Tervetuloa 1970-luvulle: Vantaalla on autokorjaamo, jota on vaikea uskoa todeksi merkkikorjaamojen aikakautena

Julkaistu:

Autokorjaamo Melasalmi oy:lla olisi enemmän asiakkaita kuin he ehtivät hoitaa. Kapasiteettia rajoittaa vanhentuneet ja liian pienet tilat, mutta uudet tilat vaatisivat investointeja – ja samalla se tarkoittaisi velan ottamista.


Tervetuloa 1970-luvulle.

Noilla sanoilla Pasi Melasalmi, 52, toivottaa toimittajan ja kuvaajan tervetulleeksi autokorjaamolleen Vantaanpuistoon. Ajan patina nimittäin näkyy Melasalmen autokorjaamon, Melasalmi oy:n, tiloissa.

Eikä 1970-luvusta puhuminen aivan pieleen mene, sillä autokorjaamo on perustettu vuonna 1969. Sen aiemmat tilat ovat olleet lähialueilla, ja nykyinen korjaamo on ollut samoilla sijoillaan vuodesta 1986.

Elokuussa yritys täytti 50 vuotta. Firman perusti tuolloin Pasi Melasalmen isä, Reino Melasalmi, mutta hänestä aika on jo jättänyt.

Tosin ei kovin kauaa sitten, sillä Reino Melasalmi kuoli viime vuoden joulukuussa.

”Se oli auto-onnettomuus. Paha nokkakolari. Onneksi kenellekään muulle ei käynyt kuinkaan. Isä lähti niin kuin oli varmasti tarkoitettu”, Melasalmi sanoo.


Nykyään Melasalmi oy on Pasi Melasalmen käsissä. On ollut jo yli 20 vuotta. Hän omistaa yrityksestä 90 prosenttia, loput kymmenen prosenttia omistaa hänen siskonsa.

”Vuonna 1996 otin firman haltuuni. Tai vetovastuun, kuten nykyisin tykätään sanoa.”

Juuri muualla Melasalmi ei ole töissä ollut. Työhaastattelussakin hän ollut vain yhden kerran. Sen piti hänen isänsä.

”Isäni kysyi matkalla Haagan autolinjalle, että menetkö kouluun vai pajalle. Mentiin pajalle”, Melasalmi sanoo.

Hän aloitti työt korjaamolla vuonna 1981, 15-vuotiaana.

Firmalla on ollut ylä- ja alamäkensä, mutta nykyisin Melasalmen palkkalistoilla on kahdeksan työntekijää, ja töitä on niin paljon kuin niitä ehtii tehdä.

Se käy ilmi korjaamon hallissa, joka on viimeistä ruutuaan myöten täynnä korjattavia autoja. Autoja riittää jonoksi asti. Ympäri vuoden korjaamolle on jonoa yhdestä kolmeen viikkoa.

Monet nykyasiakkaista ovat asiakkaita jo toisessa polvessa, ja Melasalmen mukaan yksi yrityksen ensimmäisistä asiakkaista on käynyt korjaamolla näihin päiviin saakka.

Mitään suurta salaisuutta Melasalmi oy:n suosioon ei Pasi Melasalmen mukaan ole. Se on tunnettu pieni toimija alueellaan, ja selvästi asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä korjaamon työhön.

Liikevaihtokin on kunnioitettava, miljoonan luokkaa vuosittain.

”Näissä tiloissa ei enempään pysty. Ahdasta on, eivätkä tilamme ole enää ajanmukaiset”, Melasalmi sanoo.


Uusien tilojen rakentaminen olisi aloitusta vaille valmista. Suunnitelmat ja piirustukset uudelle hallille on tehty, ja rakennusluvatkin ovat kunnossa. Raha on ratkaisevassa asemassa, sillä uusi halli vaatisi velan ottamista.

”Tässä vaiheessa elämää ei enää tekisi mieli ottaa miljoonavelkaa. Yritystä varten lainanottoa kannattaa harkita tarkkaan”, Melasalmi sanoo.

Melasalmi tietää mistä puhuu, sillä yritys selvisi hänen mukaansa 1990-luvun lamasta rimaa hipoen. Jos nyt huollettavia autoja riittää jonoksi asti, niin pahimpaan lama-aikaan niitä ei välttämättä ollut ensimmäistäkään. Isä-Melasalmen säästöt hupenivat. 1990-luvun laman aikaan suositut valuuttalainat olivat koitua yrityksen kohtaloksi.

Valuuttalaina on laina muussa valuutassa kuin lainanottajan kotimaan rahassa määritelty rahalaina. Valuuttalainat olivat laman aikana suosittuja, koska niiden korot olivat selvästi alhaisemmat kuin markkaluotoissa. Pahimpaan lama-aikaan lainat kallistuivat, koska markka devalvoitiin eli sen kurssia heikennettiin muihin valuuttoihin verrattuna.

Lopulta lainojen takaisinmaksu aiheutti suuria ongelmia. Niitä oli Melasalmi oy:llä.

”100 000 markan lainaa pitikin yhtäkkiä maksaa takaisin 600 000 markkaa.”

Säästöt menivät, mutta yritys selvisi.

Haasteita on ollut hetkittäin senkin jälkeen. Aiemmin kassavirtaa toi isoa roolia näytellyt varaosamyynti. Myös Melasalmi panosti siihen, mutta varaosamarkkinat kääntyivät päälaelleen nopeasti sen jälkeen, kun tavarantoimittajat alkoivat myydä varaosia suoraan. Aiemmin Melasalmelta varaosia ostaneet asiakkaat alkoivat ostaa varaosansa muualta.

”Siitäkin selvittiin pienellä toimintamallin muutoksella”, Melasalmi sanoo.

Melasalmi oy on ollut yrityksenä pitkäikäinen, mutta pitkään siellä ovat viihtyneet myös työntekijät. Yksi pisimpään yrityksen palkkalistoilla olleista on Jorma ”Jokke” Ojala. Hän on ollut autokorjaamolla töissä 45 vuotta. 15-vuotiaasta lähtien, kuten Melasalmikin.

Kaksi 40 vuotta korjaamolla töissä ollutta työntekijää jäivät eläkkeelle muutamia vuosia sitten.

Kautta linjan Melasalmen työntekijät ovat olleet korjaamolla töissä pitkään, kymmeniä vuosia kaikki. Jotain se kertoo yrityksestä.


”Tänne on haastavaa saada uusia työntekijöitä, mutta sitten kun he tulevat, niin harva lähtee muualle”, Melasalmi sanoo.

Hänen mielestään tärkeintä työpaikalla on, että henki ja porukka ovat hyviä. Kun ne ovat kunnossa, muut asiat hoituvat. Samaan hengenvetoon hän harmittelee uusien työntekijöiden löytämisen haastetta.

”Autonkorjaus ei ole enää must-ala. Ennen kaikki miehet halusivat rassaamaan autoja, mutta nykyisin muut työt vetävät puoleensa. On tämä kuitenkin likaista, raskasta ja meluista työtä.”

Vielä kun löytyisi uusia ja innokkaita nuoria tekijöitä.

Melasalmen mielestä uuden työvoiman löytämisessä on kaksi haastetta. Ala ei hänen mukaansa enää houkuttele entiseen malliin, ja toisaalta merkkikorjaamot vievät valtaosan uusista työntekijöistä.

Toinen haaste on hieman perinteisempi.

”Jos ennen puhuttiin alkoholiongelmista, niin nyt ongelma voi olla kännykkä”, Melasalmi sanoo.

Hänen mukaansa jatkuva kännykän vilkuilu vaikuttaa tehokkuuteen työssä, jossa käsiä tarvitaan koko ajan töiden tekemiseen.

”Eihän se niinkään voi olla, että työntekijä käy päivässä seitsemän kertaa vessassa katsomassa kännykkää. Paitsi jos kahdeksan tunnin hommat hoituvat neljässä tunnissa, silloin se on minulle ihan sama”, Melasalmi sanoo ja nauraa.

Samalla ala myös kehittyy. Ennen pelkkä puuhastelu konepellin alla riitti, mutta nykyisin lähes kaikkeen auton korjaamisessa liittyy tietokone. Nykyautoissa liki kaikkea ohjaillaan tietokoneohjelmilla, eikä ilman tietokonetaitoja enää pärjää.

Siinä olisi Melasalmen mielestä alan vetonaula myös nuoremmalle sukupolvelle.

”Nuoret ovat kasvaneet jo tietokonemaailmassa, toisin kuin me vanhemmat. Tietokone on tulevaisuuden autonkorjauksessa on mukana vielä enemmän kuin nyt.”

Voisi myös luulla, että etenkin pienillä autokorjaamoilla keskinäinen kilpailu on kovaa. Se on Melasalmen mukaan väärä luulo. Hän kehuu lähiseudun autokorjaamojen välistä yhteistyötä erinomaiseksi.

Pienten korjaamojen keskinäinen yhteistyö on liiketoiminnan elinehto. Syitä on kaksi: pienet tilat ja raha, jota ei ole törsättäväksi. Ei ole sellaista rahakirstua, josta voisi kahmaista tukun seteleitä ja käydä ostamassa uusia välineitä tuosta vaan.


”Eri korjaamojen autonkorjaajat ovat erikoistuneet erilaisiin hommiin kuin toiset. Eikä kaikille korjaamoille kannata ostaa samoja, kymmeniätuhansia euroja maksavia työkaluja”, Melasalmi perustelee pienten korjaamojen yhteistyön merkitystä.

Autokorjausbisnes ei ole mikään rahantekokone. Kohtuullisen hyvästä liikevaihdosta huolimatta Melasalmi oy:n tulos on ollut vuosittain muutamasta tuhannesta muutamaan kymmeneentuhanteen euroon voitollinen.

Melasalmi nimittää liiketoimintaa plusmiinusnollaksi. Suurta voittoa ei tule, mutta palkat maksetaan ja ennen kaikkea työntekijät viihtyvät.

52-vuotiaalla Melasalmella on vielä työvuosia jäljellä, mutta pitkän tähtäimen tulevaisuus on hämärän peitossa. Korjaamolle ei toistaiseksi ole tiedossa jatkajaa sitten, kun Melasalmi jää työelämästä pois. Hänellä on kolme tytärtä, jotka eivät aio ”ottaa vetovastuuta” Melasalmi oy:stä.

Vaihtoehtoja on kaksi. Joko toiminta jatkuu tai se loppuu.

”Tässä olisi jollekulle valmis paketti sitten, kun minä jään pois. Mutta aika näyttää”, Melasalmi sanoo.