Jalkapalloprofessori Pekka Luhtasen kisapaikkaennuste toteutui vihdoin – ”Tuli kuusi vuotta myöhässä” - Huuhkajat - Ilta-Sanomat

Jalkapalloprofessorin ennuste kisapaikasta toteutui vihdoin – ”Tuli kuusi vuotta myöhässä”

Professori Pekka Luhtasen ennusteet kävivät lopulta toteen.

Professori Pekka Luhtasen ennusteet kävivät lopulta toteen.

Julkaistu: 17.11. 17:30

Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi väitellyt Pekka Luhtanen alkoi kalkyloida Suomen A-maajoukkueen arvokisapaikkaa jo vuonna 1990.

Jalkapallon tieteellinen tutkimus ei ole ollut Suomessa kovin laajaa. Vanha kansa muistaa Osmo Anttilan sosiologian väitöskirjahankeen 1940-luvun lopulta, mutta ehkä tunnetuin hahmo on kuitenkin Jyväskylän yliopiston kasvatti Pekka Luhtanen.

Luhtanen, 77, väitteli 1980-luvun alussa liikuntatieteiden tohtoriksi juuri jalkapallosta. Hänet valittiin vuonna 1982 Euroopan jalkapalloliiton Uefan teknisen komitean jäseneksi. Vuoden 1990 MM-kilpailujen jälkeen hän ryhtyi laatimaan Kansainväliselle jalkapalloliitolle Fifalle analyysejä lopputurnausten osallistujamaiden pelaamisesta.

Samalla hän alkoi rankkaamaan maita järjestykseen tulosten perusteella.

– Jaoin maat koreihin tiettyjen arvojen perusteella, Luhtanen kertoo.

Suomi ”limbokorissa”

Suomi ei ollut vuonna 1990 kovin korkealla, sillä Jukka Vakkilan luotsaama A-maajoukkue joutui Luhtasen kalkyyleissä heikoimpaan koriin, josta Helsingin Sanomien toimittaja Timo Paukku käytti nimitystä limbokori. Paukun pätevyyttä ei kukaan kyseenalaistanut sillä hän oli nuoruudessaan Kuopion KPT:n eli Kopareiden taitava keskikenttäpelaaja. Paukku teki Luhtasen tutkimuksista laajan artikkelin HS:n tiedesivuille 1992.

Huuhkajista ei ollut vielä tietoa vuonna 1992, jolloin toimittaja Timo Paukku luonnehti jalkapallon A-maajoukkuetta termillä futisleijonat.

Huuhkajista ei ollut vielä tietoa vuonna 1992, jolloin toimittaja Timo Paukku luonnehti jalkapallon A-maajoukkuetta termillä futisleijonat.

Maat saivat pelaamistaan otteluista rankingpisteitä eri määrän. Perusteena oli vastustajan arvo ja ottelun lopputulos.

– Pisteitä tuli voitoista ja tasapelistä, Luhtanen kertoo.

Laskelmiensa perusteella tutkija päätyi siihen, että päästäkseen MM-kisoihin (eli maailman 24 parhaan maan joukkoon) piti saavuttaa 60 prosenttia karsintaotteluissa jaossa olevista pisteistä.

MM-kisoissa piti olla 2014

Kesällä 1992, Ruotsissa pelattujen EM-kisojen kynnyksellä, Luhtanen antoi ennusteen, jossa sinivalkoisen unelman toteutuminen häämötti todella kaukana.

– Totesin silloin, että tilastojen perusteella kisoihin vaadittava pistemäärä täyttyy vasta vuoden 2014 MM-kisoihin, Luhtanen muistelee.

Luhtasen kalkyyleissä Suomen MM-kisapaikka näytti vääjäämättömältä.

Luhtasen kalkyyleissä Suomen MM-kisapaikka näytti vääjäämättömältä.

Arvio perustui siihen, että A-maajoukkueen esitykset paranevat vuodesta toiseen.

– Toki ottelutuloksissa oli vuosittain vaihtelua, mutta, kun Suomen keräämät karsintapisteet laitettiin sovitteena taulukkoon, käyrä näytti koko ajan ylöspäin, Luhtanen taustoittaa käppyröitään.

Luhtasen habitus muistutti hieman hajamielistä professoria, ja hänen esittelemät käppyrät herättivät aikanaan myös hilpeyttä. Aika moni piti Luhtasen optimismia katteettomana.

Paatelaisen aika oli pettymys

Eikä ihan aiheetta. Vuosi 2014 meni eikä Suomi selvinnyt Brasilian MM-kisoihin, vaikka joukkuemäärää on laajennettu 32:een. Unelmaksi jäivät myös vuoden 2018 MM-karkelot Venäjällä.

2000-luvulla Luhtanen alkoi arvioida myös EM-kisoihin pääsyn mahdollisuuksia. Kun lopputurnausta laajennettiin vuoden 1992 jälkeen 16 maata kattavaksi, Suomen mahdollisuudet paranivat.

– Silloin olimme lähempänä, mutta kisoihin pääsy ei ollut todennäköistä.

Uefa päätti vuonna 2008 laajentaa maanosan mestaruuskilpailun 24 joukkueen turnaukseksi, mikä lisäsi sinivalkoisen joukkueen mahdollisuuksia kisapaikan saalistamiseen. Ensimmäiset laajennetut kisat pelattiin kesällä 2016 Ranskassa. Siellä ei kuitenkaan nähty Suomea, joka ei kerännyt riittävästi pisteitä Mixu Paatelaisen valmennuskaudella.

EM-kisojen laajentuminen muutti ennustetta

Viime vuonna Luhtanen päivitti EM-prognoosinsa opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämää tilaisuutta varten.

– Ja silloin päädyin arvioon, jonka mukaan Suomi selviytyy vuoden 2020 EM-kisoihin, Luhtanen sanoo.

Perjantaina 77-vuotiaan professorin visio vihdoin toteutui. Luhtanen oli paikalla todistamassa suomalaisen jalkapallon suurta hetkeä.

– Jännitin alussa kovasti, mutta kun peli alkoi, saatoin hengähtää vapautuneesti, koska Riven (päävalmentaja Markku Kanerva) pelisuunnitelma toimi täydellisesti, eikä Suomella ollut mitään hätää.

Entä se MM-kisapaikka? Onko se realismia?

– Kun Fifa päätti laajentaa kisoja 48 maan turnaukseksi (vuodesta 2026 lähtien), meidän mahdollisuudet parantuivat, mutta helppoa se ei ole. Euroopasta pääsee niihin kisoihin 16 maata, ja Suomen Uefa-ranking on tällä hetkellä 30:s, joten paljon pitää parantaa, jotta kisapaikka aukeaisi, Luhtanen pohtii.

Pekka Luhtanen on kouluttanut suomalaisia jalkapallovalmentajia 1980-luvun alusta lähtien. Kuva Englannin EM-kisoista 1996. Vasemmalta Jyrki Heliskoski, Jukka Ikälainen, Pekka Luhtanen, Atik Ismail, Arto Uimonen, Olli Huttunen, Pekka Kemppainen, Steven Ward. Alarivissä J-P Poutiainen, Sixten Boström, Harri Virtanen, Juha Ikonen, Olli-Pekka Smal, Risto Puustinen.

Pekka Luhtanen on kouluttanut suomalaisia jalkapallovalmentajia 1980-luvun alusta lähtien. Kuva Englannin EM-kisoista 1996. Vasemmalta Jyrki Heliskoski, Jukka Ikälainen, Pekka Luhtanen, Atik Ismail, Arto Uimonen, Olli Huttunen, Pekka Kemppainen, Steven Ward. Alarivissä J-P Poutiainen, Sixten Boström, Harri Virtanen, Juha Ikonen, Olli-Pekka Smal, Risto Puustinen.