Kommentti: Sortuiko Markku Kanerva ”tinkeröintiin” Italiaa vastaan? Yksi seikka jäi ihmetyttämään

Julkaistu:

Kommentti
Markku Kanervan joukkueessa pelaajilla on paljon sanavaltaa, jos ei päätösvaltaa. Oliko tällä kertaa? kysyy Saku-Pekka Sundelin.
Englannissa käytetään sanaa tinker, kun valmentaja tekee paljon muutoksia ja säätöjä joukkueensa pelaamiseen. Toisille valmentajille “tinkeröinti” on tavanomaisempaa kuin toisille.

Suomen A-maajoukkueen Markku Kanerva virittää joukkueensa aina myös vastustajan pelaamisen mukaan, mutta suuria kokeiluja hänellä ei ole tapana tehdä.

Siksi on yllättävää, että valmentaja päätyi kolmen keskuspuolustajan peluuttamiseen Italiaa vastaan kahdesti tänä vuonna.

Huuhkajien tavoite sunnuntain ryhmitysmuutoksella oli tukkia puolustuksen edestä tilat eli taskut, joissa italialaiset mielellään viihtyvät. Peliä haluttiin ohjata mieluummin laidoille.

Lisäksi tutummassa 4–4–2-systeemissä olisi ollut vaara, että laiturit joutuvat pudottamaan liian alas Italian nousevien laitapuolustajien perässä.

Italia löysi kuitenkin niin paljon tiloja taskusta, että Suomi oli sen taskussa. Huuhkajien ylemmäs jätetyt laiturit eivät aiheuttaneet juuri minkäänlaisia ongelmia vastahyökkäyksissä. Tämä on jälkikäteen helppo todeta.


Sortuiko valmentaja Kanerva liialliseen tinkeröintiin rikkoessaan pyhän allianssinsa eli neljän puolustuslinjan, jolla pelatessa Suomi ei ole päästänyt maaliakaan näissä karsinnoissa?

Olisiko esimerkiksi Italian avausmaalin virhettä Paulus Arajuuren ja Joona Toivion välillä tapahtunut tutussa systeemissä? Kuka tietää.

Valmennus päättää, mutta kuuntelee

Parhaimmillaan Suomi ei ainakaan ollut. Se johtuu tietenkin myös Italiasta, joka osoitti kuinka kaukana EM-turnaukseen mielivä joukkue on EM-turnaukseen menestymään lähtevästä joukkueesta.

Joku voi pitää Kanervan pelitapavalintaa myös onnistuneena, kun Suomi oli selkeänä altavastaajana kiinni tasapelipisteessä ilman kyseenalaista rangaistuspotkutuomiota. Kriittisyys on tässä tilanteessa parempi tie kuin itsepetos.

Yksi seikka erityisesti ihmetyttää. Suomen pelaajat ilmaisivat maaliskuussa Udinessa selkein sanoin, että silloinen kolmen topparin kokeilu jäänee kokeiluksi.

Ennen sunnuntain Italia-peliä useampi antoi ymmärtää, ettei se ole joukkueen paras tapa pelata. Ottelun jälkeen oltiin asiasta kysyttäessä kieli keskellä suuta.


Valmennus päättää pelitaktiset asiat. Piste. Kanerva on kuitenkin koko ajan korostanut, miten keskustelevaa ja osallistavaa kaikki toiminta Huuhkajien ympärillä on.

Oli kysymys pelin avaamisesta, erikoistilanteista, prässäämisestä tai mistä tahansa osa-alueesta, pelaajilla on paljon sanavaltaa, jos ei päätösvaltaa.

Oliko tällä kertaa?

Armenia on nyt päävastus

Italiaa vastaan ei ennen EM-karsintoja Suomelle budjetoitu pisteitä tulevan. Eikä niitä tullutkaan. Huuhkajat horjutti nelinkertaista maailmanmestaria seitsemän minuutin ajan Teemu Pukin pilkusta Jorghinhon rankkariin.

Suomi ei ole silti historiansa aikana ollut yksissäkään karsinnassa vastaavassa tilanteessa. Neljä ottelua jäljellä ja pieni kaula pahimpiin kilpailijoihin.

Italia on lohkossa omaa luokkaansa, mutta peliesitykset kentällä tukevat sarjataulukkoa siinä, että Suomi on lohkon toiseksi paras joukkue.


Jos olisimme ruotsalaisia, emme hetkeäkään arvuuttelisi sillä, meneekö maajoukkueemme arvokisoihin näistä asetelmista. Ei, vaikka loppuohjelmaa miten pyörittelisi.

Esittäkää pari kysymystä itsellenne. Voittaako Suomi Liechtensteinin kotonaan? Vastasitte kyllä.

Voittaako Bosnia loput neljä otteluaan (Suomi kotona, Kreikka vieraissa, Italia kotona, Liechtenstein vieraissa)? Vastasitte luultavasti ei.

Näiden olettamusten jälkeen olemme tilanteessa, jossa Suomen kotipeli Armeniaa vastaan ratkaisee Huuhkajien arvokisapaikan. Niin lähellä se on.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt