Helsingin yliopisto nappasi kaikkien nenän edestä nettiosoitteen, jonka arvoa ei ymmärretty vielä 35 vuotta sitten - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Helsingin yliopisto nappasi kaikkien nenän edestä nettiosoitteen, jonka arvoa ei ymmärretty vielä 35 vuotta sitten

1980-luvulla internetiä pidettiin yliopistopiirien puuhasteluna. Siksi yliopisto pääsi nappaamaan himoitun verkko-osoitteen. Nyt päätöksen tehneet kertovat, miten kaikki tapahtui.

Helsingin verkkosivuilla on ollut monenlaista ilmettä viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Nykysivuilla on käytetty parin vuoden ajan Helsingin ”puhekuplalta” näyttävää nykylogoa.­

11.3. 8:30

Kun helsinkiläinen, joka etsii tietoa kaupungin koronaohjeista, aurauksesta tai Malmin Lentoasemanpuiston suunnittelukilpailun käänteistä, naputtaa selaimen osoiteriville www.helsinki.fi, saa hän eteensä muistutuksen yhteishaun päivämääristä.

Kaupungin logon sijaan sivun ylänurkassa komeilee Helsingin yliopiston liekki.

Kaupungin nimeä kantava verkkotunnus on varattu yliopistolle, kaupunki itse taas on saanut käyttöönsä osoitteen www.hel.fi.

Syytä jakoon on etsittävä vuosikymmenten takaisista tapahtumista ja internetin kehityksen alkuhämäristä, vuodesta 1987.

”Silloin maailma oli aika erilainen”, aloittaa selityksen Petri Kutvonen, yli neljä vuosikymmentä kestäneen uran Helsingin yliopiston palveluksessa tehnyt tietotekniikan asiantuntija.

Kutvonen oli yliopiston tietotekniikkapäällikkönä keskustelun ytimessä ja myöntää osasyyllisyytensä siihen, että verkkotunnusten kanssa kävi niin kuin kävi.

Maailma tosiaan oli erilainen 1980-luvun lopussa. Neuvostoliitto ja Berliinin muuri olivat kumpainenkin pystyssä ja Suomen tasavallan presidenttinä Mauno Koivisto.

Aikansa tietoliikennenäky vuodelta 1989. Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatshov soitti Mobiran kännykällä Suomesta Moskovaan. Presidentti Mauno Koivisto ja pääministeri Harri Holkeri tarkkailivat historiallista soittoa.­

Erilaista oli myös tietoliikenne. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelylaitoksen UHECS-nimen saanut kone oli liitetty UUCP-verkkoon vuotta aiemmin.

”Siirrettiin tiedostoja ja lähetettiin sähköposteja. Ei ollut muuta”, Kutvonen kuvailee ensimmäisiä yhteyksiä.

Vuonna 1987 Helsingissä otettiin kuitenkin harppaus kohti tulevaisuutta. Teletoimintalaki korvasi yli satavuotiaan keisarillisen puhelinjulistuksen ja vanhan lennätinlain. Suomen Unix-käyttäjien yhdistys FUUG ry haki Suomelle .fi-päätettä. Se saatiin.

Seuraavaksi yliopisto halusi tietysti oman tunnuksen. Kutvonen ja yliopiston laskentakeskuksen johtaja Lars Backström ryhtyivät pohtimaan sopivia osoitteita.

Ongelmana oli se, ettei yliopistolla ollut vakiintunutta lyhennettä. Aiempi UUCP-verkkoon kytketty kone, UHECS, sai nimensä sanoista University of Helsinki Computer Science. Yliopiston lyhenne olisi siis voinut olla vaikka UHE, UH, HU, HY, tai EARN-verkosta tuttu Helsinki.

Lopulta tehtiin päätös.

”Päädyimme Backströmin Lassen kanssa asiaa aikamme pohdittuamme sittenkin nimeen Helsinki.FI”, Kutvonen kirjoitti sähköpostissa Tampereen teknillisen korkeakoulun Juha Heinäselle maaliskuussa 1987.

”Emme myöskään halunneet että eri verkoissa käytettäisiin kovin erilaisia nimiä”, Kutvonen selittää.

Nimenvalinnan seurausten kauaskantoisuutta ei tuolloin osattu aavistaakaan. Kutvonen kuvailee verkkojen kehityksen olleen siihen aikaan lähinnä akateemista puuhastelua. Myös esimerkiksi Oulun ja Joensuun yliopistot päätyivät rekisteröimään itselleen kaupungin nimeä kantavan verkkotunnuksen.

Yliopiston väki ei arvannut tulleensa napanneeksi sivustonimen kaupungin nenän edestä.

”Tulevaisuuden ennustaminen oli silloinkin vaikeaa”, Kutvonen muistuttaa.

Kaupungilla ei ollut kiinnostusta internetiä kohtaan.

”Silloin ajateltiin, että www on vain yliopistomaailman harrastus, eikä se tule laajenemaan minnekään”, sanoo hel.fi-sivuston päätoimittaja Mika Lappalainen.

Vuosien varrella verkot kehittyivät, ja internet siinä muodossa kuin sen nyt käsitämme alkoi muotoutua. Yliopiston verkkosivut aukesivat 1994, ja perässä seurannut kaupunki joutui tyytymään osoitteeseen hel.fi.

Osoite todettiin toimivaksi, sillä se on lyhykäisyydessään helppo muistaa ja kirjainyhdistelmä on tuttu myös muun muassa Helsinki-Vantaan lentokentän koodina.

Nykyään suuri osa kävijöistä klikkautuu sivuille hakukoneen kautta. Hakukone osaa kyllä tarjota käyttäjälle oikeaa osoitetta, joten verkkotunnus ei lopulta muodostunut niin suureksi ongelmaksi kuin kaupunki pelkäsi.

”Toki olemme kipuilleetkin aika paljon sen kanssa”, Lappalainen myöntää.

 ”Ihanaahan se olisi ollut, jos se osoite olisi ollut meidän.”

Vuosituhannen vaihduttua nimiasia otettiin uudelleen käsittelyyn. Kaupunki halusikin helsinki.fi:n, mutta yliopisto ei taipunut. Kutvosen mukaan vaihtaminen olisi aiheuttanut suuren määrän ylimääräistä työtä, eikä yliopisto halunnut luopua tunnuksestaan. Myöskään erityistä oppilaitoksille tarkoitettua päätettä ei haluttu ottaa käyttöön.

”Siinä väännettiin kättä”, Kutvonen sanoo.

Uusien määräysten mukaan kaupunki olisi kyllä ollut oikeutettu osoitteeseen, mutta koska se oli jo rekisteröity yliopistolle, ei vaihdosta tehty. Yliopiston ja kaupungin sivut tosin yhdistettiin 2000-luvun alussa hetkeksi, mutta kokeilu todettiin hankalaksi ja sivut eriytettiin taas.

Lappalainen kuvailee päätöksen syntyneen ihan hyvässä yhteistyössä. Vaihdos olisi voinut kiristää välejä, tai ainakin vaatia suuret summat työtä ja rahaa. Kaupunki luopui verkkotunnuksen haikailusta, vaikka kokikin tunnuksen olevan markkinoinnillinen ongelma.

”Nyt kun siitä on päästy yli, olemme todenneet että ihan hyvin tulemme toimeen näinkin”, Lappalainen sanoo mutta myöntää:

”Ihanaahan se olisi ollut, jos se osoite olisi ollut meidän.”

Kaupunki ei kanna kaunaa, mutta on valmistautunut vastaisuuden varalle. Kaupunki on hankkinut itselleen myös muita verkkotunnuksia, kuten helsinginkaupunki.fi ja helsingfors.fi

”Otimme niitä sillä tavalla talteen, ettei kukaan muu ota niitä käyttöön ja että voimme käyttää niitä tarvittaessa”, Lappalainen selittää.

Esimerkiksi helsingfors.fi johdattaakin Helsingin ruotsinkielisille sivuille. Lisäksi kaupungilla on Helsinki-päätteisiä alasivuja, kuten osallistu.helsinki.

Tulevan verkkosivujen uudistuksen myötä alasivuja tulee todennäköisesti olemaan vielä lisää. Helsinki.fi-pääte tulee kuitenkin pysymään yliopistolla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?