Huuhkajat

MM-stadionien rakentajilla karmeat olot – Huuhkajat leirille kiisteltyyn Qatariin: ”Virallinen totuus erosi työläisten kertomasta”

Julkaistu:

Huuhkajat
Suomen A-maajoukkue on lähdössä talvileirille Qatariin – ongelmallisesta ihmisoikeustilanteesta huolimatta.
Suomen jalkapallomaajoukkue kokoontuu seuraavan kerran tammikuussa ennen kuin se aloittaa EM-karsinnat keväällä.

Perinteisen talvileirin kokoontumispaikaksi on valikoitunut Qatar, joka järjestää jalkapallon MM-kisat tasan neljän vuoden kuluttua.

Kisojen myöntäminen Qatariin 2010 sai maan rakentamaan tyhjästä hulppeita jalkapallopuitteita pääosin köyhän siirtolaistyövoiman avulla.

Rakennustyöläisten työ- ja asumisolosuhteet ovat olleet kuitenkin niin karmeat, että mm. Human Rights Watch, Amnesty International ja YK ovat ilmaisseet huolensa heidän ihmisoikeuksistaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Erilaisten arvioiden mukaan jopa 1 000–2 000 ihmistä on kuollut rakennustöiden yhteydessä. Palkat ovat pieniä ja myöhässä. On puhuttu jopa modernista orjatyövoimasta.

Suurin osa kuolemantapauksista liittyy tapaturmien sijaan väsymyksen, kuumuuden ja surkeiden asumisolojen aiheuttamiin sairauksiin.


Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila vieraili kaksi vuotta sitten muiden pohjoismaiden jalkapalloliittojen delegaation mukana Qatarissa katsastamassa tilannetta.

– Oli alun perin iso virhe Fifalta myöntää kisat Qatarille. Se ajatus ei millään tavalla alueella käydessä poistunut, Mattila sanoo Ilta-Sanomille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Miksi Suomen jalkapallomaajoukkue lähtee tieten tahtoen leireilemään näin vakavien ihmisoikeusongelmien kanssa painivaan maahan?

Palloliiton pääsihteerin Marco Casagranden mukaan matkalle olisi tälläkin kertaa joukkueen lisäksi lähdössä pohjoismaisten liittojen johtohenkilöitä sekä ihmis- ja työoikeuksiin perehtyneitä henkilöitä.

– Pohjoismaiden lähestymistapa on se, että pyrimme jollain tapaa vaikuttamaan asioihin. Ei auta vain päivitellä. Ajatus puheenjohtajistossa on mennä sinne ja katsoa, mikä tilanne on ja mitä me voimme asioille tehdä, Palloliiton pääsihteeri Casagrande perustelee kyseenalaista päätöstä.

Casagranden mukaan A-maajoukkueen lähtökohdat ovat urheilulliset. Tarkoitus on mennä paikkaan, jossa on tammikuussa hyvät olosuhteet harjoitella ja pelata. IS:n tietojen mukaan Suomi kohtaa leirillä ainakin Ruotsin.

Mitä vikaa on vaikkapa Malagassa?

– Onko siellä varmuudella yhtä hyvät olosuhteet? Olemme aiemmin olleet Abu Dhabissa. Siihen maajoukkueen taustat olivat erittäin tyytyväisiä, Casagrande sanoo.

Qatarin ihmisoikeustilanne liittyy hyvin suoraan jalkapallorakentamiseen. Pohjoismaiset liitot tiedostavat sen.


– Pointti on se, että olemme aktiivisia sen sijaan, että sanomme vain, että pitäkää kisat Qatarissa ja tehkää, mitä teette. Yritämme katsoa, tapahtuuko asioille jotain. Olemme pieniä liittoja, mutta haluamme informoida Fifaa, että näihin asioihin pitää tulla muutos, Casagrande sanoo.

Palloliiton apulaispääsihteeri Timo Huttunen oli marraskuussa 2016 pohjoismaisen delegaation mukana vierailemassa Qatarissa.

Ryhmä tapasi tuolloin MM-kisojen järjestelykomitean edustajia ja Qatarin jalkapalloliiton henkilöitä sekä tutustui muutamaan siirtotyöläisten leiriin.

Lisäksi he pääsivät tapaamaan siirtotyöläisiä epävirallisemmissa merkeissä.

– Kyllähän ns. virallinen totuus erosi aika lailla siitä, mitä työläiset itse kertoivat oloistaan ja etuuksistaan, Huttunen kertoo.

Huttusen mukaan pohjoismaisesta näkökulmasta on tärkeää miettiä, miten Qatarin ja lähialueiden ihmisoikeustilanteisiin voitaisiin vaikuttaa positiivisella tavalla.

Sellainen on muun muassa tyttöjen ja naisten jalkapallon pitkäaikainen kehittämishanke, johon Pohjoismaat ovat Fifan säätiön kanssa osallistumassa. Sen tarkoitus on vahvistaa tyttöjen ja naisten asemaa alueella.

– Sen sijaan, että heristelisimme vain sormea ja tuomitsisimme kaiken pyrimme ainakin käymään jonkinlaista dialogia, Huttunen sanoo.

Palloliitto perustelee matkan sillä, että samalla pyritään perehtymään ja mahdollisesti vaikuttamaan ihmisoikeustilanteeseen.


Ihmisoikeusliiton pääsihteerin mukaan kysymys on vaikea. Hän korostaa, että pääpainostajataho ja jatkokysymysten esittäjä on ennen kaikkea Kansainvälinen työjärjestö ILO.

– Kyllä tästä ristiriitainen viesti tulee. Pitäisin erillään matkat, joissa yritetään ymmärtää työoikeuksia ja ihmisoikeustilannetta ja tällaiset leirit, Mattila sanoo.

Kisat eivät paranna ihmisoikeuksia

Qatarin väestöpohja on aivan ainutlaatuinen maailmassa, sillä noin 90 prosenttia on siirtolaistyöntekijöitä.

Maa ei ole niin sulkeutunut kuin monet viime aikojen isojen urheilutapahtumien isännät. Yhdistävä tekijä on kuitenkin autoritäärisyys ja heikko ihmisoikeustilanne.

Sitä on varsinkin ns. kafala-järjestelmä, jossa on orjuuden kaltaisia elementtejä. Järjestelmässä työntekijä on hyvin sidottu työnantajaansa, sillä heiltä otetaan passit pois.

Kansainvälisen työjärjestö ILO:n painostuksen seurauksena Qatar teki viime vuonna lainsäädäntöön muutoksen, joka turvaisi ihmisten liikkumisvapauden.

– Sen toimeenpano jää nähtäväksi, eikä se kata kaikkia työntekijöitä, Intian työoloista väitellyt Kaari Mattila sanoo.

Isojen kisojen antamista ongelmallisiin maihin perustellaan usein sillä, että muun maailman huomio pakottaa ne muuttamaan asioitaan.

– Valitettavasti se, mitä tiedetään esimerkiksi jalkapallon MM-kisoista Venäjällä, Pekingin olympialaisista tai jääkiekon MM-kisoista Valko-Venäjällä ei tue käsitystä, että ihmisoikeustilanne paranisi.

Hänen mukaansa lainsäädännön muuttuminen voisi olla hyvä asia, sillä se osuu rakenteiden parantamiseen.

– Qatar on hirvittävän paineen alla ryhtynyt tiettyihin muutoksiin. Muutokset, joihin se on lupautunut, ovat silti vaatimattomia, Mattila sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt