Taloyhtiöiden remontteja edeltävät usein lihavat riidat: Näin vantaalaisessa kerrostalossa väistettiin sudenkuopat ja ajautuminen törmäyskurssille

Julkaistu:

Asunto oy Säästöpyrstössä on tehty pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, ja sen myötä esimerkiksi kaikki suuret remontit ja korjaukset on tehty verrattain kivuttomasti 2010-luvun aikana.


Kerrostalon putkiremontti pitäisi tehdä, ja julkisivukin kaipaisi kunnostusta. Mutta samaan aikaan vastikkeen pitäisi pysyä matalalla, kuten se on tähänkin saakka ollut.

Yhtälö on hankala ellei mahdoton, ja seurauksena voi olla törmäyskurssi. Remonttien siirtäminen on kuin jäävuorien väistelyä laivalla, kerrottiin HS:n jutussa taloyhtiöiden tyypillisistä riidanaiheista elokuussa.

Lue lisää: Taloyhtiön remontti ajaa naapurit helposti törmäyskurssille: juristi kertoo, mistä asioista osakkaat kinastelevat

Taloyhtiöiden remonteista päättää enemmistö. Se voi tarkoittaa, ettei korjauksia ja remontteja tehdä, vaikka putket olisivat olleet jo vuosia vaihtokunnossa, koska enemmistö ei halua.

Esimerkiksi nuorempi asukaskunta saattaa kannattaa remontteja, mutta vuosikymmeniä talossa asuneet ajattelevat, ettei suotta tarvitse remontoida, koska tähänkin asti on pärjätty aivan hyvin.

Harvoin kuulee kertomuksia taloyhtiöistä, joissa kaikki tai edes suurin osa taloyhtiöön liittyvät asiat oltaisiin saatu sovittua hyvin ja järkevästi. Yksi sellainen löytyy kuitenkin Vantaan Tikkurilasta.

Asunto oy Säästöpyrstössä kaikki suuret remontit ja korjaukset on tehty verrattain kivuttomasti 2010-luvun aikana. Taustalla on suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen työ.

Yksi 2010-luvun menestyksen pääarkkitehdeista on taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Sari Ahonen. Vuonna 2010 taloon muuttanut Ahonen ryhtyi hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2011. Nimensä mukaisesti säästeliäässä taloyhtiössä alkoi sen jälkeen tapahtua.

”Jo muuttaessani tiesin, että putkiremontti oli suunnitteilla, ja ikkuna- sekä parvekeremontti oli päätetty tehdä.”

Ahonen muistuttaa, ettei mitään taikatemppuja tai oikotietä onneen ei ole.

Varsinaista salaisuutta ei siis ole, mutta yksi taikasana on: suunnitelmallisuus.

Korjaukset ja remontit vaativat suunnittelua ja kokoustamista. Kun sekä taloyhtiön hallituksen kokouksiin että yhtiökokoukseen on tehty kattavat esitykset, mitä pitäisi tehdä, on asioiden käsittely ja niistä keskustelu helpompaa ja sujuvampaa, sanoo Ahonen.

”Tämä on tulossa, tätä se tarkoittaa ja tämän verran se tulee ehkä maksamaan. Kysymyksiä tulee varmasti aina, mutta niihin vastaaminen on helpompaa, kun tiedetään tarkkaan, mitä on suunniteltu ja mitä on tulossa”, Ahonen sanoo kuvitteellista esimerkkiä käyttäen.

Ahosen mukaan nyt on jo helpompaa, sillä kaikki taloyhtiön isot remontit, kuten putket, ikkunat ja katto on remontoitu. Viime viikolla talossa alkoi ovipuhelinten asennus, edelliskesänä toteutettiin älylukitusjärjestelmä.

Toinen syy edistykselliseen 2010-lukuun on ollut Ahosen mukaan myös se, että taloyhtiön hallitukseen on tullut uusia ja nuorempia ihmisiä.

”On ymmärretty, että taloa on hoidettava, jotta se pysyy hyvässä kunnossa.”

Joissain taloyhtiöissä suunnitelmallisuuskaan ei auta. HS:n elokuussa haastattelemien asiantuntijoiden mukaan eniten ongelmia on taloyhtiöissä, joissa asuu paljon iäkkäitä.

”Pitkäaikaisilta asukkailta monesti kuulee, että talo on kelvannut meille jo vuosi­kymmeniä ja siinä pystyy edelleen asumaan”, sanoi Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Voi siis tulla tilanteita, että nuoret haluaisivat kehittää taloyhtiötä ja kasvattaa kiinteistön arvoa, mutta vanhat estävät. Toisaalta remonttien esteeksi voivat tulla myös nuoret, jotka eivät valtavan asuntolainan jälkeen halua enää yhtään lisäkuluja.

Asunto oy Säästöpyrstö on hyödyntänyt taloyhtiön kehittämisessä myös vuonna 2018 toteutettua osakas- ja asukaskyselyä. Kyselyssä talon jokainen osakas ja asukas sai kertoa mielipiteensä taloyhtiöstä, asuinympäristöstä ja siitä, mitä haluaisi taloyhtiössä tehtävän. Toinen osio kyselystä kohdistui nykytilan analysointiin ja toisessa osiossa sai visioida, millainen yhtiön haluaisi olevan 10 vuoden kuluttua.

Jokainen asukas sai vastata itsenään, eli vastaukset eivät olleet asunto- tai perhekohtaisia. Merkitystä ei ollut, asuiko talossa vuokralla vai asunnon omistajana.

”Kyselyn vastauksia käytimme pohjana tulevaisuuden strategiamme luomisessa”, Ahonen sanoo.

Tyytyväisyyteen ei saa hukkua, vaikka asiat Säästöpyrstössä ovatkin menneet hienosti, Ahonen muistuttaa.

60-vuotias kerrostalo tarvitsee suunnitelmallista remontointia jatkuvasti. Seuraavaksi on edessä parvekkeiden ja julkisivun kuntotutkimukset.

”Mitään isompaa remonttia ei tosin ole vielä tiedossa. Se riippuu tietenkin siitä, löytyykö tutkimuksissa jotain vai ei”, Ahonen sanoo.

Säästöpyrstö on saanut hyvästä työstään myös tunnustusta. Se voitti vastikään Kotitalo-median järjestämän kilpailun, jossa valittiin Suomen paras taloyhtiö. Voittaja julkistettiin lokakuun alussa Messukeskuksessa järjestetyssä Kiinteistö 2019 -tapahtumassa.

Perusteluita palkinnolle olivat muun muassa pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus, asukkaiden kuunteleminen sekä hyvä taloyhtiön sisäinen viestintä.