Tänne ei ulkopuolisilla ole mitään asiaa – Kuvat näyttävät, miltä Vantaan vuosia rakennettu ”betonisieni” näyttää sisältä - HS-Vantaa - Ilta-Sanomat

Tänne ei ulkopuolisilla ole mitään asiaa – Kuvat näyttävät, miltä Vantaan vuosia rakennettu ”betonisieni” näyttää sisältä

Hiekkaharjun uusi vesitorni täytettiin vedellä ensimmäistä kertaa, ja nyt sen käyttöönotto on lähempänä kuin koskaan. HS Vantaa vieraili vesisäiliön sisällä.

21.7.2020 8:40

Ajettaessa Itä-Vantaalle Hiekkaharjun kohdalla kohoaa mahtipontinen näkymä: kaksi valtavaa vesitornia sijaitsee molemmin puolin Talvikkitietä vain 150 metrin välimatkalla toisistaan.

Toinen torneista on vanhempi, 60-luvulta peräisin oleva vesitorni, joka takaa yhä itävantaalaisten vedenjakelun. Toinen on uusi vesitorni, jota on rakennettu vuodesta 2017 alkaen.

Vantaan hiekkaharjun vanha vesitorni näkyy uuden vesitornin katolta täydellisesti.

Kun uusi vesitorni otetaan käyttöön, se korvaa vanhan tornin, jonka purkua suunnitellaan jo loppuvuodeksi.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) kartoituksessa vanhan vesitornin kunto todettiin sellaiseksi, ettei se pysty turvaamaan Itä-Vantaan alueen vedenjakelua asukasmäärien kasvaessa. Vaihtoehdoiksi jäi vanhan tornin saneeraaminen tai uuden rakentaminen. Nyt päädyttiin jälkimmäiseen.

Uudessa vesitornissa kohisee nyt ensimmäistä kertaa ikinä.

Tornin massiiviset 4 000 kuution kokoiset säiliöt on täytetty vedellä. Se on merkki siitä, että tornin käyttöönotto on lähempänä kuin koskaan.

Käynnissä on tiiveyskoe eli työvaihe, jossa vesisäiliö täytetään ensimäistä kertaa.

Tältä näyttää Hiekkaharjun uuden vesitornin sisempi vesisäiliö, jota tyhjennetään.

”Kun ollaan tiiveyskokeessa asti, hanke on jo loppusuoralla. Minulla on tästä hyvä fiilis”, sanoo HSY:n projektipäällikkö Arto Mettinen.

Tiiveyskokeessa selviää, pitääkö tässä tapauksessa viiden miljoonan kilon painoinen betonisäiliö tiiviisti. Tähän mennessä tiiveyskoe on sujunut ongelmitta.

Projektipäällikkö Arto Mettinen (vasemmalla), työnjohtoharjoittelija Nora Breiling, Timo Aaltonen ja Antti Järvinen seisovat vesitornin säiliössä.

Mettinen muistuttaa, että koska kyseessä on poikkeuksellisen vaativa erityiskohde, ovat sen ongelmatkin olleet erikoisia. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman läheinen sijainti on tuonut ylimääräistä haastetta rakentamiseen.

”Joka nostoa varten on pitänyt hakea uusi lupa lentoasemalta. Nosturit ovat olleet vaiva kaiken aikaa.”

Lisäksi kattotyöt ovat hieman viivästyneet ukkosten tuoman salamauhkan vuoksi. Ukkosenjohdatin voidaan kiinnittää paikoilleen vasta vesikaton valmistuttua.

Hiekkaharjun vesitornin säiliö on jaettu kahteen osaan – ulompaan ja sisempään säiliöön. Kummassakin osassa pidetään vettä viikon ajan, ja sen jälkeen saadaan täydellinen varmuus säiliön kestävyydestä.

Tällä hetkellä ulompi säiliö on piripintaan täynnä vettä, ja sisempi tyhjenee.

Vesisäiliön sisällä pystyy kulkemaan kapeita käytäviä pitkin. Ne ovat säiliön ylivuotokouruja.

Kun vesitorniin astuu sisään, veden kohina ja solina peittävät alleen kaikki muut äänet. Tornin keskellä seisovaa jalkaa pitkin kulkevat metalliset rappuset 15 kerrosta ylöspäin. Päätä huimaa, kun portaita astelee kohti huippua, joka nousee lähes 50 metriin.

Korkeimmalta porrastasanteelta on pääsy vesisäiliöön. Säiliössä on viileää, ja ilmassa tuoksuu voimakas betonin haju. Aivan kuin olisi maauimalassa, mutta ei kuitenkaan.

Hiekkaharjun uusi vesitorni on valaistu pimeän aikaan, jolloin se näkyy kauas alueen maamerkkinä.

Kun säiliö on äärimmilleen täynnä vettä, sen pintaa on vaikea huomata. Vasta kun vesitornin tekniikan projektipäällikkö Samu Jousenkylä YIT:ltä näpäyttää vedenpintaa, sen erottaa. YIT Suomi oy Rakennus on toiminut Hiekkaharjun uuden vesitornin urakoitsijana.

Seisomme ylivuotokourussa, joka kulkee pyöreää muotoa mukaillen koko säiliön ympäri. Kouruun lorahtaa välillä vettä laidan yli.

”Vesitornit ovat pyöreitä, koska pyöreä muoto on kaikista kestävin”, sanoo Jousenkylä.

Samu Jousenkylä tarkastelee vesisäiliötä taskulamppu apunaan.

Jousenkylälle tämä on viides ja toistaiseksi suurin vesitorni, jonka toteutuksessa hän on ollut mukana.

Jousenkylää kiehtoo vesitorneissa niiden ainutlaatuisuus. Jokainen torni on oma erikoiskohteensa, johon ei ole valmista suunnitelmaa. Hiekkaharjun uuden vesitornin ulkonäkö työstetään WSP:n ”Siluetti” -ehdotuksen pohjalta.

”Vantaalle tämä on suuri vesitorni, mutta Helsingille tämä olisi pieni. Paljon isompaa ei kannata tehdä, ettei vesi vanhene siellä.”

Tällä Jousenkylä tarkoittaa, ettei vesi ei saa seistä liian pitkään, koska sen tulee pysyä juomakelpoisen puhtaana. Vesitornilla on kaksi tehtävää vesijohtoverkostossa: se on juomavarasto, ja lisäksi se ylläpitää verkoston painetta niin, että vesi jaksaa nousta kerrostalojen ylimpiin asuntoihin saakka.

Tiiveyskoe jatkuuMettisen ja Jousenkylän mukaan vielä tällä viikolla. Sen jälkeen vesi tyhjennetään ja edetään kohti seuraavaa työvaihetta.

Tiiveyskokeen jälkeen säiliötä aletaan desinfioida elokuussa. Se tarkoittaa, että säiliö täytetään natriumhypokloriitilla. Sen jälkeen myrkyllinen vesi ohjataan säiliöstä talteen hävitettäväksi.

”Desinfioinnin jälkeen vedestä otetaan näyte. Desinfiointi tehdään niin monta kertaa uudestaan, että vesinäyte on puhdas”, Mettinen selvittää.

Sen jälkeen säiliöön ei ole enää ulkopuolisilla asiaa.

Kun vesi on juomakelpoisen puhdasta, säiliötilassa pyritään liikkumaan madollisimman vähän. Vesitornin käyttöönoton jälkeen sen toiminnasta pitävät huolen muun muassa HSY:n käyttöryhmäpäällikkö Antti Järvinen ja huoltoesimies Timo Aaltonen, jotka ovat olleet mukana rakennushankkeen alusta alkaen.

Rakennushankkeeseen osallistunut työporukka rupattelee vesitornin katolla projektin eri vaiheista.

Järvinen kertoo, että vesitorneja hallitaan etäältä valvomosta tablettien ja älypuhelimien avulla, jottei tornissa tarvitse olla fyysisesti. Vesitorniin haluaa Järvisen mukaan yllättävän paljon ulkopuolisia vierailijoita.

”Liikkuminen on rajattua, joten emme päästä ylimääräisiä. Musiikkivideoista kysellään paljon ja niin edelleen”, Järvinen sanoo.

Kun rappusia kävelee vielä säiliötilasta yhden kerroksen ylemmäksi, pääsee vesitornin katolle, joka on suunnilleen 80 metriä merenpinnan yläpuolella. Ulkona tuulee, ja näkymä kantaa kauas Helsingin keskustaan saakka.

Maisemasta, jossa talot näyttävät pieniltä ja autot muurahaisen kokosilta, erottuu joka suuntaan katsottaessa betonisia ”sieniä”. Ne ovat pääkaupunkiseudun vesitornit.

Mitä vesitorneja tuolla näkyy?

”Myllypuron on tuo, jossa on lisäosa katolla. Sitten on Roihuvuoren. Tuo puolestaan on Hakunilan torni”, käyttöryhmäpäällikkö Järvinen tunnistaa eri vesitornit.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?