Tässä on Suomen modernein päiväkoti: ”Täällä saa näkyä, että lapsia on”

Julkaistu:

Vaaralanpuiston päiväkoti on ehdolla Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.


Vaaralanpuiston päiväkodin rakennus saattaa ensi näkemällä yllättää, tai ainakaan siitä ei tule välttämättä heti mieleen päiväkoti.

Se on kulmikas, puinen, tumma, vaalea, harmaa ja moderni, mutta silti melko perinteisen näköinen. Sen päämateriaaleja ovat betoni, puu ja lasi.

Pinnat eivät väreillä loista: puupinnat on jätetty luonnollisen väriseksi ja harmaa betoni näyttää harmaalta betonilta. Väriä ja eloa pelkistettyihin pintoihin tuovat muun muassa lasten tekemät piirrokset ja muut teokset sekä perinteisemmät sisustuselementit, kuten matot.


Yksi erikoisuus päiväkodin sisustuksessa on eteisessä oleva aikakapseli, johon päiväkodin lapset saivat hahmotella, miltä maailma näyttää 50 vuoden päästä, jolloin kapseli sitten avataan ja tilannetta tarkastellaan.

Värit ovat varsin suomalaisuutta henkiviä. Eikä ihme, sillä päiväkoti oli yksi Vantaan kaupungin Suomi 100 -hankkeista. Rakennus on suuri, neliöitä on noin 1 500. Siinä riittää tilaa päiväkodin 120 lapselle.

Rakentamista ja suunnittelua ohjasi Vantaan kaupungin energiansäästötavoite eli se, että Vantaa olisi hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2017 valmistunut Vaaralanpuiston päiväkoti on lähestulkoon nollaenergiatalo.

Paras puoli Vaaralanpuiston päiväkodissa on sen muunneltavuus, sanoo päiväkodin virkavapaalla oleva johtaja Sari Ikonen-Polamo. Samaa mieltä on myös päiväkodin johtajana elokuun alusta toiminut Nina Hirvonen.


Päiväkodissa on joitain kiinteitä pienryhmätiloja, mutta pääasiassa tilat ovat sermein tai verhoin jaettavissa ja säädettävissä tarpeiden mukaan. Ovia ei juuri ole.

”Kun oppimisympäristöt ovat muunneltavissa ja säädeltävissä, se kannustaa lapsia kokeilemiseen, kekseliäisyyteen ja luovuuteen lapselle ominaisin tavoin eli leikkien, liikkuen, tutkien ja taiteillen”, Hirvonen sanoo.

Arkkitehtuurin näkökulmasta Vaaralanpuiston päiväkodissa on tehty monipuolisia ratkaisuja, joista osa näkyy päiväkodin käyttäjälle ja osa ei. Kaikesta huokuu, että käyttäjää on ajateltu. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto AFKS.

”Tärkeintä on ajatella käyttäjää eli tässä tapauksessa pieniä ihmisiä. Heille täytyy luoda toimiva, turvallinen ja mielenkiintoinen pienoismaailma, jossa he viettävät päivänsä”, sanoo yksi suunnittelijoista, AFKS:n arkkitehti ja osakas Jari Frondelius.

Frondeliuksen mukaan he jättivät rakennuksen pinnat karheiksi ja pelkistetyiksi tarkoituksella. Hänen mukaansa he halusivat näyttää lapsille, mistä materiaaleista rakennus on tehty. Lisäksi he pyrkivät välttämään liiallisen viimeistelyn tuntua.


Rakennuksessa on käytössä matalaenergiailmanvaihto. Siitä siis pääsee mahdollisimman vähän lämpöenergiaa ulos, ja lisäksi rakennuksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon luonnosta saatavaa energiaa eli maalämpöä ja aurinkosähköä.

Päiväkodin katolla on aurinkopaneelit, jotka tuottavat osan rakennuksen kuluttamasta sähköstä. Maalämpöä kerätään kokonaan uudentyyppisellä energiapaalujärjestelmällä.

Päiväkotirakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on vaikuttanut muun muassa rakennuksen kerroskorkeuksiin niin, että matalaenergiailmanvaihdon edellyttämät isokokoiset ilmanvaihtokanavat mahtuvat. Ulkoisesti energiatehokkaat ratkaisut eivät sen kummemmin näy, ja se on ollut Frondeliuksen mukaan tarkoituskin.

Sen sijaan rakennuksessa pistää silmiin sen rakenne. Tilarakenne kiertää keskellä rakennusta sijaitsevaa ruokasalia ja pientä liikunta- ja juhlasalia. Ulkoreunoja kohti mentäessä tilat muuttuvat vähemmän julkisiksi ja enemmän intiimeiksi, Frondelius selittää.

Esimerkiksi ulkoreunalle mentäessä sijaitsevat eri ryhmien niin sanotut kotipesät. Niissä sijaitsevat myös kunkin ryhmän kiinteät pienryhmätilat, joissa lasten on mahdollista levätä tai nukkua alas nostetuissa kaappisängyissä.

”Näissä tiloissa lapset leikkivät myös mielellään majaleikkejä”, Hirvonen sanoo.

Mutta on Vaaralanpuiston päiväkodissa puutteensakin. Ikonen-Polamon mielestä piha-alue ei palvele erityisen hyvin päiväkodin esikouluikäisiä lapsia. Hänen mukaansa etenkin pihan kiipeilytelineet ovat turhan kesyt.


”Ulos kun saisi samaa henkeä kuin sisällä on”, Ikonen-Polamo toivoo.

Moderni rakennus on huomattu myös Vantaan ulkopuolella. Vaaralanpuiston päiväkoti on nimittäin ehdolla Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon, saajaksi. Merkittävän palkinnon saaja julkistetaan 7. lokakuuta. Sen jakaa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.

Muita ehdokkaita ovat muun muassa Jyväskylän yliopiston päärakennuksen restaurointi sekä Helsingin keskustakirjasto Oodi. Päiväkoti on siis päässyt kovaan seuraan.

Oman osuutensa huomiosta on saanut myös Vaaralanpuiston päiväkoti. Sitä on käyty katsomassa muun muassa Etelä-Koreasta ja Yhdysvalloista. Rakennuksessa on vieraillut myös arkkitehtiopiskelijoita.

Rakennus ja sen ratkaisut ovat herättäneet myös hämmästelyä, kertoo Nina Hirvonen.

Hänen mukaansa korealaiset vieraat kummastelivat avoimia tiloja, eivätkä he käsittäneet, että lapset voivat olla vaikuttamassa oppimisympäristön suunnitteluun. Tällä Hirvonen tarkoittaa päiväkodin tilojen muunneltavuutta.

”Olivat he myös ihastuneita. Päiväkodin selkeys kiehtoi heitä”, Hirvonen sanoo.

Keskeisintä sekä Hirvosen että Ikonen-Polamon mielestä kuitenkin on, että lapset viihtyvät päiväkodissa ja se, että lasten läsnäolo saa näkyä siellä. Kaiken ei tarvitse olla koko ajan kurinalaisessa ja viimeisen päälle olevassa järjestyksessä.

”Täällä saa näkyä, että lapsia on”, Ikonen-Polamo sanoo.