Vantaanlaakson asukkaat ihmettelevät omituista tiennimeä, joka viittaa aikaan ennen kellokortteja - HS-Vantaa - Ilta-Sanomat

Vantaanlaakson asukkaat ihmettelevät omituista tiennimeä, joka viittaa aikaan ennen kellokortteja

Taksvärkkipulkka on Perkiöntieltä lähtevä pieni poikkikatu Vantaanlaaksossa.

Taksvärkkipulkka on Perkiöntieltä lähtevä pieni poikkikatu Vantaanlaaksossa.

Julkaistu: 12.1. 12:00

Saisinko pizzan osoitteeseen Taksvärkkipulkka, kiitos! Anteeksi kuinka? Mikä ihmeen tiennimi on Taksvärkkipulkka?

Haluatko tietää jonkun Vantaan tiennimen historian? Laita meille sähköpostia osoitteeseen jonna.hovi-horkan@hs.fi, niin yritämme selvittää asian.

”Mullan rakoseen vaivun, ja sitten olkoon unohdettu elon pitkä, tukala päivätyö, ja merkki pulkkaani piirretty kunnialla.”

Näin tarinoi Aleksis Kivi 1800-luvun lopulla. Pulkkaan piirtäminen kuulostaa lasten touhuilta, mutta tässäpä ei olekaan kyse mäenlaskuun soveltuvasta pulkasta, vaan puukapulasta, johon viillettiin muistiinpanomerkkejä, kuten tehtyjä työpäiviä. Ennen kellokortin keksimistä pulkka toimi työnseurantajärjestelmänä.

Taksvärkki-sana lienee tuttu koululaisille, joiden on ollut koulussa pakko osallistua taksvärkkipäivään. Päivän tarkoitus on, että oppilaat työskentelevät päivän ja luovuttavat sitten palkan hyväntekeväisyyteen. Käytännössä päivä kuluu nykyisin useimmilla kotisohvalla, ja vanhemmat pulittavat rahan hyväntekeväisyyteen.

Aikanaan taksvärkkipäivää ei vietetty sohvalla, eikä se johtunut siitä, että sohvaa ei ollut vielä keksitty. Torpparit tekivät taksvärkkiä eli töitä isäntätalolle, jolta vuokrasivat maaplänttiä. Vuokra maksettiin kokonaan tai osittain työnä eli taksvärkkinä. Vuokralaisen oli työskenneltävä tietty määrä päiviä viikosta isäntätalon hyväksi, ja tehdyt työt merkittiin puukolla taksvärkkipulkkaan.

Vantaanlaaksossa on kapea katu, jonka nimi on Taksvärkkipulkka. Nimeä ihmettelevät Ismo Karjalainen ja Anu Kauppinen, jotka pyysivät, että tien nimen alkuperä selvitettäisiin.

”Muutin tähän viereen Perkiöntielle ja kaikki vieraat minun lisäkseni ihmettelevät tuota sivukadun nimeä”, sanoo Karjalainen.

Vielä 60-luvulla Taksvärkkipulkan nimi oli Pihatie. Sitten Vantaasta tuli kaupunki ja nimi täytyi muuttaa.

”Monissa kylissä oli samoja kadunnimiä ja ne jouduttiin vaihtamaan uusiin, kun Vantaa otti postinumerot käyttöön vuonna 1974”, kertoo Vantaan kaupungin aluearkkitehti ja nimistöasioiden vastaava Timo Kallaluoto.

Pihatie löytyi myös Viertolasta, joten Kartanontien eli nykyisen Perkiöntien poikkikuja muutettiin Taksvärkkipulkaksi vuonna 1976. Mutta miksi? Kallaluoto arvelee, että nimi liittyy Kartanontiehen ja suureen taloon nimeltä Stenbacka.

”Martinkylän Stenbackan talosta lohkottiin täältä asuintontteja vuosina 1951–1955. Stenbacka ei ole ollut varsinainen kartano, mutta kuitenkin iso talo 1700-luvulta.”

Kartanontie sai siis nimensä Stenbackasta. Mutta koska Stenbacka ei ollut kartano, ei sillä myöskään ollut torppareita, jotka olisivat tehneet talolle taksvärkkiä. Niinpä Kallaluoto arvelee, että tiennimi on vain yksinkertaisesti keksitty Kartanontien ympärille, koska se sopii aihepiiriin.

Lähistöllä on muun muassa Vellikellonkuja, Isännänkuja, Emännänkuja, Naapurinkuja ja jalankulkukatu Puumerkki.

Tiennimilogiikkaa sekoittaa se, että Kartanontie-nimestä luovuttiin 1970-luvulla. Nykyisin, kun teitä nimetään, pyritään siihen, että pääkaupunkiseudulla ei esiintyisi samoja nimiä. Kartanontie on ollut Munkkiniemessä jo vuodesta 1938.

”Vantaalla nimistötoimikunta päätti 1990-luvulla, että kartano-nimi tulisi säästää jonkin todellisen läänityksenä muodostetun aateliskartanon yhteyteen”, sanoo Kallaluoto.

Näitä ovat Vantaalla Königstedt, Tavastkulla, Västerkulla ja Håkansböle. Håkansbölen kartano on vuodesta 1993 lähtien sijainnut Kartanontiellä.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta