Keskelle metsää nousi muutamassa vuodessa lähiö, jonka nimikin päätettiin viime tingassa – 50 vuotta täyttävän Myyr­mäen alku oli tuskainen

Julkaistu:

Loppuviikosta 50-vuotisjuhliaan viettävän lähiön alku muistuttaa ällistyttävän tarkasti Vantaan Kivistön nykytilannetta.


Kun ensimmäiset asukkaat muuttivat Myyrmäen Uomatien varteen elokuun lopulla 50 vuotta sitten, kaikki puuttui.

Ei ollut kauppoja, ei julkisia palveluita, ei junarataa eikä edes kunnon tieyhteyksiä Hämeenlinnanväylälle. Ensimmäinen lähikauppa, Suurvalinta, valmistui Uomatien ja Kuohukujan risteykseen vapun tienoilla vuonna 1970.

Nykymittapuun mukaan pieni mutta aikanaan edistyksellinen Kuohukujan ostoskeskus valmistui kolme vuotta ensimmäisten asukkaiden muuton jälkeen.


Lapset kävivät ensin koulua Kaivokselassa ennen kuin Uomarinteen koulu valmistui. Apteekki sijoittui moneksi vuodeksi vanhaan omakotitaloon, eikä päivähoitopaikkojakaan heti ollut lähettyvillä.

Monin tavoin Vantaan väkiluvultaan suurimman kaupunginosan alkutaival muistuttaa niitä kasvukipuja, joista Vantaan uusin kaupunginosa eli Kivistö kärsii nyt. Ainoa erotus on, että kehäradan valmistuminen vauhditti Kivistön syntyä.

Myyrmäessä näin ei käynyt. Uuteen kaupunginosaan oli ennättänyt muuttaa jo tuhansia asukkaita ennen kuin junat alkoivat liikkua Martinlaakson radalla vuoden 1975 kesäkuussa.


Kivistön tavoin myös Myyrmäkeen houkuteltiin muuttajia asuntomainoksilla, joissa likimain luvattiin tavarataloja, uimahallia, kauppaliikkeitä ja ravintoloita.

Jopa kaupunginosan nimi kimmelsi rakennuskylteissä uutuuttaan. Tämä Etelä-Vantaan nimellä tunnettu Helsingin maalaiskunnan lounaiskolkka oli vain kaksi vuotta aiemmin saanut nimen Myyrmäki.

Kuntapäättäjien aiemmat ehdotukset Suvelasta, Kartanonmäestä ja muista vaihtoehdoista oli tyrmätty Suomen nimiarkistossa. Professorit Viljo Nissilä ja Lars Huldén lähettivät nuhtelukirjeen Helsingin maalaiskunnan johtajille, koska Suvela oli ”ilmeetön harkinnaisnimi”, ja samanniminen kaupunginosa oli jo Espoossa.

Professorien mielestä vanhoista kartoista johdettu Myyrmäki oli parempi.

Myyrmäen kerrostalojen rakentaminen alkoi pohjoisesta ja levisi kohti etelää ja nykyisen kauppakeskus Myyrmannin aluetta.

Myyrmäessä ensimmäiseksi valmistui neljä kerrostaloyhtiötä Uomatien molemmin puolin. Kerrostaloista puolet oli vuokrataloja ja puolet omistusasuntoja.



Harjannostajaisissa piipahtanut HS kertoi elokuussa vuonna 1969, että asunnot ovat ”varustelultaan ja kalusteiltaan korkeatasoisia” ja ”sisääntuloväylät asuntokatuineen on asfaltoitu ja varustetut katuvalaistuksella”.

Aurinkoisena elokuun päivänä vanhimpien talojen pihat ja korttelit ovat väljiä ja vehreitä. Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkija Susanna Paavola luonnehtii Uomatien vanhoja kortteleita hyväksi esimerkiksi oman aikansa asuntorakentamisesta.

Koivut, vaahterat ja männyt ovat kasvaneet isoiksi ja varjostavat sorapintaisia pysäköintialueita. Vanhimmat talot ovat 3–6-kerroksisia.

Kovaa vauhtia autoistuvassa yhteiskunnassa oli tärkeää toisaalta taata riittävästi tilaa autoliikenteelle ja vastapainoksi taas suunnata jalankulku omille alueille turvallisuuden takia. Jalankulun alueilla oli merkitystä myös kohtaamispaikkoina, siinä oli ajateltu siis myös sosiaalista ulottuvuutta.

Uomatien alittavia jalankulkutunneleita pidettiin edistyksellisenä ratkaisuna, joka turvasi ihmisten terveyden.

”Nythän alikulut näyttävät hieman ahtailta, mutta minua ilahduttaa, että niitä on viime vuosina kunnostettu maalauksilla”, Paavola sanoo.

Myös vanhat kerrostalot ovat kokeneet ensimmäiset peruskorjauksensa ja julkisivuremonttinsa.

Aluerakentamisesta huolehtivat aikanaan rakennusyhtiöt Puolimatka ja Laaturakenne sekä Suur-Helsingin Osuuskassa. Rakentamisen vauhti oli kova. Ensimmäisten kuuden vuoden aikana Myyrmäkeen valmistui lähes sata kerrostaloa. Vuonna 1975 enää viisi.


Kaupungin uusissa suunnitelmissa Uomatien kortteleihin ei juuri ole soviteltu lisärakentamista Kuohukujan ostoskeskuksen aluetta lukuun ottamatta. Sitä koskeva kaavamuutos palautui kuitenkin valmisteluun, kun poliitikot halusivat harkita vanhan ostoskeskuksen purkua vielä kerran.

Kuohukujan ostoskeskuksen vieressä on pieni aukio, jonka keskellä vedettömässä vesialtaassa on Vantaan kauppalan ensimmäinen julkinen taideteos, kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen työ Äyriäinen. Sen lahjoitti kauppalalle Suur-Helsingin Osuuskassa.

Aukion penkeillä istuskellessa ja eri korttelipihoilla katse kurkottaa kauas talojen välistä ja talojen yli.

”Matalien ja korkeiden rakennusten vaihtelu luo ilmavuutta. Monissa yhtiöissä on myös matala rakennussiipi”, Paavola sanoo.

Samaan aikaan Myyrmäen kanssa rakennettiin myös Martinlaaksoa, Rajatorppaa ja Pähkinärinnettä. Louhela ja Kaivoksela olivat nousseet jo 1960-luvulla.

Helsingin maalaiskunnasta tuli 1970-luvulla Vantaan kaupunki. Harvaan asuttu, metsäinen Myyrmäki muuttui käsittämättömän nopeasti kerrostalojen valmistuessa yksi toisensa perään.



Suurin osa muuttajista näytti tulleen Helsingistä, mutta Uomatien ensimmäisten kerrostalojen talokirjoja tutkinut tietokirjailija ja paikallispoliitikko Jukka Hako on pystynyt selvittämään, että asukkaiden synnyinpaikka oli tyypillisesti jossain muualla kuin Helsingissä.

Etelään oli tultu lähinnä itäisestä Suomesta, muutettu ensin työn perässä Helsinkiin ja sitten edullisempien asuntojen perässä Myyrmäkeen. Ensimmäiseksi valmistuneeseen Vaahtorinne 4:ään muutti vain yksi syntyperäinen helsinkiläinen ja yksi Helsingin maalaiskunnassa syntynyt.

Pitkässä Uomatien suuntaisessa kerrostalossa on viisi porrasta ja asuntoja yhteensä 90.


Kaupunkisuunnittelijat olivat ajatelleet suurten tavaratalojen nousevan Myyrmäen aseman länsipuolisiin kortteleihin. Mutta – aivan kuten Kivistössä – isojen päivittäistavarakauppojen tulo viipyi ja viipyi.

Eripuraiset paikallispoliitikot jakaantuivat vasemmistoon ja oikeistoon. Valtuustossa keskusteltiin siitä, että tavaratalojen neliöitä pitäisi vähentää, jotta lähikaupat menestyisivät.

Kaupungin halu ohjata kaupallista kehitystä oli kuitenkin Myyrmäessä aivan yhtä rajallinen kuin juuri nyt Kivistössä.

Vasta 1980-luvun puolivälissä valmistui radan länsipuolelle Isomyyri ja 1990-luvun puolivälissä kauppakeskus Myyrmanni.




Myyrmäen varhaisin asutus kivikautista


 Kauppakeskus Myyrmannin pohjoispuolella on sijainnut laaja esihistoriallinen asutus ja kalmisto.

 Varhaisin asutus Jönsaksen asuinpaikalla on ajoitettu kivikaudelle vuosiin 6400–5000 eaa.

 Jönsaksen asuinpaikalta on löydetty kymmenittäin kivettyjä ja kiveämättömiä tulisijoja eli liesiä. Liesiä on ehkä käytetty hylkeentraanin sulatukseen.

 Samoilta asuinsijoilta löytyy myös myöhäisempää eli nuorakeraamista asutusta vuosilta 3200–2300 eaa.

Lähde: Jukka Hako (toim.): Myyrmäki. Kampakeramiikasta kauppakeskukseen, 2009.