Kommentti: Huuhkajien paluu päättyi pakkolaskuun – olo Olympiastadionin katsomossa oli hämmentynyt - Huuhkajat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Huuhkajien paluu päättyi pakkolaskuun – olo Olympiastadionin katsomossa oli hämmentynyt

Huuhkajien paluu Olympiastadionille antoi enemmän tunteellisesti kuin pelillisesti, kirjoittaa toimittaja Janne Kosunen.

4.9.2020 9:00

Ennen eilistä Suomi–Wales-ottelua soitettu Top Gunin elokuvamusiikki sai toivomaan ilmaa Huuhkajienkin siipien alle. Aikansa lento kesti, mutta homma päättyi ikävään pakkolaskuun.

Puitteet peruskorjatulla stadionilla ovat hienot, tulos Suomen kannalta taas valitettavan tuttu vanhoilta rapistumisen ajoilta.

Suomi palasi Stadikalle lähes viiden vuoden evakkoretkensä jälkeen EM-kisajoukkueen statuksella. Ottelu näytti, kuinka pienten marginaalien peli jalkapallo huipulla on.

Huuhkajilta puuttui eri syystä viitisen normaalisti avauskokoonpanoon marssivaa pelaajaa. Korvaajat eivät pettäneet mutta eivät loistaneetkaan.

Päävalmentaja Markku Kanerva oli valinnut Huuhkajien lähtökohtaiseksi ryhmitykseksi kolmen topparin linjan, joka pystyikin pimittämään Walesin lähes kaksimetrisen keskushyökkääjän Kieffer Mooren pitkään.

Walesin ykköstähti, Real Madridin Gareth Balekaan ei päässyt esiintymään statuksensa edellyttämällä tavalla, ja ManUn Daniel Jamesinkin nopeus hyydytettiin pitkään.

Kerran James ja Moore pääsivät irti. Se riitti. James spurttasi karkuun ja syötti Moorelle, joka ei erehtynyt maalin edestä.

80 minuuttia kestänyt ehjä ja luottamusta herättänyt Suomen pelaaminen meni siinä.

Väisäsen ”missi”

Suomen suurimmat ongelmat näkyivät pelaamisessa hyökkäyssuuntaan.

Hyökkääjät Teemu Pukki ja Joel Pohjanpalo eivät käytännössä päässeet testaamaan Walesin jättiläismaalivahtia Wayne Hennesseyä lainkaan. Pallotarjoilu kärkimiehille jäi varsin köykäiseksi.

Suomen ylivoimaisesti paras paikka avautuikin toisella puoliajalla puolustaja Leo Väisäselle, jonka ohjaus kahdesta metristä tärähti tolppaan. Tilanteella voidaan jossitella, ja nuorukaisen ”missi” päätyikin maailman taivasteltavaksi koosteisiin jo ottelun aikana.

Kummankin joukkueen otteista näkyi lähes kymmenen kuukauden maaottelutauko. Toteutukset tsemppipuuskissa jättivät välillä toivomisen varaa.

Pahiten pulassa ottelussa oli kuitenkin erotuomari Daniel Siebert. Saksalaiselta puuttuivat auktoriteetti ja jämäkkyys, mitä pelaajat aika ajoin käyttivät hyväkseen. Erotuomarin linjattomuus ei silti peliä ratkaissut.

Kohti EM-kisoja

Markku Kanerva muistutti jo ennen ottelua, että tämän syksyn Kansojen liiga ja ensi keväänä alkavat MM-karsinnat ovat Suomelle valmistavia otteluita kohti kesällä 2021 pelattavia EM-kisoja.

Ensikertalainen Suomen kannalta historialliset kisat piti pelata jo viime kesänä, mutta koronaviruspandemia siirsi niitä vuodella.

Eilinen Wales-ottelu nähdyllä varamiespitoisella joukkueella ei lopulta täyttänyt edes minimivaatimusta, tappion välttämistä, mutta Kanerva sai paljon lisää informaatiota pelaajistonsa ominaisuuksista.

Ennen ensi kesää ehtii vielä tapahtua paljon, ja tehtävääkin riittää. Wales näytti tasaisessa ottelussa, missä tulosurheilussa on kyse.

Suomi ja Väisänen eivät tarttuneet kultaiseen tilaisuuteensa, Wales hyödynsi omansa.

Jotakin oli poissa

Eilisen ottelun miljöö muistutti näkyvästi siitä, että ollaan erittäin kaukana perinteisestä maailmanmenosta, vaikka eri urheilusarjat ja -kilpailut ovat jälleen käynnissä koronaviruksen pakottamien taukojen jälkeen.

300 miljoonalla eurolla remontoidun ja monilta osin uusitun Olympiastadionin lehterien tyhjyys sai kaipaamaan vanhoja hyviä maaotteluaikoja: katsojien iloa jälleennäkemisen yhteydessä, toiveikasta puheensorinaa, yhteistä intohimoa, selkärankaa kutittavia kannatuslauluja.

Nyt oli tyhjää ja hetkittäin niin hiljaista, että korvissa humisi. Vain pelaajien huudot ja pallon kumahdukset kiirivät ympäri stadionia, jonka katsomossa median ja palloliittojen edustajat istuivat maskit kasvoillaan.

Huuhkajien pitkäaikaisen ottelukuuluttajan Karri Kuparin rauhallinen ja luotettava tyyli tuki Stadikan kotoisuutta, mutta ottelua pääkatsomosta seuranneella olo oli silti hämmentynyt.

Koko tilaisuus tuntui hetkittäin epätodelliselta: oliko edessä todella peli, jossa huippupelaajat pelasivat vakavissaan sarjapisteistä, vai suljettu harjoitusottelu? Jotakin merkittävää puuttui – eikä se ollut vain Huuhkajien normaalisti niin ehjä ja rullaava peliesitys.

Joskus asioiden tärkeyden ymmärtää todella vasta, kun ne ovat poissa. Suomi joutui lohikäärmeen suuhun ilman ”12:tta pelaajaansa”: hienoa kotiyleisöään.

Oberstdorfin MM

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?