Vantaan kirkot eivät esineillä koreile - arvoesineitä löytyy vain Pyhän Laurin kirkosta - HS-Vantaa - Ilta-Sanomat

Vantaan kirkot eivät esineillä koreile - arvoesineitä löytyy vain Pyhän Laurin kirkosta

Pappi Riikka Wikström mallailee päähänsä ametistikivin koristettua morsiuskruunua vuodelta 1930.

Pappi Riikka Wikström mallailee päähänsä ametistikivin koristettua morsiuskruunua vuodelta 1930.

Julkaistu: 16.11. 14:31

Vantaan kirkkojen harvat arvoesineet ovat Pyhän Laurin kirkossa. Sieltäkin tulipalo ja uskonpuhdistus ovat vieneet suuren osan aarteista.

Italialaisilla on Jeesuksen jalanjäljet, joulupukin esikuvan, Pyhän Nikolaoksen pyhäinjäännökset, Sikstuksen kappeli ja vaikka mitä muuta. Suomalaisissa kirkoissa onkin sitten vähän väljempää. Erityisesti Vantaan kirkoissa Martti Luther voisi myhäillä tyytyväisenä, sillä niissä ei kultaesineillä koreilla.

Vanhoja arvoesineitä löytyy lähinnä vain vuonna 1894 uudelleenrakennetusta Pyhän Laurin kirkosta. Sieltäkin kruunu siivosi katoliset esineet omiin hoiviinsa uskonpuhdistuksen aikaan. Osa kirkosta paloi vuonna 1893, mutta kivinen rakenne säilyi. Vuonna 1452 valmistunut keskiaikainen harmaakivikirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus.

Kirkkohallitus suositti vuonna 1999, että luterilaiset seurakunnat luetteloisivat kirkollisen esineistönsä. Vantaalla inventointi tehtiin vuosina 2005–2011. Vantaan kymmenestä kirkosta on tällä hetkellä käytössä seitsemän. Pyhän Laurin kirkkoa lukuun ottamatta kaikki Vantaan kirkot ovat nuoria. Suurin osa niistä on rakennettu 1960-luvun lopussa, eikä niihin näin ollen ole kertynyt suurta määrää arvoesineistöä.

Pyhän Laurin kirkko on jo itsessään arvoesine. Sen sisätilat on suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer vuonna 1894, kun edellinen kirkko paloi. Lämmityslaitteista lähtenyt kipinä pomppasi paanukatolle ja pian koko kirkko oli tulessa. Kirkkosalista saatiin pelastettua R.W. Ekmanin maalaama alttaritaulu vuodelta 1853 ja muutamia muita esineitä.

Kirkon arvokas interiööri oli kovilla vuonna 2011, kun kirkossa järjestettiin Metallimessu. Hevimusiikkimessujen järjestäminen Pyhän Laurin kirkossa loppui lyhyeen, kun vanhan kirkon rakenteet alkoivat tutista.

”Desibelit olivat niin kovat, että katosta tippui palasia alas”, kertoo pappi ja projektityöntekijä Riikka Wikström Vantaan seurakunnista.

Tulipalosta pelastuneita esineitä ovat kirkon seinän puiset pyhimyspatsaat 1400-luvulta. Patsaat selvisivät, koska ne olivat palon aikaan muualla.

”Ne ovat todennäköisesti kuuluneet alttarikaapin veistoskokonaisuuteen”, sanoo Wikström.

Nykyisin puunväriset veistokset ovat aikanaan olleet kirkkailla väreillä maalattuja.

Palosta selvisivät myös sakastissa olleet 1800-luvulla valmistetut kynttilänjalat. Viitisen vuotta sitten toiselle kynttilänjaloista kävi kuitenkin hullusti. Keskiaikapäivien yhteydessä kirkossa oli avoimet ovet. Eräs vapaaehtoisista huomasi, että arvokkaat kynttilänjalat olivat jääneet esille. Hän päätti viedä ne sakariston puolelle turvaan.

”Hän otti holkista kiinni ja ote lipesi. Kynttilänjalka putosi hänen kädestään lattialle ja hajosi”, kertoo Pyhän Laurin kirkon suntio Ritva Alanen.

Taaimmainen vinossa oleva 1800-luvun kynttilänjalka putosi lattialle ja odottaa korjausta.

Taaimmainen vinossa oleva 1800-luvun kynttilänjalka putosi lattialle ja odottaa korjausta.

Aiemmin kynttilänjalat olivat siunaustilaisuuksissa arkun päädyssä, mutta nyt ne odottavat korjausta kaapin päällä.

Tulipalosta saatiin pelastettua myös yhä käytössä olevat kaksi pronssista kattokruunua. Vanhimman vuodelta 1651 olevan kruunun on lahjoittanut Westerkullan kartanon isäntä Henrik Johan Wunsch. Kattokruunua koristaa kaksipäinen kotka, joka oli yleinen aihe keskiajan kruunuissa. Pelastettuihin esineisiin kuuluu myös kaksi hopeista ehtoolliskalustoa.

”Ne eivät ole enää käytössä, vaan niitä säilytetään seurakunnan taidevarastossa”, kertoo Wikström.

Lähimpänä alttaria on kirkon vanhin kattokruunu vuodelta 1651. Saarnastuolin takana olevassa pilarissa on 1600-luvun messinkilampetti.

Lähimpänä alttaria on kirkon vanhin kattokruunu vuodelta 1651. Saarnastuolin takana olevassa pilarissa on 1600-luvun messinkilampetti.

Tulipalon jälkeisiin arvoesineisiin voi laskea alttaritaulun yläpuolella olevan konsulinna Maria Ekmanin lahjoittaman kuori-ikkunan.

”Kerrotaan, että ikkunan yläosassa olevat kaksi enkeliä ovat Ekmanin Keravanjokeen hukkuneet serkkutytöt”, sanoo Wikström.

Pyhiinvaeltaja-aiheisen lasimaalauksen enkelit esittävät lahjoittaja Maria Ekmanin hukkuneita serkkuja.

Pyhiinvaeltaja-aiheisen lasimaalauksen enkelit esittävät lahjoittaja Maria Ekmanin hukkuneita serkkuja.

Yksi mielenkiintoinen esine kuuluu Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan, Vanda svenska församlingin, haltuun. Kun Köningstedin kartanon omistaja Frans Gripenberg meni naimisiin vapaaherratar Sofia Mannerheimin kanssa 30-luvulla, tarvittiin morsiamelle tietenkin kruunu. Violetteja ametisteja kantavan kruunun valmisti jalokiviseppä Alexander Tillander vuonna 1930. Myöhemmin kruunu lahjoitettiin ruotsinkieliselle seurakunnalle.

”Lahjakirjan mukaan kruunua saavat käyttää kaikki Helsingin Pitäjän morsiamet”, kertoo Wikström.

Morsiuskruunu luovutettiin aikanaan kaikkien Helsingin Pitäjän morsiamien käyttöön.

Morsiuskruunu luovutettiin aikanaan kaikkien Helsingin Pitäjän morsiamien käyttöön.

Suntio Ritva Alanen muistelee, että kruunu on ollut virassaan joskus 2000-luvulla.

”Silloin oli joku perinnehäätapahtuma, jossa kruunu oli käytössä.”

Muiden vantaalaiskirkkojen arvoesineet ovat huomattavasti nuorempia. Hämeenkylän ja Korson kirkot tunnetaan taidekirkkoina. Hämeenkylässä on taidemaalari Silja Rantasen ja kuvanveistäjä Martti Aihan moderneja teoksia.

”Korsossa on hieno vaihtuva alttaritaulu”, sanoo Wikström.

Alttaritaulu oli vuonna 2005 valmistuessaan Suomen ensimmäinen alttaritaulu, jossa käytettiin liikkuvaa sähköistä kuvaa.

Lisää aiheesta