Miksi jopa vantaalaiset itse parjaavat Vantaata? Lasse Kaitasalo kyllästyi jatkuvaan urputukseen ja päätti tehdä jotakin

Julkaistu:

Mielikuvakyselyissä Vantaa ei kolkuttele kärkisijoja Suomen houkuttelevimpana kaupunkina, mutta muuttoliike kertoo toista kieltä. Vantaalle muutti vuonna 2018 enemmän ihmisiä kuin mihinkään muuhun kuntaan Suomessa.


Vantaasta kuulee säännöllisesti vitsejä, naureskelua tai vähätteleviä kommentteja. Vaikka eittämättä vitsejä esitetään paljon myös hyväntahtoisesti ja pilke silmäkulmassa, niin Vantaalla on enemmän tai vähemmän kielteinen kaiku.

Kommentteja ja vitsailua tulee sekä kaupungin ulkopuolisten että vantaalaisten suusta.

Tämän on huomannut myös Vantaan Myyrmäessä asuva Lasse Kaitasalo. Hän oli nähnyt Facebookin Vantaan Puskaradio -ryhmässä julkaistun päivityksen satunnaisesta aiheesta, joka oli lähtenyt rönsyilemään negatiivisiksi kommenteiksi Vantaasta. Siinä julkaisussa kommentit olivat tulleet valtaosin vantaalaisilta itseltään.

Sen jälkeen hän päätti aloittaa samaisessa ryhmässä ketjun siitä, mitä merkit­see olla vantaa­lainen ja miksi Vantaa on hyvä paikka asua. Hänen julkaisunsa Vantaan Puskaradiossa keräsi nopeasti satoja tykkäyksiä ja kommenttejakin on lähes sata. Kommenteissa toistui sama kaava: pelkästään kehuvia ja positiivisia kommentteja. Vantaalaisilta nekin.


”Ajattelin, että on tyhmää, että vantaa­laiset haukkuvat itse omaa koti­seutuaan”, Kaitasalo sanoo.

Kaitasalo on alun perin kotoisin Helsingin Kalliosta ja asunut Helsingissä useissa eri kaupunginosissa yhteensä 30 vuotta. Hän kertoo myös asuneensa Sipoossa, Lohjalla, Nurmijärvellä ja Hyvinkäällä. Myyrmäessä hän on asunut jo kahdeksan vuotta.

Vantaa on jäätävän hyvä mesta. Paras niistä, joissa olen asunut.

Niin Kaitasalo kirjoitti päivityksessään. Jotain perusteluja Vantaan parhaudelle on saatava, ja niitä Kaitasalolla riittää kerrottavaksi Facebook-julkaisunsa lisäksi.

”Päädyimme pian muuton jälkeen käsipallon pariin Myyrmäen urheilutalolle. Jo paikallisen seuran Atlaksen joukkueiden nimet kertovat oleellisen: naisten edustusjoukkueen nimi on Kotikylän Kimmat ja miesten joukkueen nimi on Kotikylän Kundit”, Kaitasalo kertoo.


”Kotikylän henki on vahvasti esillä. Meidät otettiin taloyhtiössämmekin hyvin vastaan jo muuttokuormaa kantaessa ja toivotettiin tervetulleeksi.”

Hän kehuu myös Länsi-Vantaan hyviä liikenneyhteyksiä. Myyrmäestä Helsingin keskustaan pääsee junalla alle 20 minuutissa. Bussi puolestaan kuljettaa Espooseen ja Itä-Vantaalle.

Kaitasalon lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, mutta hänen ja puolisonsa kanssa kotona asuu vielä koira. Sillekin on hyvät ulkoilumaastot aivan kodin lähistöllä.

”Energia Areenan vierestä lähtee heti hyvät ulkoilumaastot ja puistoalue. Vantaa on loistava paikka, täysin aliarvostettu”, Kaitasalo sanoo.

Vantaan parasta puoltakaan hänen ei tarvitse kauaa miettiä. Ihmiset ja yhteisöllisyys, Kaitasalo toteaa ykskantaan.

”Vantaalla on paljon muualta muuttaneita ihmisiä, mutta myös sellaisia, jotka ovat asuneet täällä lapsena, käyneet välillä jossain ja muuttaneet takaisin”, Kaitasalo sanoo.

Eikä Kaitasalo ole Vantaa-ajatustensa kanssa yksin, kuten jo aiemmin kävi ilmi. Muun muassa näin vantaalaiset kertoivat kotikaupungistaan Kaitasalon Facebook-julkaisun kommenteissa:

”Mä en ole alunperin Vantaalainen, mutta toisen kerran tänne viime vuonna muuttanut ja tykkään tästä kaupungista. Ihmetyttää tuo ylenpalttinen dissaaminen, varsinkin niiltä jotka täällä asuu. Aina voi muuttaa muualle jos ei tykkää. Täällä on asiat hyvin, moneen muuhun kaupunkiin nähden.”

”Olen stadin friidu, asunut stadissa 23 ensimmäistä vuottani 5 eri kaupunginosassa jonka jälkeen asunut Sipoossa 25 v ja nyt jo 16 v Vantaan Hakunilassa, ihmettelen suuresti Vantaan ja erityisesti Hakunilan parjaamista, täällä on ollut ihan hyvä olla.”

”Helsinkihän on vain Vantaan Satama-alue.”

”Olen ekan vuoden asunut pois Vantaalta , yhteensä n. 5v kun olen asunu muualla kun Vantaalla ja pois en muuta. Olen ylpeä vantaalainen eikä se tule muuttumaan.”

”Olen ollut vähän sellainen Vantaan dissaaja, mutta elämä heitti Länsi-Vantaalle puolitoista vuotta sitten. Olen viihtynyt todella hyvin. Hyvät yhteydet, riittävät palvelut ja ennen kaikkea mukavan rauhallista, ainakin tässä meidän kulmilla. Asun ensimmäistä kertaa elämässäni pk-seudulla. Toivoin, ettei koskaan niin kävisi, mutta ei tämä nyt niin kamalaa ole.”

”Enpä olisi minäkään vielä 20 vuotta sitten uskonut, että näin liputan Vantaan puolesta. Mutta kun täällä on kaikki niin hyvin hoidettu ja paras jengi, niin minkä teet?”

”Vantaalaisuuteen kuuluu vähän dissata Vantaata. Mutta aut'armias jos sen joku muu tekee.”

”Myrtsiläinen vuodesta 1974. Olin 9v kun tänne muutettiin upouuteen taloon. Hesas syntynyt. Ja skidinä hetken myös Espoossa Kalajärvellä asunut. Toivon ettei Myyrmäkeä tuhota purkamalla kaikkea vanhaa ja rakentamalla jokaista viheraluetta täyteen uusia taloja.”

Kaitasalon aloittama ketju on myös some-aikakauden harvinaisuus. Se ei nimittäin ole kerännyt negatiivisia kommentteja.

”Tunsin suurta mielihyvää, kun luin ihmisten kommentteja ketjusta. Hämmästyttävää, ettei negatiivisia kommentteja ole tullut.”

Vantaalle muutetaan muuttotilastojen mukaan Suomessa kaikkein eniten, mutta mielikuvakyselyissä se ei pärjää. Lähitapiolan tuoreen, Kantar TNS:n toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan Vantaa on vasta kahdeksanneksi suosituin muuttokohde, jos ihmiset saisivat vapaasti valita, mihin muuttaisivat.

Kärkikolmikko kyselyssä oli Helsinki (19 %), Tampere (15 %) ja Espoo (8 %). Vantaan valitsi neljä prosenttia vastaajista. Pääosin listan kärkipäässä oli kaupunkeja, jotka olivat vuonna 2018 isoimpia nettomuuttovoittajia, mutta Vantaa oli tästä poikkeus. Mielikuvat ja todellisuus eivät siis kohtaa.


Vantaan väestö kasvoi vuoden 2018 aikana 5 139 asukkaalla, joka on enemmän kuin missään muussa kunnassa. Nettomuuttotilastoissa Vantaa (reilut 2 500 ihmistä) oli kärkisijoilla yhdessä Tampereen ja Helsingin kanssa, vaikka se pärjäsi mielikuvamittauksissa noita kahta selvästi heikommin.

Lähitapiolan Kantar TNS:llä toteuttaman Arjen katsaus -kyselytutkimuksen tulokset kerättiin toukokuussa 17.–23.5. välisenä aikana. Tutkimukseen vastasi 1 050 henkilöä.

Asuntojen neliöhinnat Vantaalla ovat pääsääntöisesti edullisemmat kuin Helsingissä, ja se on eittämättä yksi Vantaan vetovoimatekijä. Kaupungin valttikortti on silti etenkin sen viihtyisyys, ainakin jos Kaitasalolta kysytään.

”Vantaa on ihmisen kokoinen paikka. Neljänneksi suurin kaupunki Suomessa, mutta silti tämä on pikkukaupunkimainen. Erittäin suurella todennäköisyydellä vietämme täällä elämämme loppuun asti. Luultavasti vielä samassa asunnossakin.”