Kolumni: Futiksen EM-kisojen arvonta on täysi farssi – Uefan herrat pitävät futiskansalle korkeamman logiikan jatkokurssin - Huuhkajat - Ilta-Sanomat

Kolumni: Futiksen EM-kisojen arvonta on täysi farssi – Uefan herrat pitävät futiskansalle korkeamman logiikan jatkokurssin

Kuvituskuva
Julkaistu: 30.11. 9:21

Huuhkajat on ainoa hyvä asia ensi kesän EM-kisoissa, kirjoittaa Johanna Nordling.

Absurdius asuu lauantaina Bukarestissa. Silloin Romanian pääkaupungissa arvotaan ensi kesän jalkapallon miesten EM-kisojen alkulohkot, vaikkakin tässä yhteydessä verbi ”arpoa” on suurelta osin väärä.

Toki paria kuulaa pyöritellään kulhoissa, muttei läheskään kaikkia maita. Kyseessä on enemmän luentotilaisuus, korkeamman logiikan jatkokurssi, kun Euroopan jalkapalloliitto Uefan herrat referoivat eurooppalaiselle futiskansalle, miksi kesän alkulohkojen on oltava juuri näin ja näin muttei noin.

***

Monimutkaisempaa lohkojakoa ei ole koskaan nähty, kuten vaikkapa piskuisen Kosovon esimerkki osoittaa: Kosovo voi vielä päästä kisoihin Kansojen liigan playoffien kautta, ja jos se pääsisi, se pelaisi lohkossa C tai F. Kummassa, riippuu siitä, pääseekö kisoihin myös Unkari tai Romania, ja jos ei kumpikaan, sitten C:ssä, mikä jo arvottiin. B-lohko on Kosovolle mahdoton poliittisista syistä, sillä siellä pelaa Venäjä. D:ssä se ei saa pelata, koska siellä pelaa ehkä Skotlanti, eikä E:ssä Irlannin mahdollisen osallistumisen takia. Ja A:han Kosovo ei pääse, koska – keskittykää – se halutaan pitää vaihdokkina, joka voidaan tarvittaessa siirtää C:stä F:ään, jos Romania pääsee kisoihin.

Loogista, eikö!

Monimutkaisuus johtuu ennen kaikkea siitä, että EM-kisat pelataan nyt 12 kaupungissa, jotka ovat kaikki eri maissa, ja jokainen isäntämaa pelaa alkulohkossa kotonaan. Tosin 12 isännästä kisoihin on selviytynyt vasta seitsemän, neljällä on vielä mahdollisuus.

Arpaonni on näin tapettu – kotiedun miekalla. Kotietusääntö luo lisäksi epäreiluutta, sillä se asettaa kisajoukkueet kahteen kastiin: isäntiin ja vieraisiin. Esimerkiksi B-lohkossa Belgia joutuu kohtaamaan Venäjän Pietarissa ja Tanskan Kööpenhaminassa, ja sama kohtalo odottaa lohkon neloskorijoukkuetta, Suomea tai Walesia.

Vaikka EM-stadion ei ole täynnä vain kotijoukkueen faneja vaan katsojajakauma on neutraalimpi, isäntämaalla on etua myös vähemmästä matkustamisesta ja tutusta ympäristöstä. Joissakin tutkimuksissa on myös osoitettu, että erotuomarit päättävät tiukoissa tilanteissa useammin koti- kuin vierasjoukkueen edun mukaisesti.

***

Ja vielä yksi iso miinus kesän EM-kisoista löytyy: ympäristön saastuttaminen. Koska EM-stadionit on hajautettu ympäri koko Eurooppaa, fanimassat, journalistilaumat, sponsorien edustajat ja tietysti joukkueet liikkuvat paljolti lentämällä.

Viime EM-kisoissa Ranskassa suurin etäisyys kahden stadionin välillä oli 820 kilometriä ja yhteydet kisakaupunkien väleillä taittuivat helposti junalla, bussilla tai autolla. Nyt Bakusta Dubliniin on 4 380 kilometriä, Pietarista Bilbaoon 2 900 – järjetöntä ja vastuutonta!

Ainoa ilon aihe ensi kesän kisoissa on Huuhkajat.

Ja vielä

Suomi arvotaan lauantaina joko A- tai B-lohkoon. Rooman ja Bakun A-lohkossa Suomi pelaisi kaksi peliään Bakussa, yhden Roomassa, ja lentokilometrejä tulisi Helsingistä lähtien ja sinne palaten yli 8 100. Kööpenhaminan ja Pietarin lohkossa kilometrimäärä olisi kaksi kolmasosaa pienempi, ja varsinkin Pietariin pääsisi helposti junalla.

Voit lukea lisää Johanna Nordlingin kolumneja .