Korttelikaupalla ”valtavan riskin” pientaloja jyrättiin matalaksi Itä-Helsingissä: ”Valitettavasti 1980-luvulla tehtiin ratkaisuja, jotka aiheuttavat terveysongelmia” - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Korttelikaupalla ”valtavan riskin” pientaloja jyrättiin matalaksi Itä-Helsingissä: ”Valitettavasti 1980-luvulla tehtiin ratkaisuja, jotka aiheuttavat terveysongelmia”

Itä-Helsingin Mellunkylään rakennettiin vuonna 1980 joukko idyllisiä rivi- ja luhtitaloja. Nyt ne kaikki, yhteensä 14 taloa, on purettu pahojen sisäilmaongelmien vuoksi. Sato rakennuttaa tilalle uusia puutaloja.

7.4. 15:13

Asuntosijoitusyhtiö Saton verkkosivuilla on yhä luettavissa, millainen kohde on Lupajantie 2. Kohdetta kuvaillaan sivuilla näin:

Viihtyisällä ja rauhallisella pientaloalueella neljätoista rivi- ja luhtitaloa muodostavat turvallisen ja vehreän pihapiirin. Kaikissa asunnoissa on parveke tai pieni piha ja käytännöllinen, kodikas pohjaratkaisu.

Mellunkylässä Vesalan asuinalueella sijaitsevat, vuonna 1980 rakennetut 14 taloa on kuitenkin purettu alkuvuoden aikana. Sitä ennen niiden 80 asunnon asukkaat joutuivat etsimään itselleen uudet kodit.

Sato on rakentamassa alueelle uusia asuntoja, joiden pystytys alkaa kevään aikana.

Saton liiketoimintajohtaja Arto Aalto kertoo, että syy Lupajantie 2:n talojen purkamiseen olivat asuntojen sisäilmaongelmat.

”Kohteessa on jäljellä yksi piharakennus, jota ei ole vielä purettu. Suurin osa alueesta on tällä hetkellä pelkkää tyhjää tonttia”, hän sanoo.

Lupajantie 2 tyhjentyi asukkaista viime lokakuun lopussa. Asukkaiden vuokrasopimukset irtisanottiin seitsemää kuukautta aikaisemmin.

”Tästä on siis noin vuosi aikaa, kun kohteen asukkaat saivat tiedon asiasta.”

Aallon mukaan sisäilmaongelmat äityivät osassa asuntoja niin pahoiksi, että kyseisten asuntojen asukkaat muuttivat pois kodeistaan jo ennen määräaikaa eli lokakuuta.

”Kaikissa asunnoissa sisäilmaongelmia ei ollut, mutta useassa asunnossa niitä oli. Niiden seitsemän kuukauden aikana, kun asukkaat tiesivät vuokrasopimuksen irtisanomisesta, asukkaat löysivät joko meiltä tai muualta uudet kodit itselleen. Minulla ei ole tarkkaa tietoa siitä, mihin asukkaat ovat muuttaneet. Me olemme tarjonneet toista asuntoa niille, jotka ovat sellaisen halunneet.”

Kaikkia purkujätteitä ei ole vielä viety pois tontilta.­

Talot olivat Saton rakennuttamia. Ne olivat Aallon mukaan myös suhteellisen uusia – eivätkä siis sellaisia, jotka ikänsä takia pitäisi purkaa.

”Valitettavasti 1980-luvulla tehtiin sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, jotka yhdessä olosuhteiden kanssa ovat aiheuttaneet tällaisia asumisterveysongelmia”, sanoo Aalto.

Rakennuksissa oli muun muassa ilmavuotoja. Niitä oli Aallon mukaan hyvin hankalissa paikoissa, kuten rakennusten ulkokuoressa ja alapohjissa sekä niiden liittymiskohdissa.

Maan alta tulevat ilmavuodot voivat olla terveydelle haitallisia. Kun seinärakenteet vuotavat esimerkiksi lattian rajoista, myös seinissä mahdollisesti olevat mikrobit tulevat helposti sisäilmaan.

”Sitä, millaisia terveysoireita kosteusvaurioista on asukkaille tullut, en tiedä.”

Kohteen Lupajantie 2 entisellä piha-alueella oli maaliskuun lopussa jäljellä siis vain yksinäinen ulkorakennus.

Aalto kertoo, että maapohjaa myllätään parhaillaan. Hän arvioi, että maapohjan uudelleenpaalutus alkaa huhtikuun puolivälin jälkeen.

”Sen jälkeen uusia taloja aletaan pystyttää tälle samalle tontille. Rakennamme yhteensä 112 uutta kotia. Kaavaa ei ole muutettu, joten myös uudet talot ovat kaksikerroksisia.”

Aalto on selvästi innoissaan nyt nousevasta uudiskohteesta. Uudet talot ovat entisten betonirakenteisten sijaan puurakenteisia. Samalla kaukolämpö muuttuu energiatehokkaaksi maalämmöksi.

Purettujen betonirunkoisten talojen tilalle nousee kevään aikana puutaloja.­

”Kohteeseen nousee uusia, hyvin tätä päivää olevia koteja yksiöistä aina perheasuntoihin. Maalämmön lisäksi energiatehokkuutta lisäävät katoille asennettavat aurinkopaneelit. Kohteeseen tulee tietenkin myös koneellinen ilmanvaihto”, Aalto kertoo.

Osa puretuista kodeista viime vuonna pois muuttaneista on ilmoittanut olevansa kiinnostuneita rakenteilla olevista uusista asunnoista. Heihin lukeutuu etenkin pitkäaikaisia vuokralaisia.

”Moni on jäänyt lähistölle asumaan. Me tarjoamme usein juuri entisille asukkaille asuntoja. Olemme muun muassa heihin yhteydessä, jos yhteystiedot ovat tallella”, Aalto sanoo.

”Eniten kysellään pieniä asuntoja, yksiöitä ja kaksioita. Kohteen sijaintihan on mitä parhain: metroasemalle on noin 1,1 kilometrin kävelymatka.”

Aalto kertoo, että Satonkin mittakaavassa on harvinaista, että näinkin uusia asuintaloja joudutaan purkamaan.

”On äärimmäisen harvinaista, että rakennus on teknisesti niin huonossa kunnossa, että se joudutaan purkamaan ja rakentamaan samanlainen tilalle. Rakennuksen elinkaaren pitäisi olla paljon, paljon pidempi kuin 40 vuotta. Ongelmat olivat todella vaikeita, ja korjaamisessa olisi ollut valtavia riskejä.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?