Vantaan Indiana Jones teki kaivauksilta löydön: Elämänsä rakkauden – Siitä alkoi joka paikkaan ehtivän arkeologi­kaksikon menestystarina - HS-Vantaa - Ilta-Sanomat

Vantaan Indiana Jones teki kaivauksilta löydön: Elämänsä rakkauden – Siitä alkoi joka paikkaan ehtivän arkeologi­kaksikon menestystarina

Jos kuva olisi otettu kivikaudella, uisivat arkeologit Andreas ja Riina Koivisto meressä. Stenkullan vanha kivisilta on rakennettu 1800-luvun lopussa.

Julkaistu: 31.1. 8:30

Vantaan voimakaksikko Riina ja Andreas Koivisto tekee Vantaan historiaa tunnetuksi niin töissä kuin vapaa-ajalla.

Tutkimusretki Juoksema-järven rannalle Karjalaan vuonna 2002 oli ollut menestys.

Arkeologiopiskelija Riina Mäki oli löytänyt kivikautiselta asuinpaikalta paljon kiinnostavia esineitä, muun muassa meripihkakorun palasia ja kivinuijan. Opiskelukaveri Andreas Koivisto ei ollut ollut yhtä onnekas.

”Andreas ei ollut tunnettu siitä, että hän tekee hienoja löytöjä”, Riina Koivisto sanoo.

Pian asiaan oli kuitenkin tulossa muutos. Iltanuotion jälkeen Andreas Koivisto löytäisi jotakin arvokasta, joka muuttaisi hänen loppuelämänsä.

Mukana ollut opiskelijakaveri tiukkasi häneltä nuotiolla: ”Sanokaa nyt, oletteko te yhdessä?” Andreas Koivisto vastasi, että emme ole. Jos opiskelukaveri olisi kysynyt asiaa tuntia myöhemmin, olisi vastaus ollut toinen. Pitkä kaveruussuhde vaihtui seurusteluun, kun molemmat ymmärsivät, että vierellä oli jo täydellinen kumppani.

Siitä päivästä alkoi parisuhde, joka johti paitsi häihin vuonna 2008, myös poikkeuksellisen tiiviiseen työsuhteeseen. Koivistot ovat Vantaan tunnetuimpia historiantutkijoita ja luennoitsijoita. Jos mieleen tulee kysymys Vantaan historiasta, voi olla varma, että vastaus siihen löytyy jommaltakummalta.

Pariskunnan aktiivinen työ Vantaan hyväksi ei ole jäänyt huomaamatta kaupunkilaisilta. Vantaan Sanomien lukijat ehdottivat paria vuoden 2019 vantaalaiseksi lehden järjestämässä äänestyksessä. Voiton vei kuitenkin tällä kertaa vantaalainen matematiikan opettaja Clas Salonen.

Andreas Koiviston isovanhempien talo sijaitsee kivikautisen asuinpaikan päällä. Oikealla Riina Koivisto.

Andreas Koiviston päivätyö on Vantaan kaupunginmuseossa arkeologina. Tämän lisäksi Koivistolla on hengästyttävän tiukka kalenteri vapaa-ajalla: järjestöjä, urheiluseuratoimintaa ja Helsingin pitäjä -vuosikirjan päätoimittaminen.

Riina Koivisto on töissä Vantaa-Seuran toiminnanjohtajana, opastaa keskiaikakävelyjä ja työskentelee Suomen Kotiseutuliitossa. Jotta aika ei kävisi pitkäksi, parilla on lisäksi tekeillä suuri määrä muita projekteja, kuten luentoja, lasten- ja aikuistenkirjoja ja mobiilipeli.

Lukemattomien projektien lisäksi Koivistot ehtivät elää myös perhe-elämää. Heillä on 13-, 10-, ja 4-vuotiaat tyttäret. Miten ihmeessä heillä on aikaa tähän kaikkeen?

”Nukumme liian vähän”, sanoo Riina Koivisto ja hymyilee.

”Ja televisiota emme ehdi katsoa juuri ollenkaan”, lisää Andreas Koivisto.

Lapsia myös kuljetetaan mukana kokouksissa, jos lastenhoitajaa ei saada. Useiden projektien tekemistä yhtä aikaa helpottaa se, että kummankin kiinnostuksen kohteet ovat samat. Esimerkiksi historia-aiheinen mobiilipeli on projekti, jonka kehittelemiseen kannattaa ehdottomasti käyttää myös vapaa-aikaa. Peli valmistuu maaliskuussa, ja siinä seikkaillaan kännykällä Vantaan historiassa.

Puoliso ymmärtää hyvin sen, että olohuoneen hyllyllä on säilytettävä tiiliskiviä. Selitykseksi riittää yksi sana, ”keskiaikainen”. Myös ehdotus kivikautiskaivauksista mummolan pihassa saa innostuneen vastaanoton.

”Meillä arki toimii. Pikkuasioista ei tarvitse vääntää”, sanoo Riina Koivisto.

Lievää kireyttä on aistittavissa vain, kun puhe kääntyy yhteen Andreas Koiviston vapaa-ajan harrastuksista, legoihin.

”Näitä epämiellyttäviä sisustuselementtejä on pinoittain kaappien päällä, sängyn alla, joka puolella”, sanoo Riina Koivisto.

Myös legorakennelmat liittyvät yleensä arkeologiaan. Andreas Koiviston legopalikoista rakentamat arkeologiset kaivaukset ovat olleet kerran esillä myös pienoismallimessuilla Model Expossa.

”Se on tapani rentoutua. Jos aikaa olisi enemmän, rakentaisin enemmän.”

Ihan kaikkea ei kuitenkaan ole ollut mahdollista saada edes vähien unien voimin. Arkeologien työtilanne on huono, ja ala on hyvin kilpailtu. Kun arkeologipari aloitti työnteon, kävivät he molemmat kenttätöissä. Kun lapsia sitten tuli, oli toisen jäätävä kotiin. Kotiin jäi Riina Koivisto. Nyt hän on palannut töihin, mutta ei enää arkeologiksi.

”Nyt, kun en ole tehnyt kenttätöitä pitkään aikaan, on minun vaikea enää saada arkeologian parista töitä.”

Andreas Koiviston vakituinen työ Vantaan kaupunginmuseolla on arkeologille lähes lottovoitto.

”Tein noin 200 pätkää muualla, ennen kuin sain vakipaikan Vantaan kaupunginmuseolta.”

Andreas Koivisto suunnittelee järjestävänsä jonain päivänä omat kivikautiskaivaukset isovanhempiensa talon pihalla. Kaivauksiin osallistuu varmasti vaimo Riina Koivisto.

Andreas Koivisto kiinnostui arkeologiasta jo varhain. Hänen isovanhempiensa talo sijaitsee kivikautisen asuinpaikan päällä Maarinkunnaalla Tikkurilan kupeessa. Kun vaarin omistamia peltoja viljeltiin, löytyi maasta 5 000 vuotta vanhoja ruukunpaloja. Myös Andreas Koivisto etsi pellosta ruukunpaloja kavereiden kanssa.

”Vaari lähetti niitä laatikkokaupalla Museovirastoon”, hän kertoo.

Vanhat asiat kiinnostavat Andreas Koivistoa, koska ne antavat mahdollisuuden käyttää mielikuvitusta.

”Esimerkiksi jos olemme sillalla, aiemmin siinä on ollut merenpohja. Voi kuvitella, miltä silloin on näyttänyt. Uusissa asioissa kaikki on nähtävissä heti ikään kuin tarjottimella.”

Myös Riinan lapsuus kului vanhaa tavaraa tonkien. Tosin eri olosuhteissa Etelä-Pohjanmaalla, Alavudella.

”Laitoin pitkävartiset saappaat jalkaan ja nostin läheisestä joesta haravalla 1900-luvun aikaista tavaraa”, hän kuvailee.

Andreas Koivisto on laskenut, että hän kävi pelkästään viime vuonna puhumassa Vantaan historiasta 58 paikassa. Näistä suurin osa oli kouluja. Riina Koiviston vetämät historiakävelyt ovat myös olleet hyvin suosittuja. Kävelyille on osallistunut noin sata ihmistä kerrallaan.

Vantaa on paljosta velkaa näille kahdelle. Päästetäänkö heitä enää edes samaan lentokoneeseen, ettei kaikki muistitieto katoa kerralla?

”Emme me ole ainoita menneisyyden tutkijoita”, nauraa Riina Koivisto.

Andreas Koivisto muistuttaa, että suurin osa historiatiedosta on onneksi kirjoissa ja Kaupunginmuseon tietokannoissa, ei heidän päässään.

”Mutta kyllä se välillä vähän huolettaa. Enemmänkin saisi olla ihmisiä, jotka tätä tekisivät”, Riina Koivisto sanoo.

Andreas Koivisto puhui viime vuonna liki 60 eri paikassa Vantaan historiasta. Riina Koivisto vetää puolestaan suosittuja historiakävelyitä.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?