Oli kaaos, josta syntyi unelma: Kurditaustainen Helen Hamzaaghaei, 16, osoittaa mieltään mittatilausasussa ja janoaa eduskuntaan - HS-Vantaa - Ilta-Sanomat

Oli kaaos, josta syntyi unelma: Kurditaustainen Helen Hamzaaghaei, 16, osoittaa mieltään mittatilausasussa ja janoaa eduskuntaan

Helen Hamxaaghaei valittiin Vantaan nuorisovaltuustoon suurimmalla äänimäärällä. Hän asuu Pähkinärinteessä ja haluaa opiskelemaan oikikseen.

Helen Hamxaaghaei valittiin Vantaan nuorisovaltuustoon suurimmalla äänimäärällä. Hän asuu Pähkinärinteessä ja haluaa opiskelemaan oikikseen.

Julkaistu: 7.2. 10:15

Suomalais-iranilainen Helen Hamzaaghaei kiinnostui politiikasta, kun ymmärsi kurdien kurjan tilanteen. Nyt sadat vantaalaisnuoret luottavat äänensä tämän 16-vuotiaan rauhasta puhuvan nuoren harteille.

Eduskuntatalon jylhiä graniittiportaita kävelee alas pieni hahmo mustassa jakkupuvussa. Kovassa tuulessa hänen sateenvarjonsa kääntyy moneen kertaan ympäri ja pitkät tummat hiukset hulmuavat kasvoille, mutta se ei näytä haittaavan.

Hän on 16-vuotias Helen Hamzaaghaei, yksi Vantaan vaikutusvaltaisimmista nuorista.

Hamzaaghaei valittiin kaikista 49 ehdokkaasta selvästi suurimmalla äänimäärällä uudelle toimintakaudelle Vantaan nuorisovaltuustoon. Hän oli mukana myös aikaisemmalla toimintakaudella.

Hän halusi tavata nyt Eduskuntatalon luona, sillä omien sanojensa mukaan hän aikoo jonakin päivänä astua rakennuksen ovista sisään oikeana poliitikkona.

Mutta ennen sitä nuorella on paljon suunnitelmia.

”Isäni on aina katsonut uutisia ja reagoinut niihin tunteellisesti. Seurasin niitä pitkään sivusta”, sanoo Helen Hamzaaghaei.

”Isäni on aina katsonut uutisia ja reagoinut niihin tunteellisesti. Seurasin niitä pitkään sivusta”, sanoo Helen Hamzaaghaei.

Pähkinärinteessä asuva Hamzaaghaei opiskelee ensimmäistä vuotta Englantilaisen koulun lukiossa Helsingissä. Poliittisen vaikuttamisen lisäksi hänen tulevaisuuden haaveenaan on opiskella oikeustieteitä. Lukiossa hän on osallistunut väittelykerhoon, ja se on hänelle selvästi tärkeä: hyvistä argumentointitaidoista voi olla hyötyä sekä lakihenkilönä että poliitikkona.

Ensin koulut ja sitten eduskunta, Hamzaaghaei kuitenkin pohtii. Hän kokee opiskelun kutsumuksena myös siksi, että opiskelu on Suomessa ylipäätään mahdollista.

”Satojen tuhansien kurdinuorten unelma on opiskella, mutta he eivät pysty siihen, koska he ovat keskellä kaaosta. Siksi haluan päästä oikikseen lukion jälkeen. Haluan auttaa muita ja tiedän, että pystyn siihen.”

Hamzaaghaeilla on suuri palo käyttää ääntään hyödyksi niiden puolesta, jotka eivät siihen pysty tai joilla ei ole siihen mahdollisuutta. Hän kertoo myös haluavansa vaikuttaa nuorten hyvinvointiin. Mutta mihin ensimmäisenä?

”Vantaalla haluaisin vaikuttaa koulukuljetuksiin ja kouluruoan tarjoilujen porrastamiseen”, hän vastaa.

Lisäksi hän toivoo, että Vantaalla olisi jatkossa nykyistä enemmän kulttuuritapahtumia, joissa opittaisiin eri maiden tavoista ja keittiöistä. Kulttuuritapahtumat poistaisivat hänen mukaansa kansallisuuksien välistä eriarvoisuutta.

Koko Suomen mittakaavassa hän haluaisi, että opettajia kunnioitettaisiin enemmän. Hamzaaghaei selventää ajatustaan näin: hänestä opettajat pyörittävät lopulta koko maailmaa, sillä he kouluttavat lääkäreitä, insinöörejä ja poliitikkoja.

”Opettaja tuskin tekee työtään pelkän palkan perässä, vaan hän haluaa saada meistä myös jotain aikaiseksi”, hän sanoo.

Ennen lukiota Hamzaaghaei kävi Martinlaakson koulua. Yläkoulun historian opettaja kannusti häntä lähtemään nuorisovaltuustoon vuoden 2019 toimintakaudelle. Nyt hän istuukin jo toista kertaa nuorisovaltuustossa vaikuttamassa nuorten asioihin.

Myös mielenosoitukset ovat Hamzaaghaeille tärkeitä, koska niissä hän pääsee käyttämään ääntään muiden puolesta. Viime vuosina hän on ollut etummaisten joukossa puolustamassa kurdien oikeuksia lähes jokaisessa mielenosoituksessa Helsingissä. Hänellä on usein yllään vaaleanruskea kurdimiesten kansallisasu, joka on hänelle mittatilaustyönä tehty.

Hamzaaghaei on syntynyt Helsingissä, mutta hänen juurensa ovat Iranissa, Kurdistanissa. Kurdistan sijaitsee Iranin, Irakin, Syyrian ja Turkin alueilla, eikä kurdeilla ole itsenäistä valtiota.

”Menimme kerran Yhdysvaltain suurlähetystön luokse osoittamaan mieltä. Siellä oli rivi suomalaispoliiseja, joilla oli aseet kädessä. Menin heidän eteensä ja sanoin, että kai tiedätte, että olemme täällä rauhan puolesta.”

Viime vuoden lokakuussa ollut mielenosoitus oli nuorelle poliitikolle herkkä paikka, sillä hän puolustaa ihmisoikeuksia, rauhaa ja vapautta.

”Päähäni tuli sata eri ajatusta, kun kuulin tulleeni valituksi nuorisovaltuustoon. Yli 400 ihmistä luottaa minuun, olen siitä samaan aikaan ylpeä ja kauhuissani.”

”Päähäni tuli sata eri ajatusta, kun kuulin tulleeni valituksi nuorisovaltuustoon. Yli 400 ihmistä luottaa minuun, olen siitä samaan aikaan ylpeä ja kauhuissani.”

Tällä hetkellä Hamzaaghaeista tuntuu, että ihmisoikeudet kuuluvat vain kehittyneille maille. Kun kyse on Lähi-idästä, ihmisoikeudet hänen mukaansa unohtuvat.

Helen Hamzaaghaeille kurditausta on ensimmäinen syy siihen, miksi hän innostui vaikuttamisesta. Hän kiinnostui politiikasta jo 11-vuotiaana, kun hän alkoi ymmärtää, mistä uutisissa puhutaan.

”Isäni on aina katsonut uutisia ja reagoinut niihin tunteellisesti. Seurasin niitä pitkään sivusta. Kun minulle kerrottiin, mitä isoisälleni tapahtui, aloin miettiä politiikkaa ja sitä, miksi eri valtiot ajavat omaa etuaan”, Hamzaaghaei kertoo.

Peshmergat ovat Kurdistanin alueen kurditaistelijoita. Helen Hamzaaghaein mukaan hänen isoisänsä oli peshmergasotilaana Irakissa, kun eräänä yönä hänet salamurhattiin.

Lue lisää HS:n aikaisemmin kirjoitetusta artikkelista: Suomalaissotilaat jatkavat kurditaistelijoiden kouluttamista Irakissa.

Nykyään Hamzaaghaei seuraa päivittäin uutisia persiaksi, kurdiksi, turkiksi, suomeksi ja englanniksi. Hamzaaghaein ystävät ja tutut luottavat, että häneltä löytyy asiaan kuin asiaan ajankohtainen selitys. Monet pyytävät häntä kertomaan, mistä milloinkin on kysymys, vaikkei hän ymmärtäisi vielä itsekään kaikkea.

Hamzaaghaei kertoo, että vantaalaisnuoret voivat ehdottaa aiheita nuorisovaltuuston jäsenille ongelmakohdista, ja he vievät asioita kokouksissaan eteenpäin.

Hamzaaghaei kertoo, että vantaalaisnuoret voivat ehdottaa aiheita nuorisovaltuuston jäsenille ongelmakohdista, ja he vievät asioita kokouksissaan eteenpäin.

Hamzaaghaei yllättyi, kun kuuli tulleensa valituksi Vantaan nuorisovaltuustoon, eli nuvaan, suurimmalla äänimäärällä viime joulukuun lopulla. Hän sai 406 ääntä. Toiseksi tuli Miro Vauhkonen, 16, Askistosta äänin 349 ja kolmanneksi Juho Pennanen, 13, Kaivokselasta äänin 230.

Vaalien tulos yllätti Hamzaaghaein, sillä hän ei ollut varma pääsystään uudelle kaudelle. Monet hänen ystävistään levittivät hänen kuvaansa sosiaalisessa mediassa vaalien aikana, ja näin hän keräsi kannatusta Vantaalla. Uudelle toimintakaudelle valittiin yhteensä 20 varsinaista ja 10 varajäsentä.

”Ystäväni ajattelivat, että nuorisovaltuustossa saan puhua politiikasta niin paljon kuin haluan”, hän sanoo.

Hamzaaghaei ottaa työnsä nuorisovaltuustossa tosissaan, sillä äänet ovat hänelle suuri luottamuksen osoitus. Valtuusto kokoontuu kerran kuukaudessa ajamaan vantaalaisnuorten asioita. Tänä vuonna se kokoontui ensimmäisen kerran 22. tammikuuta. Joka kokouksen lopuksi käydään läpi ”muut asiat”, jolloin nuorisovaltuuston jäsenet voivat nostaa käsittelyyn heille ilmenneitä epäkohtia ja ongelmia.

Aikaisemmalla toimintakaudellaan nuorisovaltuusto onnistui Hamzaaghaein mukaan muun muassa tavoitteissaan laskea kymppiluokkien keskiarvorajaa ja lisätä opiskelupaikkoja. Kymppiluokalle pääsyyn kaavailtiin keskiarvorajaksi 6,9:ää, mutta nuoret saivat sen laskemaan keskiarvorajaksi 6,7. Myöhemmin kaupunki päätyi poistamaan keskiarvorajan kokonaan.

Nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus myös Vantaan kaupungin lautakunnissa ja kaupunginvaltuustossa. Yksi merkittävä ero aikuiseen poliitikkoon verrattuna on, ettei nuorisovaltuustossa istuva nuori saa kuitenkaan edustaa mitään puoluetta.

Mitä puoluetta Hamzaaghaei edustaisi, jos saisi valita?

”Rehellisesti sanoen yksikään tämän hetken puolueista ei ole minulle täydellinen. Kaikissa puolueissa on jotain hyvää, ja ne kaikki hyvät ominaisuudet pitäisi yhdistää.”

Hamzaaghaei toivoo, että tulevaisuudessa puolueiden edustajat voisivat istahtaa alas ja lopettaa riitelyn hetkeksi. Sen sijaan voisi keskittyä miettimään, millaisia yhteisiä tavoitteita pohjimmiltaan on.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta