Uutuuskirjassa kerrotaan huoltajalegenda Gunnar Yliharjun uran alkuvaiheista - Huuhkajat - Ilta-Sanomat

Uutuuskirjassa kerrotaan huoltajalegenda Gunnarin, 79, uran alkuvaiheen karuudesta – ”Piti lapioida hevosen paskat pois”

Eerikkilän urheiluopisto oli huoltaja Gunnar Yliharjun ”toinen koti”.

Eerikkilän urheiluopisto oli huoltaja Gunnar Yliharjun ”toinen koti”.

Julkaistu: 19.11. 6:17

Eerikkilän urheiluopistolla on nähty kaikenlaista vuosikymmenten mittaan kerrotaan Jouni Lavikaisen laatimassa historiateoksessa.

Tammelan kunnassa Ruostejärven rannalla sijaitseva Eerikkilän urheiluopisto perustettiin vuonna 1949. Siitä tuli Suomen Palloliiton harjoitus- ja valmennuskurssikeskus, jossa maajoukkueet pitivät leirejään ja valmistautuivat maaotteluihin.

Juhlavuoden kunniaksi Urheilumuseon tutkija Jouni Lavikainen on kirjoittanut Eerikkilän historiateoksen Unelma, josta tuli totta. Laadukas kirja sisältää runsaasti kiinnostavaa aineistoa suomalaisen jalkapallovalmennuksen kehityksestä.

Eerikkilän urheiluopisto sijaitsee Tammelan kunnassa rauhallisella paikalla.

Eerikkilän urheiluopisto sijaitsee Tammelan kunnassa rauhallisella paikalla.

Ääneen pääsevät valmentajien lisäksi pelaajat, hallintohenkilöt ja joukkueiden taustavoimat. Jälkimmäisiin kuuluu huoltaja Gunnar Yliharju, joka on tehnyt pitkän päivätyön eri maajoukkueiden taustatiimeissä. 79-vuotias Yliharju piti Eerikkilää toisena kotinaan.

– Matkustin sinne ensimmäisen kerran vuonna 1965, jolloin olin mukana Palloliiton Helsingin piirin toiminnassa, Yliharju kertoo.

Robin Hood -taulut

1960-luvulla Eerikkilän olosuhteet olivat hyvin vaatimattomat nykyaikaan verrattuna. Opiston alueelle valmistui vuonna 1968 maapohjahalli, joka oli ahkerassa käytössä.

– Opistolla leireili muidenkin lajien urheilijoita, eikä heidän välineilleen ollut kunnollisia säilytystiloja.

Esimerkiksi jousiampujat kävivät ahkerasti Eerikkilässä ja käyttivät maapohjahallia treenipaikkana.

– Kun me tulimme leireille, heidän maalitaulunsa olivat usein maapohjahallissa pelaajien tiellä, Yliharju muistelee.

– Kutsuimme niitä Robin Hood -tauluiksi.

Jousiampujien tauluja säilytettiin Eerikkilässä hallin seinän vierellä.

Jousiampujien tauluja säilytettiin Eerikkilässä hallin seinän vierellä.

Taulut piti välillä siirtää maasta seinän viereen, mutta kerran harjoituspaikassa oli sellaista tavaraa, jonka siivoaminen oli työläämpää. Lavikainen kertoo kirjassaan episodista, joka tapahtui 1970-luvun alussa.

Hevoset sateelta suojaan

Eräänä viikonloppuna opistolla yöpyi rehtori Eero Tuomolan luvalla joukko hevosia, jotka olivat ilmeisesti matkalla Ypäjällä sijaitsevalle Suomen Ratsastusopistolle. Lavikainen kirjoittaa seurauksista.

”Alkoi sataa, joten Tuomola sai päähänsä päästää hevoset maapohjahalliin. Aamulla talonmies Veikko Valoa odotti hallilla unohtumaton näky: hallin kivituhka oli täynnä hevosten jätöksiä. Ei auttanut muu kuin siivota halli ulosteista ja tuulettaa se niin hyvin kuin mahdollista, olihan jalkapallomaajoukkuekin saapumassa opistolle lähipäivinä.”

Yliharju muistaa tapauksen oikein hyvin.

– Hallista piti lapioida hevosen paskat pois. Veikko Valo oli siivonnut pahimmat jätökset, mutta olihan siellä vielä tavaraa jäljellä kun me tulimme, ja haju oli kaamea, Yliharju kertoo.

Eerikkilän maapohjahalli rakennettiin vuosina 1967-68.

Eerikkilän maapohjahalli rakennettiin vuosina 1967-68.

Pitkällisen tuuletuksen ja siivoamisen jälkeen halli saatiin sellaiseen kuntoon, että Eerikkilään saapuneet A-maajoukkuepelaajat pystyivät harjoittelemaan siellä.

Lavikaisen mukaan hevoset olivat olleet nälkäisiä hallissa vietetyn yön jälkeen.

– Hevoset olivat pistelleet poskeensa opiston metsäalueille istutettuja männyntaimia, Lavikainen kirjoittaa syksyllä julkaisussa kirjassaan.