Huuhkajat

Suomi kohtaa mörkönsä Tampereella – Unkari tulee Huuhkajien kimppuun arvoituksena

Julkaistu:

Huuhkajat
Huuhkajia piinannut Unkari on suuri arvoitus lauantaina Ratinassa
Unkari on aiheuttanut suomalaiselle jalkapalloilukansalle edellisen parinkymmenen vuoden aikana niin paljon tuskaa ja kyyneleitä, että vieläkin sattuu.

Stuart Baxter ja Mixu Paatelainen ovat 2010-luvulla maksaneet Unkari-tappioista työpaikoillaan, eikä Helsingin lokakuinen ilta vuonna 1997 unohdu yhdeltä sukupolvelta koskaan.

Lauantaina miesten maajoukkueen päävalmentajalla Markku Kanervalla miehistöineen on mahdollisuus nujertaa menneisyyden haamuja. Samalla Suomi voi ottaa lentävän lähdön uuteen Kansojen liigaan.

– Kukaan ei enää muista niitä Unkari-pelejä, ne ovat historiaa, Kanerva vitsaili hymyssä suin perjantaina Tampereella.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Teesinsä Unkarin kaatoon Kanerva haki puolentoista vuoden aikana sisään ajamistaan teemoista.

– Hyökkäyspelaamisen pitää olla raikasta, mutta ei tapahtua tasapainon kustannuksella. Muita isoja avaimia ovat kollektiivinen tiivis puolustaminen, kaksinkamppailut ja yksi vastaan yksi pelaaminen molemmissa päissä.

Unkari pelkkä kysymysmerkki

Kukaan ei vielä tiedä, millaisen Unkarin Suomi saa Tampereen Ratinassa lauantaina vastaansa. Italialainen Marco Rossi otti turbulenttisessa tilassa olleen maajoukkueen näppeihinsä vasta kesäkuussa ja saa maajoukkuedebyyttinsä vasta lauantaina.

Se ainakin tiedetään, että tähtipelaaja Balazs Dzsudzsak on vailla seurajoukkuetta ja puuttuu riveistä.

– Seurajoukkueissa Rossi on peluuttanut joukkueitaan 3–4–3- ja 5–3–2-muodostelmissa. Niihin on varauduttu, mutta myös heidän perinteiseen 4–2–3–1:een, Kanerva kertoi.

– Meidän pitää olla valmiita reagoimaan pelin kuluessa.

Jos jossain, niin Suomen täytyy onnistua tilanteenvaihdoissa molemmissa päissä, sekä pimentää Unkarin hyökkäysvoimaiset laitapelaajat. Keskityksetkin pitäisi katkaista jo ennen kuin ne tavoittavat Bundesliigassa väkivahvan alkukauden pelanneen maalitykki Adam Szalain.

Kanervan ensimmäinen täysi karsinta

Kanerva aloitti nykyisessä pestissään kesken edellisten MM-karsintojen, jotka olivat Suomen osalta jo käytännössä taputeltu.

– Nyt meillä on ollut hyvä puolitoista vuotta tuloksellisesti ja pelillisesti, vaikka totta kai kehitettävääkin on, Kanerva sanoi.

Ideaalitilanteessa hän olisi toivonut vähemmän loukkaantumisia, jotta erilaiset peliparit ja linjat kentällä olisivat hioutuneet tiiviimmiksi.

– Pelitapa on kuitenkin monille pelaajille seurajoukkueistakin tuttu. Se on myös yksi vaikuttava tekijä, kun valitsen pelaajia.

Jo pitkään maajoukkueessa eri rooleissa toiminut Kanerva pääsee aloittamaan vasta nyt ensimmäisen karsintansa alusta saakka.

– Olen todella innostunut henkilökohtaisesti, ja toivottavasti se on siirtynyt myös joukkueeseen.

Maajoukkue uuden äärellä

Lauantaina Ratinassa potkitaan historiallisesti, kun Euroopan jalkapalloliiton Uefan uusi kilpailuviritys eli Kansojen liiga alkaa Suomen osalta ottelulla Unkaria vastaan. Kilpailu tarjoaa uutta saumaa arvoturnaukseen, sillä sitä kautta voi saada paikan EM-lopputurnaukseen 2020.

Arvopeleissä uuden äärellä oltiin viimeksi pian 52 vuotta sitten, syksyllä 1966. Suomi isännöi Olympiastadionilla Itävaltaa, ja 10700 katsojan edessä pelattiin maalittomasti.

Nuo karsinnat päättyivät karsiutumiseen kisoista, kuten kaikki sen jälkeen toistaiseksi koetut 12 muutakin EM-karsintaa. Siinä suurimmassa ja kauneimmassa koitoksessa eli MM-touhussa karsiutumisia on nyt 19, ja niistä ensimmäinen nähtiin kesällä 1937 Suomen yrittäessä seuraavan kesän turnaukseen.

Suomalaisen MM-historian avaus oli kesäkuussa 1937 Tukholman Råsundalla pelattu Ruotsi-ottelu. Ensimmäisen maalin Suomen verkkoon teki Lennart Bunke ottelun 60. minuutilla, ja vajaat 20000 katsojaa todistivat lopulta kotijoukkueen 4–0-voittoa.

1980-luvulla kuopatut ja vuosituhannen alussa vielä hetkeksi henkiin heränneet Pohjoismaiden mestaruuskisat saivat suomalaisdebyyttinsä kesäkuussa 1929. Vastassa olivat ketkäpä muutkaan kuin ruotsalaiset, ja Tukholmassa tuli tappio 1–3.

Suomen maalin teki tuon ajan maajoukkuetykki Aulis Koponen. HPS-hyökkääjä teki maajoukkueurallaan 16 maalia 38 ottelussa.

Vieläkin kauempaa historian lehdiltä ei sovi tietenkään unohtaa suomalaisen jalkapallon suurinta arvosaavutusta: Venäjän lipun alla kisannut Suomi pelasi Tukholman olympialaisissa 1912 neljänneksi. Suomi voitti kautta aikain ensimmäisessä olympiapelissään (ja samalla kautta aikain kolmannessa maaottelussaan) Bror Wibergin jatkoaikamaalilla Italian 3–2.

Tuo voitto oli Suomen maajoukkuehistorian ensimmäinen. Lauantaina toiveissa on sitten 195:s.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt