Suomalainen valmentajalegenda tuskastui jalkapalloon, nyt perheenjäsen meni EM-kisoihin – ”Raa’an työn merkitys oli kateissa” - Huuhkajat - Ilta-Sanomat

Suomalainen valmentajalegenda tuskastui jalkapalloon, nyt perheenjäsen meni EM-kisoihin – ”Raa’an työn merkitys oli kateissa”

Valmennuspäällikkö Kalevi Tuominen (oik.) ihasteli hiihtokuningatar Helena Takalon viimeistä olympiamitalia Lake Placidin kisoissa 1980. Vasemmalla Takalon aviomies Teuvo Takalo.

Julkaistu: 18.11.2019 18:59

Kalevi Tuominen, 92, pohti, elääkö niin kauan, että miesten maajoukkue menee arvokisoihin. Vaimon pojanpoika Huuhkajien avainpelaajia.

Suomen perjantaista EM-karsintaottelua katsottiin erityisen valppaasti espoolaiskodissa, jossa asuvat toppari Paulus Arajuuren isoäiti Aila Arajuuri ja hänen aviomiehensä, Olympiakomitean entinen valmennuspäällikkö Kalevi Tuominen, 92. Koripallomaajoukkueen jo 1960-luvulla loistosuorituksiin päävalmentanut, 1992 eläkkeelle jäänyt Tuominen on erittäin tuttu hahmo varttuneille suomalaisille urheilun ystäville.

– Paulukselle lähti täältä pelin jälkeen lämpimät onnittelut. Hän teki joukkueen kanssa niin suuren tempun, kommentoi Tuominen maanantaina.

Perhe on nyt kahdella tavalla historiallinen suomalaisen joukkueurheilun näkökulmasta: Arajuuri eteni miesten maajoukkueen mukana arvokisoihin. Tuominen taas on ainoa suomalaisvalmentaja, joka on karsintojen kautta vienyt joukkueen kesäolympiakisoihin, koripalloilijat Tokioon 1964.

Kun Tuominen oli Olympiakomiteassa 1969–92, suomalaista huippu-urheilua dominoivat leimallisesti yksilöurheilun tähdet – kuten Pekka Vasala, Lasse Viren, Riitta Salin, Marja-Liisa Hämäläinen, Matti Nykänen, Pertti Ukkola, Helena Takalo, Tiina Lillak tai Pertti Karppinen.

– Koska tulin joukkuepelimaailmasta, niin olihan se miesten jalkapallomaajoukkue silloin yksi iso murheenkryyni. Valmennuksesta se varmasti pohjimmiltaan kiikasti, pohtii ikäisekseen veitsenterävä Tuominen, joka koripallomaajoukkueen luotsina etsi väsymättä uusimpia valmennuslinjauksia lajin emämaata USA:ta myöten.

Hän ei ole varma, paloiko jalkapalloväen lukulamppu tuohon aikaan vielä iltamyöhälläkin.

– Uskon, että raa’an fyysisen ja henkisen työn merkitys oli silloin lajista vähän kateissa, jos mittapuuna käytetään kansainvälistä huipputasoa, itsekin pääsarjatasolla jalkapalloa pelannut Tuominen sanoo.

Pääsarjassa pelasi 1950-luvulla myös Paulus Arajuuren isoisä Yrjö Arajuuri. Kalevi Tuominen on tuntenut maajoukkuetopparin erittäin läheisesti koko tämän 31-vuotisen elämän ajan.

– Paulus tietää hyvin minun urheilutaustani. Paljon ollaan puhuttu joukkuepelaamisesta ja valmennuksesta. Hän on älykäs, monilahjakas ja määrätietoinen poika.

Tuominen myöntää joskus pohtineensa, ehtiikö elää niin kauan, että näkee miesten jalkapallomaajoukkueen etenevän arvokisoihin.

Paulus Arajuuri (kesk) otti perjantaina ilon irti Suomen EM-paikasta Tim Sparvin (vas.) ja Lukas Hradeckyn kanssa.

– Olen uskonut siihen, mutta on siihen optimismia vaadittu.

Vaikka joukkue teki historiaa, valmentajaveteraani kehottaa ottamaan luuppiin uusia tavoitteita.

– EM-kisoja on kasvatettu niin paljon, että tämä oli tavallaan vasta sellainen esikarsinta. Kisoissa tulee tositesti. Enkä nyt vähättele mitään, kilpailu lajissa on todella kovaa. Jalkapallomaajoukkue on monella tavalla kansallinen käyntikortti.

Yhtä elementtiä suomalaisen nykyurheilun keskusteluilmapiirissä Tuominen karsastaa.

– Näen selvää vastakkainasettelua ja kateutta eri joukkuelajien ja toisaalta joukkuelajien ja yksilöurheilun välillä. Sellainen pitää heti kitkeä pois. Kaikki suomalainen urheilumenestys palvelee kaikkea suomalaista urheilua, Tuominen sanoo yli 75 vuoden näkemyksellä kilpa- ja huippu-urheilusta.