Huuhkajat saa kehuja Pohjolan futislegendoilta - Huuhkajat - Ilta-Sanomat

Pohjolan futis­legendat ylistävät Huuhkajia – Ruotsin MM-pronssille torjunut Thomas Ravelli: ”Onnittelen jo etukäteen”

Tanskan ex-maajoukkuetähti Flemming Povlsen (vas.) on seurannut pitkään Suomen A-maajoukkueen otteita. Thomas Ravellista tuli kansallissankari, kun hän torjui Ruotsille voiton Romaniasta MM-kisojen puolivälierän rangaistuspotkukilpailussa 1994.

Tanskan ex-maajoukkuetähti Flemming Povlsen (vas.) on seurannut pitkään Suomen A-maajoukkueen otteita. Thomas Ravellista tuli kansallissankari, kun hän torjui Ruotsille voiton Romaniasta MM-kisojen puolivälierän rangaistuspotkukilpailussa 1994.

Julkaistu: 15.11.2019 11:27

Pohjoismaiset futislegendat onnittelevat Suomea jo etukäteen. Jatkoa seuraa, he uskovat.

SUOMI ON VASTA nyt liittymässä viimeisenä Pohjolan maana kerhoon, johon Norja, Tanska ja Ruotsi ovat kuuluneet jo pitkään, kaksi viimeksi mainittua erittäin menestyksekkäästikin. Islanti on kuulunut siihen kesästä 2016. Myös Suomi on vihdoin selviämässä jalkapallossa miesten arvokisoihin.

Ilta-Sanomat soitti asiasta muutamalle pohjoismaalaiselle jalkapallolegendalle, jotka sekä iloitsivat asiasta että pohtivat syitä, miksi asian kanssa kesti näin pitkään.

Tanskan paidassa 62 kertaa esiintynyt, 1992 EM-kultaa voittanut Flemming Povlsen, 52, tekee jalkapalloa työkseen sekä taitovalmentajana että media-asiantuntijana. PSV Eindhovenin ja Borussia Dortmundin entinen tähtihyökkääjä on seurannut Suomen reittiä kohti EM-kisoja alusta asti.

– Olen nähnyt Suomen pelejä useita, ja Suomen pelaaminen on ylipäätään kiinnostanut siitä asti kun Richardista tuli aikanaan päävalmentajanne.

TANSKAN EM-KULTAAN 1992 päävalmentanut, jo edesmennyt Richard Möller-Nielsen oli Suomen päävalmentaja 1996–99. Hän vei joukkueen melko lähelle MM-paikkaa vuoden 1998 kisoihin.

EM-finaalin sankari John ”Faxe” Jensen oli luunkova pelaaja, jonka kovuutta maistoi loppuottelussa myös Saksan Stefan Effenberg.

EM-finaalin sankari John ”Faxe” Jensen oli luunkova pelaaja, jonka kovuutta maistoi loppuottelussa myös Saksan Stefan Effenberg.

– Tanskassa seurataan ylipäätään muitakin pohjoismaita karsintojen aikana, ja Teemu Pukki, Lukas Hradecky ja Tim Sparv ovat Tanskassa tunnettuja pelaajia. Minusta joukkueen perussuoritustaso, siis ihan peruspelaaminen, on kahden vuoden aikana mennyt selvästi eteenpäin.

Kun Tanska 1984 selviytyi sensaatiomaisesti EM-kisoihin, runkopelaajia olivat Frank Arnesen, Sören Lerby ja Morten Olsen.

– Pukki, Hradecky ja Sparv ovat teille samanlainen selkäranka. Suomi on hankala ja kärsivällinen vastustaja, Povlsen näkee.

Tuulennopea hyökkääjä uskoo, että jatkossa Suomi saavuttaa useita arvokisapaikkoja.

– Nuorten maajoukkueiden tuoreet tulokset kertovat siitä, samoin se, että ensimmäinen kerta on aina vaikein. Onnittelen Suomea suuresti.

POVLSENIN värikkäisiin joukkuekavereihin maajoukkueessa kuului mm. Arsenalissa pelannut keskikenttäjyrä John ”Faxe” Jensen, 54. Hänet muistetaan vuoden 1992 voittoisan EM-finaalin avausmaalista: unelmaveto 20 metristä Saksan maalin ylänurkkaan.

Maalista teki erityisen se, että Jenseniä pidettiin omassa joukkueessaankin viimeisenä miehenä sellaisen osuman isäksi.

– Totta kai tiedän, mitä Suomi on vihdoin tekemässä, ja se on hieno juttu, sanoi 69 A-maaottelua pelannut Jensen, joka oli syksyllä 2018 yhden pelin jopa Tanskan päävalmentajana.

Flemming Povlsen oli Tanskan tähtihyökkääjä, kun joukkue voitti EM-kultaa 1992.

Flemming Povlsen oli Tanskan tähtihyökkääjä, kun joukkue voitti EM-kultaa 1992.

Hän ei keksi kuin yhden syyn siihen, miksei Suomi ole aiemmin saavuttanut arvokisapaikkaa.

– Periaatteessa sen täytyy hyvin pitkälle johtua siitä, ettei kotimaisen pääsarjanne taso ole kestänyt vertailua Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Heikosta pääsarjasta on vaikea saada pelaajia eteenpäin hyviin seuroihin, saati menestymään siellä. Tähän pelaajaliikenteeseen perustui esimerkiksi Tanskan maajoukkueen nousu 1980-luvulla täysin.

  • Katso video: Huuhkajien matka kohti EM-turnausta

Jensen muistuttaa, ettei 1–2 arvokisapaikkaa tarkoita automaattista jatkumoa.

– Me pääsimme kisoihin 1984–88, mutta sen jälkeen karsiuduimme kolmesta lopputurnauksesta putkeen.

Joukossa oli myös voittoisa EM-turnaus 1992 – Tanskan sijasta karsintalohkon voitti nimittäin Jugoslavia, mutta se suljettiin sisällissotansa takia kisoista.

– Suomen reittiä helpottaa se, että menestys nyt ja varsinkin kisoissa nostaisi rankingia ja toisi helpomman karsintalohkon. Tosin MM-kisoihin pääsy on aivan eri tason haaste kuin EM-kisat.

Ruotsin paidassa peräti 143 A-maaottelua pelannut Thomas Ravelli, 60, oli suuri sankari, kun Ruotsi saavutti MM-pronssia 1994. Hän uskoo tietävänsä syyn Suomen pitkään taaperrukseen.

– Kun lopputurnaukseen ei koskaan ole päästy, pelaajat eivät syvällä alitajunnassaan usko siihen mahdollisuuteen riittävästi. Pelko on suurempi kuin mahdollisuus.

Ravelli tietää tämän hyvin, sillä hän aloitti A-maajoukkueessa 1981 ja Ruotsi ei päässyt kisoihin kertaakaan vuosina 1978–1988.

 Te olette päässeet eroon Ruotsi-peikosta, ja nyt pääsette tästäkin.

Sen jälkeen se on ollut enemmän tai vähemmän vakionäky.

– Tämä on sukua sille ilmiölle, jossa suomalaiset ovat aina hävinneet Ruotsille. Otetaan esimerkiksi Torinon olympiakisojen jääkiekkofinaali tai Mieto vastaan Wassberg, Ravelli herkuttelee sinikeltaisten suurilla hetkillä.

– Te olette päässeet eroon Ruotsi-peikosta, ja nyt pääsette tästäkin. Liechtenstein on suupala, joten onnittelen jo etukäteen.

Ravellin väkevin muistikuva Suomesta liittyy syksyyn 1992 ja Olympiastadioniin.

– Mika-Matti Paatelainen jyräsi minut, katkennut kylkiluu puhkaisi keuhkon, jouduin vaihtoon enkä saanut lentää kotiin muun joukkueen kanssa. Menin taksilla Turkuun ja sieltä laivalla.

Se peli? Suomi hallitsi MM-karsintaottelua mennen tullen, mutta Ruotsi voitti Martin Dahlinin härskisti filmaamalla rankkarilla 1–0.