Huuhkajat: Olli Paavilainen pääsee vihdoin EM-kisoihin - Huuhkajat - Ilta-Sanomat

Olli on kiertänyt jalkapallon arvokisoja neljän vuosikymmenen ajan – Suomi-paita herätti aina ihmetystä, mutta nyt on tilanne toinen

Olli Paavilainen nautti Liechtensteinin kaadosta ja Suomen historiallisesta EM-kisapaikasta.

Olli Paavilainen nautti Liechtensteinin kaadosta ja Suomen historiallisesta EM-kisapaikasta.

Julkaistu: 18.11.2019 9:14

Olli Paavilainen pääsee vihdoin näkemään Suomen pelaavan jalkapallon arvokisoissa.

Perjantaina marraskuun 15. päivänä hieman ennen iltayhdeksää Olli Paavilaisen vuonna 1952 alkanut odotus päättyi: hänen vuosikymmenien ajan kannattamansa Suomen miesten jalkapallomaajoukkue selvisi vihdoin arvokisoihin.

Paavilainen, 72, eli historiallisen hetken paikan päällä, kuten hänen tapoihinsa kuuluu. Hän on kiertänyt Huuhkajien perässä kymmenissä maissa ja nähnyt satoja maaotteluja. Paavilainen on ollut katsomossa kaikissa peleissä näissäkin EM-karsinnoissa.

Ensimmäisen kerran hän näki maajoukkueen pelaavan jo viisivuotiaana, Helsingin olympialaisissa heinäkuussa 1952. Ainoassa pelissään kisaisäntä Suomi hävisi Itävallalle 3–4. Siitä Paavilainen ei tosin muista ottelusta juuri mitään, koska oli vielä niin pieni.

– Faijani oli olympialaisissa töissä ja sai lipun Suomen peliin. Muistan, kuinka istuin katsomossa varpaittensa päällä ja välillä nousin ylös katsomaan, mitä siellä kentällä tapahtuu, Paavilainen kertoo.

Olli Paavilainen näki Suomen pelaavan jo Helsingin olympialaisissa 1952. 5-vuotias Olli todisti, kuinka Suomen tie kisoissa päättyi avauskierroksen 3–4-tappioon Itävallalle.

Olli Paavilainen näki Suomen pelaavan jo Helsingin olympialaisissa 1952. 5-vuotias Olli todisti, kuinka Suomen tie kisoissa päättyi avauskierroksen 3–4-tappioon Itävallalle.

Ensimmäiset vahvat muistikuvat Paavilaisella ovat seuraavan vuosikymmenen peleistä. Hän kävi Korson yhteiskoulua, jonka liikunnanopettajana työskenteli HPS:n ja maajoukkueen keskuspuolustaja Alpo Lintamo.

Lintamolla oli tapana järjestää lippuja oppilailleen HPS:n peleihin. Sitten opettaja sanoi, että tulkaa katsomaan maaottelukin, kun hän pelaa sielläkin.

– Olin tehnyt 12-vuotiaasta asti töitä, joten sain itse maksettua ottelulipunkin. Ei tarvinnut pummata rahaa faijalta, Paavilainen sanoo.

1960-luku oli hyvää aikaa innostua maajoukkuejalkapallosta, sillä Suomi voitti epävirallisen Pohjoismaiden mestaruuden vuosina 1964 ja 1966. Molemmilla kerroilla Ruotsi kaatui Olympiastadionilla 1–0, ja Paavilainen oli paikalla katsomossa.

– Silloin pelien jälkeen pystyi nauttimaan mestaruudesta.

Seuraavaan Suomen suursaavutukseen menikin sitten reilut viisi vuosikymmentä, mutta Paavilainen jaksoi kannustaa suosikkejaan. Ensin kotimaassa, sitten kauempanakin.

– 1980-luvun lopulla aloin kiertää maailmalla katsomassa pelejä. Euroopan lisäksi olen käynyt muun muassa Abu Dhabissa katsomassa Suomen matseja.

Olli Paavilainen hyppäsi suomalaiskannattajien tilausjunaan, joka matkasi MM-karsintaotteluun Moskovaan lokakuussa 2008. Tuolloin hänellä oli yllään 60-vuotislahjaksi saatu Huuhkajien pelipaita, johon koko maajoukkue oli kirjoittanut nimmarinsa.

Olli Paavilainen hyppäsi suomalaiskannattajien tilausjunaan, joka matkasi MM-karsintaotteluun Moskovaan lokakuussa 2008. Tuolloin hänellä oli yllään 60-vuotislahjaksi saatu Huuhkajien pelipaita, johon koko maajoukkue oli kirjoittanut nimmarinsa.

Yksi harvoista otteluista, joita Paavilainen ei nähnyt paikan päällä oli lokakuun 1997 surullisenkuuluisa Unkari-tasapeli. Yritysjohtajana työskennellyt Paavilainen oli joutunut matkustamaan pelipäiväksi työmatkalle Saksaan.

– Onnistuin kuitenkin löytämään tv-kanavan jolta peli näkyi. Olen siis nähnyt senkin suorana. Jos nyt rehellisesti sanoo, niin täytyy olla tyytyväinen, että ei voitettu sitä peliä. Unkarihan meni jatkokarsintaan, jossa hävisi Jugoslavialle 0–5 ja 1–7. Suomi ei välttämättä olisi hävinnyt yhtä isoin numeroin, mutta hävinnyt kuitenkin. Nyt Unkari-peli elää vahvana muistona: oltiin niin lähellä.

Portugalissa 2007 Suomi tarvitsi voiton lohkon päätösottelusta selvitäkseen EM-kisoista. Paavilainen oli vaimonsa kanssa katsomossa todistamassa 0–0-tasapeliä. Roy Hodgsonin tuolloin valmentama Suomi pelasi kaikkiaan viisi maalitonta tasuria karsinnoissa.

Paavilainen näki niissäkin EM-karsinnoissa kaikki pelit paikan päällä.

– Ne nollanollat olivat harmittavia. Yhdenkin voittamalla olisimme olleet huomattavasti lähempänä kisoja, Paavilainen sanoi.

Tällä kertaa hänen tai muiden suomalaisten kannattajien tarvitse enää miettiä entä jos -kysymyksiä.

Huuhkajat on kisoissa ja Paavilainen aikoo – totta kai – matkustaa paikan päälle. Hän on vuodesta 1982 lähtien ollut katsomassa kaikkia jalkapallon arvokisoja.

– Isoissa kisoissa minulla on ollut aina Suomen lippu mukana tai Suomen paita päällä. Muunmaalaiset ovat kyselleet minulta, että mitä sinä täällä teet.

Ensi kesänä Paavilainen ja tuhannet muut suomalaiset eivät herätä hämmennystä, sillä jalkapallon suurvaltioiden joukossa kilpailee pieni ja sisukas Suomi.

Paavilainen aikoo luonnollisesti matkustaa myös tuleviin EM-kisoihin.

Paavilainen aikoo luonnollisesti matkustaa myös tuleviin EM-kisoihin.

Markku Kanervan vanha pelitoveri

Olli Paavilainen on oikea teräsmies. Maalivahtina edelleen pelaava Paavilainen pääsi vuonna 1961 ensi kerran miesten joukkueeseen. Hän oli tuolloin 14-vuotias. Ura jatkuu yhä. Hänelle tulee ensi vuonna täyteen 60 vuotta miesten sarjoissa.

– Siihen sopii se, että pääsen seuraamaan Suomea EM-kisoissa, Paavilainen sanoo.

Paavilaisen joukkuetovereihin on kuulunut myös Huuhkajien valmentaja Markku Kanerva. Kaksikko pelasi yhdessä helsinkiläisseura Kiffenin ikämiehissä.

– Kun Kanerva pelaa topparina, on aika mukava olla maalivahtina, Paavilainen kertoo.

Olli Paavilaisen vuonna 1961 alkanut jalkapalloura miesten sarjoissa jatkuu yhä.

Olli Paavilaisen vuonna 1961 alkanut jalkapalloura miesten sarjoissa jatkuu yhä.

Paavilainen uskoo, että Kanervan menestyksen salaisuus on pitkäjänteinen työ. Kanerva valmensi monia nykyisiä Huuhkaja-pelaajia jo alle 21-vuotiaiden EM-kisoissa 2009. Niitäkin kisoja Paavilainen oli katsomassa, kuten myös Suomen otteita alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa Argentiinassa 2001.

Kanervalla oli ikämiehissä pelitoverinaan melkoinen menestystakuu. Paavilainen on nimittäin mitalihai. Hänellä on omien laskujensa mukaan yhteensä 34 SM-kultaa. Nykyisin hän pelaa kaikissa ikäluokissa 35-vuotiaista 70-vuotiaisiin.

Vuosittain Paavilainen pelaa satakunta ottelua. Lisäksi hän harjoittelee yhteensä kuusi kertaa viikossa Kakkosessa pelaavan Kiffenin ja Raittius- ja urheiluseura Zoomin kanssa.

Yksi syy Paavilaisen hurjaan kuntoon on se, että hän ei ole eläessään juonut tippaakaan alkoholia. Poikkeuksen hän aikoo tehdä vasta 28 vuoden kuluttua.

– Viinat on ostettu jo satavuotisjuhliin!

Paavilainen sanoo kärsineensä raittiudesta ainoastaan kerran. Hän oli hitsausalan yrityksen Esabin johtotehtävissä, kun Loviisan ydinvoimaa rakennettiin. Neuvostoliittolaiset yhteistyökumppanit ottivat nokkiinsa, kun vodka ei kelvannut.

Tuoreimmat osastosta