Huuhkajat palaa Olympiastadionille! - Huuhkajat - Ilta-Sanomat

Huuhkajat palaa Stadikalle! Ottelu Walesia vastaan on remontoidun Olympiastadionin ensimmäinen yleisötapahtuma

Olympiastadion ilmasta kuvattuna 29. kesäkuuta 2020.

Julkaistu: 30.6. 11:13

Helsingin kaupunki päättää tiistaina, onko se tyytyväinen Olympiastadionin remonttiin.

Elokuussa valmistuvan Olympiastadionin virtuaalisia avajaisia vietetään 22. elokuuta, jolloin Nelonen ja Ruutu esittelevät suomalaisen urheilun ja kulttuurin päänäyttämön kansalaisille.

”Stadikan” ensimmäinen yleisötilaisuus on vuorossa kymmenisen päivää myöhemmin 3. syyskuuta, jolloin Suomen jalkapallomaajoukkue aloittaa Kansojen liigan kotiottelulla Walesia vastaan.

Koronapandemian takia ottelujärjestelyt elävät, eikä vielä tiedetä, kuinka paljon katsojia Huuhkajien otteluun voidaan päästää. Olympiastadionin katsojakapasiteetti on 36 200.

– Ehkä sellaiset 10 000 katsojaa voidaan ottaa turvallisesti, Stadion-säätiön toimitusjohtajan Ari Kuokkanen arvioi.

Stadion-säätiö on käynyt Suomen palloliiton kanssa neuvotteluja syksyn maaotteluiden järjestämisestä.

– Eikä se ole ollut kovin helppoa, koska kukaan ei osaa ennustaa koronan kehitystä tulevina kuukausina, Kuokkanen sanoo.

Lokakuussa pelattaviin otteluihin voitaneen ottaa täysi stadion, mikäli koronan toinen aalto ei muuta nykyisiä ohjeita. Suomi kohtaa kotikentällään Bulgarian 11. lokakuuta ja Irlannin 14. lokakuuta.

Vuonna 1938 valmistuneen Helsingin Olympiastadionin remontti on loppusuoralla. Vuonna 2016 alkaneen perusparannuksen ja uudisrakentamisen vastaanottotarkastus alkaa tiistaina kello 13.

Tilaisuudessa määritellään onko kohde vastaanottokelpoinen vai ei.

Rakennuttajan eli Helsingin kaupungin puolelta Olympiastadionin remonttia on koordinoinut 12-henkinen projektiryhmä, jota on johtanut Aulis Toivonen.

Projektipäällikkö ei vielä eilen lähtenyt ennakoimaan, hyväksyykö kaupunki urakoitsijan viiden vuoden työn lopputuloksen.

– Päätös tehdään urakoitsijoiden esittämän aineiston perusteella.

Asiakirjoja ja dokumentteja käydään läpi 2–2,5 tunnin ajan. Sen jälkeen selviää Olympiastadionin kohtalo.

Kuokkasen mukaan ratkaisevia ovat rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisten näkemykset.

– Jos ne leimat saadaan, asia on selvä, Kuokkanen sanoo.

Mikäli viranomaiset löytävät puutteita, seuraava työmaakokous järjestetään kuukauden päästä.

Viivästys ei olisi ensimmäinen laatuaan, sillä alun perin urheilupyhätön oli tarkoitus valmistua vuodeksi 2018. Tänä vuonna myöhästymisiä on aiheuttanut koronapandemia.

– Suurin vaikutus on ollut sillä, miten korona on vaikuttanut Italiasta saapuviin Mondon (juoksurata) asentajiin. Heidän joutuminen karanteeniin toi viivästyksiä suunniteltuun aikatauluun, Toivonen sanoo.

Olympiastadionin nurmimatto on kunnossa, mutta juoksuradan asennustyöt ovat kesken.

Kuokkasen mukaan juoksurataa päästiin tekemään kaksi kuukautta myöhässä.

– Ja se myöhästyminen on näkynyt muuallakin ja myös kustannuksissa.

Tämänpäiväisessä kokouksessa ovat paikalla sopimusosapuolet eli kaupungin edustajien lisäksi urakoitsijat sekä Stadion-säätiön asiantuntija käyttäjän edustajana. Näitä työmaakokouksia on pidetty kerran kuukaudessa, joten niitä on takana jo melkoinen määrä.

Uudistuneelle Olympiastadionille tulee vuokralaisia, mutta näiden muuttoaikatauluja on jouduttu lykkäämään.

– Koronan takia sähköteknisissä asennuksissa on ollut ongelmia. Komponenttitoimituksissa on tullut viivästyksiä, ja kun ne osuvat hankkeen loppuvaiheeseen, ne aiheuttavat eniten viivästyksiä, Toivonen sanoo.

Näiden ongelmien kokonaisvaikutus selviää kokouksessa.

Pääosa sähkötarvikkeista tuodaan ulkomailta, ja pandemian takia niiden hankkiminen ja kuljettaminen on vaikeutunut.

– Vaikeudet toimituksissa alkoivat näkyä jo talvella, kun Kiinasta tai Taiwanista ei saatu tavaraa suunnitelmien mukaisesti, Toivonen sanoo.

Hänen mukaansa viivästykset eivät ole olleet kohtalokkaita.

– Mutta niitä on ollut tasaisesti.

Olympiastadion rakennustyömaalla korona ei ole päässyt jylläämään.

– Meillä ei ole ollut koronatapauksia ollenkaan, emmekä ole joutuneet laittamaan porukkaa karanteeniin, Toivonen sanoo.

Toivosella remontin valmistuminen on 11 vuoden urakan päätöspiste, sillä hän tuli mukaan urheilulinnakkeen korjaustalkoisiin jo vuonna 2009.

– Olen aika helpottunut. Meillä oli ensin kolme vuotta pienempiä osahankkeita, kuten kentän uusiminen ja tornin kunnostaminen.

Vuonna 2012 alkoi isompi projekti: ensin suunnittelu- ja kuntokartoitusvaiheella ja vuodesta 2016 lähtien rakentamisella.

Matkan varrella talkoot muuttuivat melkoiseksi rahareiäksi, koska vuonna 2014 laaditussa hankesuunnitelmassa kulubudjetiksi arvioitiin 209 miljoonaa euroa. Nyt tiedetään summan nousevan reilusti yli 300 miljoonan.

– Loppulasku on yli 300 miljoonaa euroa. Rakennuttajan arvio tarkentuu kesällä, kun koronan loppuvaikutukset ja mahdolliset lisäkustannukset tiedetään tarkemmin, Kuokkanen arvioi.

Ilta-Sanomat, Nelonen ja Ruutu ovat samaa Sanoma-konsernia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?