Joku kylvää ilmoitustaululle excelintarkkoja tilastoja Vantaalla – Taustalta paljastuu eläkkeelle jäänyt tilastotieteilijä Ritva, joka ei vaan halua lopettaa - HS-Vantaa - Ilta-Sanomat

Joku kylvää ilmoitustaululle excelintarkkoja tilastoja Vantaalla – Taustalta paljastuu eläkkeelle jäänyt tilastotieteilijä Ritva, joka ei vaan halua lopettaa

Ritva Panulan mielestä myös tavallisen vantaalaisen kannattaisi olla kiinnostunut tilastoista. Niiden avulla kansalainen saa paremman kuvan ympäröivästä maailmasta – ja pääsee selville esimerkiksi naapurustonsa asuntojen neliöhinnoista.

Ritva Panula muutti Myyrmäestä Leinelään kolme vuotta sitten. Leinelä on nuori ja kehittyvä asuinalue, jossa palveluita on vielä niukasti. Sen näkee myös tilastoista.­

23.10. 7:54

Vetisistä se alkoi.

Kun leineläläinen Ritva Panula, 66, kävi oppikoulua Tampereella 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, koulu julkaisi joka lukuvuoden päätteeksi vuosikirjan. Siihen painettiin esimerkiksi kunkin luokan oppilaiden nimet aakkosjärjestyksessä.

Panula tutkaili nimilistoja ja huomasi, että yllättävän monen luokkatoverin sukunimi liittyi veteen. Laineet, Joutsijoet ja Syvälahdet vilisivät silmissä. Panula halusi laskea, kuinka monta vesiaiheista sukunimeä listalta löytyi. Tarkkaa lukua hän ei enää muista, mutta niitä oli paljon.

Vielä tuolloin Panula ei osannut aavistaa, että kiinnostus laajoihin tietomassoihin kantaisi vielä vuosikymmeniä – jopa niin pitkään, että hän tekisi 36 vuotta pitkän työuran Tilastokeskuksessa.

”Innostuin tilastoista toden teolla vasta jäätyäni eläkkeelle vuonna 2017”, Panula sanoo. Vähitellen hän alkoi jakaa tilastojen ilosanomaa muillekin vantaalaisille.

Tammikuu on tilastojen kannalta merkittävä kuukausi. Silloin Tilastokeskus päivittää Paavo-tietokantansa, joka sisältää valtavasti tilastotietoa Suomesta postinumeroalueen tarkkuudella.

Kun uudet tiedot ovat ilmestyneet Paavoon, Ritva Panula avaa Tilastokeskuksen sivut, kahlaa läpi valtavan tietomassan, taulukoi tietoja Excelissä ja ripustaa lopputuloksen Leinelän Alepan seinälle.

Paavosta saa selville, paljonko Leinelässä on yli 85-vuotiaita (4 vuonna 2018) tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita (158 vuonna 2018). Paavo osaa kertoa myös sen, mitkä ovat leineläläisten mediaanitulot (22 504 vuonna 2017), ja sen, paljonko alueella on kerrostaloasuntoja (1 347 vuonna 2018).

Joka tammikuu Tilastokeskus julkaisee kasan tietoa jokaisesta Suomen postinumeroalueesta. Tuolloin Ritva Panula käy läpi oman naapurustonsa tilastot ja koostaa niistä poimintoja jakoon Leinelän Alepan seinälle.­

Panula jakaa kokoamiaan tilastoja Vantaasta myös Vantaan eri kaupunginosien Facebook-ryhmissä. Hiljattain hän on löytänyt etenkin yritystilastoista hauskoja kuriositeetteja, kuten sen, että Leinelässä ei toimi tilastojen mukaan yhtään fysioterapeuttia tai hierojaa.

Tilastoissa Vantaa myös eroaa muusta maasta silmiinpistävästi ainakin parilla tavalla. Helsinki-Vantaan lentokenttä muovaa koko Vantaan yritysrakennetta.

”Ilmaliikenteen osuus Vantaan kuljetus ja varastointi -toimialan toimipaikoista on melkein 30 prosenttia. Osuus on suurempi kuin missään Suomen viidestä suurimmasta kaupungista.”

Vantaalla myös vieraskielisten osuus kaupungin asukkaista on suurempi kuin yhdelläkään muulla paikkakunnalla. Vuonna 2018 jopa 20,2 prosenttia vantaalaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Kouluaikoina Ritva Panula piti matematiikasta. Laskeminen kuitenkin vaikeutui, kun numeroiden rinnalle otettiin kirjaimia. Lukiossa Panula ei uskaltanut valita pitkää matematiikkaa, koska hän uskoi, ettei pärjäisi siinä.

Lukion jälkeen Panula lähti Tampereen yliopistoon opiskelemaan tilastotiedettä ja kansantalous- ja kauppatieteitä. Sivussa hän luki tietojenkäsittelytiedettä, matikkaa, ruotsia, englantia ja sosiologiaa.

”Silloin ajattelin, että opiskelen kaikkea kiinnostavaa, mitä on tarjolla, ettei sitten myöhemmin tarvitse suorittaa työn ohessa”, Panula sanoo.

Filosofian maisterin tutkinnon suoritettuaan Panula oli hetken töissä yliopistolla tilastotieteen assistentin sijaisena. Se ei kuitenkaan tuntunut omalta, ja niinpä hän päätyi vuonna 1981 töihin Tilastokeskukseen. Panula pääsi mukaan yritys- ja toimipaikkarekisterin uudistusprojektiin.

Valmiin tilaston taakse mahtuu paljon työtä. Yritystilastoissa työskennelleiden piti esimerkiksi määritellä, mitä tarkoittaa yrityksen liikevaihto tai mitä tuotot ammatin harjoittamisesta pitävät sisällään. Kaikki tilastoon olennaisesti liittyvät käsitteet pitää määritellä tarkoin, jotta kaikki tilaston keräämiseen osallistuvat ymmärtäisivät käsitteet samalla tavalla.

Luokituksilla taas pyritään tarkentamaan kerättyjä tietoja. Esimerkiksi maatalousalan yritykset voidaan jakaa vielä alaluokkiin sen mukaan, onko yrityksen toimiala poronhoito tai puunkorjuu.

Vielä 1980-luvulla tekniikka oli Panulan mukaan alkeellista – niin alkeellista, että työ sai Panulan sormet verille.

”Esimieheni sai ostaa sähkökirjoituskoneen, ja minä sain hänen vanhan, manuaalisen kirjoituskoneensa. Sillä sai aika kovaa hakata yritysrekisterin dokumentteja. Välillä kynsinauhat menivät rikki.”

Vähitellen tilastotieteilijät alkoivat saada käyttöönsä mikrotietokoneita. Vuonna 1991 sellaisen sai myös Panula.

”Näyttö oli pieni ja värit oudot, mutta työ helpottui.”

Jäätyään eläkkeelle Tilastokeskuksesta Panulalla oli paljon aikaa. Tilastot alkoivat kiinnostaa uudella tavalla.

”Ennen työni oli edesauttaa tilastojen tuottamista. En aiemmin ajatellut paljoakaan tietojen loppukäyttöä. Nyt tilastot alkoivat kiinnostaa käyttäjänä”, Panula sanoo.

Tilastoja tarkastellessaan Panula on oppinut, että tilastoja voidaan tehdä ja tulkita hyvin eri tavoin. Tarkoitushakuinen kysymyksenasettelu tai johdattelevat termit voivat vääristää tulosta haluttuun suuntaan.

Panulalle tilastojen laatu on tärkeää. Hän käy mieluiten läpi haluamansa aineistot hitaasti ja huolellisesti.

Välillä hän jakaa koostamiaan tilastoja Facebookissa. Vastaanotto on ollut pääosin neutraalia. Kerran joku lähestyi Panulaa ärtyisästi yksityisviestitse, sillä hän epäili, että Panulan jakamassa Excel-tiedosto oli virus.

Miksi tavallisen vantaalaisen sitten kannattaisi olla kiinnostunut tilastoista? Panula miettii hetken ja kertoo sitten punnitun vastauksen.

”Helpottaakseen omaa päätöksentekoaan ja saadakseen paremman kuvan yhteiskunnasta ja ympäröivästä maailmasta”, hän sanoo.

Konkreettinen, arkipäivän esimerkki on vanhojen osakeasuntojen asuinaluekohtaiset neliöhinnat. Niistä kannattaa olla selvillä, jos mielii ostaa asunnon ja haluaa selvittää kunkin alueen hintatason.

Tilastot helpottavat myös yhteiskunnallisia keskustelijoita perustamaan argumenttinsa faktoille omien tuntemusten ja kuulopuheiden sijaan.

”Viime viikolla eräässä Facebook-ryhmässä oli puhetta syntyvyystilastoista. Siellä puhuttiin, että kehitysmaiden ongelma on, ettei syntyvyys laske riittävästi. Minä sitten sanoin, että tutkikaa asiaa YK:n tilastosivuilta.”

Ritva Panula kertoo ällistyneensä itsekin, miten paljon tilastoja internetistä löytyy kaikkien saatavilta. Kansallisten tilastovirastojen lisäksi tietoa kokoaa esimerkiksi Euroopan unionin alainen Eurostat, jo mainittu YK, Maailmanpankki ja OECD.

Tarjolla olevan tiedon määrä on positiivinen ongelma. Tietoa on tarjolla enemmän kuin ehtisi käydä läpi. Nytkin Panulalla on kotona paperipinoittain tietoa, joka odottaa järjestelemistään.

Kiireisenä Panulan pitää myös luottamustehtävä taloyhtiön hallituksessa. Panula muutti Leinelään kolme vuotta sitten Myyrmäestä, ja tarkkailtuaan asuinympäristöään hetken tuorein silmin hän päätti lähteä mukaan myös sen kehittämiseen.

”Se on Leinelän puute, että täällä ei ole juuri palveluita. Päiväkoteja on kaksi, ja yksi pieni baari, joka mainostaa olevansa Leinelän paras baari. Se on myös Leinelän ainoa baari”, Panula toteaa ja nauraa.

Läheltä tarkasteltuna Leinelä kuitenkin kehittyy nopeammin kuin tilastoissa, jotka laahaavat muutaman vuoden jäljessä. Tilastojen mukaan vielä vuonna 2017 majoitus- ja ravitsemistoimialan yritysten määrä Leinelässä oli pyöreä 0.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?