Onko Teemu Pukki kaikkien aikojen suomalaishyökkääjä? ”Vastaus on kyllä, jos...” - Huuhkajat - Ilta-Sanomat

Onko Teemu Pukki kaikkien aikojen suomalaishyökkääjä? ”Vastaus on kyllä, jos...”

Teemu Pukki ja tuuletus maalin jälkeen. Tuttu juttu.

Teemu Pukki ja tuuletus maalin jälkeen. Tuttu juttu.

Julkaistu: 18.11. 18:23

Teemu Pukki teki sen, mistä hänen edeltäjänsä vain unelmoivat.

– Mun suurin unelma jalkapalloilijana on edustaa Suomea arvokisoissa, Teemu Pukki on sanonut.

Tuosta unelmasta on tulossa totta, kun Suomi selviytyi ensimmäistä kertaa historiassa itse kisoihin.

Kotkalaislähtöisellä Pukilla on ollut ratkaiseva merkitys Huuhkajien matkalla kohti Euroopan eliitin kisanäyttämöä. Hän on tehnyt Suomelle meneillään olevissa karsinnoissa yhdeksän maalia.

Nyt kisalippu on taskussa, ja jalat voisi nostaa pöydälle. Vaan ei nosteta. Matka jatkuu kohti karsintojen viimeistä ottelua Kreikassa, jossa jo omalla tavallaan valmistaudutaan ensi kesän EM-kisoihin.

Päähän potkitusta, vähätellystä, jopa pilkatusta hyökkääjästä kuoriutui jalkapallon supersankari, jossa viehättää myös arkisuus.

Kuinka monen muun EM-kisahyökkääjän hiukset leikkaa joukkuekaveri?

Maalivahti Jesse Joronen on pitänyt joskus huolta Pukin lookista maaottelureissuilla.

Kuinka moni muu EM-kisoihin lähtevä on viettänyt ensimmäisen valioliigahattutemppunsa jälkeisen illan lapsenvahtina luvattuaan vaimolleen vapaaillan?

Pukki täräytti Norwichille kolme Newcastlea vastaan 17. elokuuta ja leikki illan Olivia-tyttärensä kanssa.

Kuinka moni muu EM-kisoihin lähtevä tunnustaa haastattelutilanteissa suoraan olevansa epämukavuusalueellaan sen sijaan, että rakentaisi jargonketjua tai rummuttaisi egoonsa ryhtiä puheilla?

Pukki hoitaa hommansa, vaikka kokee haastattelut vaivaannuttaviksi.

Pukki puhuu mieluiten kengillään.

Ja niitä kenkiään hän kuljettaa arkisesti vaikkapa Prisman muovipussissa, kuten maalivahti Lukas Hradecky EM-karsintojen aikana kertoi.

Teemu Pukki taitaa maalinteon.

Teemu Pukki taitaa maalinteon.

Pukki debytoi A-maajoukkueessa 18-vuotiaana Japania vastaan helmikuussa 2009. Hän teki ensimmäisen maalinsa 2012 Turkkia vastaan.

Hän on pelannut itsensä yhdeksi Suomen jalkapallohistorian suurista. Onko hän jo kaikkien aikojen suomalaishyökkääjä? Vastaus on kyllä, jos mitataan puhtaasti arvokisapaikkaan vieneitä maaleja.

Asia ei silti ole niin yksiselitteinen. Ennenkin on ollut kovia osaajia.

Kirjoista ja muistoista löytyy paljon kovia nimiä, joille arvokisapaikka jäi haaveeksi ponnisteluista huolimatta.

Mikael Forssell tykitti Suomelle paljon tärkeitä maaleja, mutta se viimeinen ja ratkaiseva häneltä – kuten koko joukkueelta – jäi tekemättä Porton lämpimässä syysillassa 2007. Suomi jäi maalittomaan tasapeliin Portugalin vieraana, voitto olisi vienyt kisoihin.

Helsinkiläinen Forssell teki maajoukkueelle yhteensä 29 maalia. Näistä ensimmäinen nähtiin Luxemburgissa 2001 ja viimeinen 2013 – niin ikään Luxemburgia vastaan. Välissä Forssell onnistui toki maailman parhaitakin vastaan.

Jari Litmanen on oma lukunsa. Maajoukkuetta eri vuosikymmenillä kannatellut pelintekijä, futisnero, teki A-maajoukkueessa 1989–2010 kaikkensa, jotta hänen ja Suomen unelma olisi toteutunut.

Kuningas Litmanen.

Kuningas Litmanen.

Jäljelle jäivät tilastoykköseksi oikeuttavat lukemat sekä maaotteluiden että maaottelumaalien määrässä, mutta suurin tavoite jäi saavuttamatta.

Litmasesta puhutaan edelleen monissa yhteyksissä yhtenä koko lajihistorian parhaista pelaajista, joka ei ikinä päässyt pelaamaan arvokisoissa.

Jonatan Johansson kuului Suomen niin kutsutun kultaisen sukupolven tehopelaajiin. Vaatimaton paraislainen teki tasaista jälkeä. Tarjoilu pelasi, ja tulosta tuli. Kuvaavaa Johanssonin aikojen maajoukkueen kovuudesta oli esimerkiksi se, että Johansson istui 2003 Italiaa vastaan vaihdossa, vaikka edusti Englannin Valioliigan Charltonia.

Nykyisessä A-maajoukkueessa Pukki on ainoa pelaaja Valioliigasta, eikä hänen sivuuttamisensa tulisi mieleenkään.

Oli tietysti myös Mixu Paatelainen. A-maajoukkueeseen tuli väkivahva ja mittaamattoman lujatahtoinen hyökkääjä 1986. Hänelläkin paloivat täydet tulet uunissa Suomen puolesta. Vastustajaa kaatui, verkot heiluivat. Ukkoa roikkui hihoissa ja kiipeili harteilla, mutta niin vain pelaaja nikkaili osumia.

Paatelaisen neljän maalin ottelu San Marinoa vastaan joulukuussa 1994 jäi historiaan ilon iltana, mutta kolmisen vuotta myöhemmin Paatelainenkin oli kokemassa yhtä lajihistoriamme raskainta tulosta.

Suomi pelasi 1–1-tasapelin Unkaria vastaan MM-karsinnoissa 11.10.1997. Suomi teki ottelun lopussa käsittämättömän oman maalin usean pelaajan ”flipperillä”, Paatelainen oli osa tuota äärimmäisen epäonnista ketjua. Suomi olisi selviytynyt voitolla jatkokarsintaan.

Lähelle kiivettiin Meksikossa 1986 pelattuja MM-kisoja. Mika Lipponen ja Ari Hjelm kuuluivat 1980-luvulla Suomen luottokärkiin. Suomi olisi selviytynyt Meksikon kisoihin, jos olisi karsintojen loppusuoralla päihittänyt Romanian vieraissa. Ei päihittänyt.

Kisahuumassa tehtävissä vertailuissa täytyy muistaa, että ennen kisapaikat olivat merkittävästi tiukemmassa kuin nykyään. Suomi selviytyi ensi kesän EM-kisoihin, jotka ovat jalkapallohistorian suurimmat.

Eri puolilla Eurooppaa järjestettävissä kisoissa pelaa ennätyksellisesti 24 maata. Euroopan jalkapalloliitolla Uefalla on 55 jäsenmaata, eli EM-kisoissa on noin 43,36 prosenttia jäsenmaista.

Jää spekuloinniksi, olisivatko muiden aiempien suurten suomalaishyökkääjien unelmat toteutuneet samanlaisella prosentilla.

Esimerkiksi 1992 EM-kisoissa pelasi vain kahdeksan maata. Uefalla oli silloin 36 jäsenmaata. Kisoihin selviytyi siis noin 22 prosenttia jäsenmaista. 1996 siirryttiin 16 maan EM-kisoihin, mutta myös yrittäjien määrä kasvoi muun muassa entisen Neuvostoliiton ja Jugoslavian maista.

Nyt kisoissa mennään jo kahdella täydellä tusinalla. Suomi käytti mahdollisuutensa kisojen laajentamisen yhteydessä.

Pukin maalimäärä kuluvissa EM-karsinnoissa on yhdeksän ja Suomen viisitoista. Pukki on tehnyt siis 60 prosenttia Suomen maaleista.

Hän näytti kykyjään jo viime vuonna Kansojen liigassa. Hän teki silloin Suomen viidestä maalista kolme, ja kaikki olivat vieläpä voittomaaleja.

Kuluvissa EM-karsinnoissa Pukin yhdeksästä maalista kolme on ollut voittomaaleja.

Teemu Pukin maalimäärä kuluvissa karsinnoissa korostuu, kun vertaillaan tämän vuosituhannen EM- ja MM-kisojen karsintojen parhaiden yksittäisten suomalaisten maalintekijöiden osumia koko joukkueen maalimäärään.

Kars: Suomen maalit, paras maalintekijä, %-osuus

EM-kars 2020: Suomi 15, Pukki 9, 60,0%

MM-kars 2018: Suomi 9, Pukki 2, Arajuuri 2, Pohjanpalo 2, kukin 22,2%

EM-kars 2016: Suomi 9, Pohjanpalo 3, 33,3%

MM-kars 2014: Suomi 5, Pukki 2, 40%

EM-kars 2012: Suomi 16, Forssell 7, 43,8%

MM-kars 2010: Suomi 14, Johansson 5, 36%

EM-kars 2008: Suomi 13, Litmanen 3, 23%

MM-kars 2006: Suomi 21, Eremenko jr. 8, 35,7%

EM-kars 2004: Suomi 9, Hyypiä ja Forssell 2, kumpikin 22,2%

MM-kars 2002: Suomi 12, Forssell 4, 33,3%

EM-kars 2000: Suomi 13, Johansson, Kolkka, Paatelainen 3, kukin 23,1%