”Vihdintien varrella on useita autoalan yrityksiä.”
Tämä on hakukoneen ensimmäisen tuloksen ensimmäinen lause, kun hakusanana on ”Konala”.
On vaikea sanoa, miksi juuri tämä lause nousee hakutuloksen esikatseluun. Kertooko se kaiken olennaisen Konalasta vai vain käsityksistä siitä?
Konala on yli 6 000 asukkaan kaupunginosa Pitäjänmäen peruspiirissä.
“On ihan totta, että Konalasta tulevat ihmisille mieleen autoliikkeet”, Konala-seuran puheenjohtaja Maritta Hyvärinen myöntää.
Vilkkaat liikenneväylät määrittelevät vahvasti Konalan julkisuuskuvaa. Moni kulkee alueen läpi kuin huomaamatta, kovaa vauhtia etenevässä autossa istuen. Asfaltin ja autojen välistä löytyy kuitenkin paljon hakukoneen tietoja monipuolisempi Konala.
Hyvärinen on aktiivinen konalalainen ja asunut alueella 1980-luvun lopulta asti. Nyt selviää, millainen Konala on asukkaiden silmin ja millaiseksi alue on kehittymässä.
Joulukuisen illan pimeydestä huolimatta on selvää, että täällä ovat arkkitehdit päässeet valloilleen.
Kauppakeskus Ristikon lähelle on noussut uusia, 2010-luvulla rakennettuja kerrostaloja, joiden julkisivuista ei väriä puutu.
Monet ikkunoista on koristeltu valoin, osassa on Konalan adventtipolkuun kuuluvia jouluisia asetelmia. Tällä kertaa polku on ollut aivan erityisen tärkeä, Hyvärinen sanoo. Kulkijoita on ollut runsaasti, välillä jonoksi asti.
Talot edustavat uudenlaista Konalaa. Alueen rakentaminen oli 2000-luvun alussa iso projekti ja osa kaupungin suurempaa suunnitelmaa.
Vanhaan varastoon rakennettu kauppakeskus Ristikko on uudistuvan Konalan keskus.
Ristikon lähistöä rakennetaan tiiviimmäksi. Kaupunkisuunnittelun kielellä Ristikosta ja sen lähialueesta kasvaa lähikeskusta, jossa peruspalvelut ovat kävelyetäisyydellä. Keskiössä on kauppakeskus, josta löytyy ruokakauppa, apteekki, ravintoloita ja erikoisliikkeitä.
Lähikeskustan rakentuminen alkoi vanhan teollisuusalueen purkamisella. Hartwallin entisen tehdasalueen uusi asemakaava hyväksyttiin vuonna 2007. Sen jälkeisten kymmenen vuoden aikana teollisuusalue muuttui tiiviiksi kaupunkiympäristöksi, jolla sijaitsee kauppakeskus Ristikko ja asuintaloja. Ristikko rakennettiin vanhaan varastorakennukseen.
”Konalankuja tulee olemaan vähän vastaavanlainen suurempi muutos alueella”, sanoo Helsingin asemakaavoituksen läntisen alueyksikön päällikkö Tuomas Eskola.
Osana lähikeskustaa rakennetaan Konalankujan alue. Sinne tulee koteja tuhannelle asukkaalle.
Elokuussa Ristikossa nähtiin myös odotettu muutos, kun kauppakeskuksen toiseen kerrokseen avattiin Konala-seuran kaksi vuosikymmentä kestäneen työn tulos: Konalan oma asukastila.
Seuran puheenjohtaja Hyvärinen on selvästi ylpeä tilasta. Pandemia on vaikuttanut toimintaan, mutta tilassa on ehditty järjestää kokouksia, luentoja, liikuntatunteja ja jopa baby shower -kutsut.
Kaikki on tehty pienellä budjetilla, Hyvärinen sanoo. Kalusteet ovat käytettyjä, ja toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin. Sitä ei aivan heti arvaisi, niin uutuuttaan hohtavalta ja siistiltä asukastila näyttää.
Konala-Seuran puheenjohtaja Maritta Hyvärinen järjestelee asukastilaa.
Syvemmältä vanhasta Konalasta löytyy vielä sen seitsemää sorttia taloja, mutta ensin on ylitettävä eräs tie. Uuden asuinalueen ja Konalan liikuntapuiston erottaa Victor Hartwallin polku.
Nimensä polkuun saanut herra on tietysti Hartwallin juomatehtaan perustaja, vuorineuvos Victor Hartwall.
Tehdas toimi Konalassa 1960-luvulta aina uudelle vuosituhannelle asti. Yritys oli aikoinaan suuri työllistäjä alueella ja monen konalalaisnuoren ensimmäinen työpaikka.
Urheilukentän toisella laidalla, kerrostalojen ja Victor Hartwallin polun eteläpuolella, on muutama kerrostalo lisää. Ne edustavat jo aivan toisenlaista tyyliä kuin kauppakeskuksen vieressä olevat värikkäät talot. Viisikerroksiset talot valmistuivat 1960-luvulla.
Monista vanhoista kerrostaloista puuttuvat hissit, ja esteettömyys on muutenkin vähän niin ja näin. Osa alueen pitkäaikaisista asukkaista onkin muuttanut uudempiin, esteettömiin taloihin, Hyvärinen sanoo.
Esteettömiä taloja on myös tulossa lisää. Uusia taloja rakennetaan paikoittain myös aivan niitä vanhempien talojen viereen, samalle taloyhtiön omistamalle tontille. Tonttikaupoilla taloyhtiöt saavat pääomaa esimerkiksi peruskorjauksiinsa.
Monien taloyhtiöiden tonteilla riittää kyllä tilaa uudisrakentamiselle. Konalassa kerrostaloalueen asemakaava on pääosin 1960-luvun perua. Silloin rakentamisen ihanteet olivat toiset, Tuomas Eskola selittää.
”Vähän sellainen metsälähiön tyyppinen ratkaisu.”
Konalassa aloitteita täydennysrakennushankkeista tulee paljon suoraan taloyhtiöiltä. Kaupungilla ei pääsääntöisesti ole mitään rakentamista vastaan.
Ennemminkin täydennysrakentaminen on kaupungin mieleen. Uusien asukkaiden avulla julkiset palvelut, kuten koulut ja päiväkodit, saadaan pidettyä toiminnassa, Eskola sanoo.
Konalankujan uuden asuinalueen alta puretaan vanhoja rakennuksia. Konala-seuran puheenjohtajana Hyvärinen seuraa alueen muutoksia tarkasti. Myös hänestä rakentaminen, vaikka se tarkoittaisikin myös vanhan purkamista, on tervetullutta.
“Alueen uudistumisen kannalta on todella tärkeää, että on uutta rakentamista. Jos sitä ei ole, niin alue kuihtuu”, Hyvärinen pohtii.
Viherkummuntiellä rakennetaan uutta kerrostaloa aivan vanhan viereen.
Vuorikummuntiellä loistavat kerrostalotyömaan valot, palvelulinjan minibussi porhaltaa ohi.
Konalantiellä liikenne on vilkasta, mutta lähes heti tieltä poiketessa melu vaimenee. Tunnelma on jopa unisen rauhallinen. Autoliikkeet tuntuvat kovin kaukaisilta.
Konalan yritysalueen muutokset ovat vielä suunnitteluvaiheessa, mutta Helsingin kehityksen yleiset pääpiirteet ovat jo tiedossa. Paljon tilaa vievä teollisuus- ja varastotoiminta siirtyy kaupungissa jatkuvasti lähemmäs Kehä III:a, jossa tontit ovat halvempia ja raskas liikenne sujuvampaa kuin kaupungin eteläisemmissä osissa.
Kehä I:n tuntumassa tunnelma tiivistyy. Kaupungin suunnitelmissa on, että työpaikat kyllä säilyisivät, mutta muuttaisivat muotoaan teollisuudesta ja varastoinnista myös kauppaan. Yritysalueen tonteista vain harva on kaupungin omistuksessa, ja asemakaava sallii alueella monenlaista toimintaa. Käytännössä esimerkiksi suuren varastohallin tiloihin voisi muuttaa rautakauppa. Autoalan liikkeet eivät näillä näkymin ole katoamassa.
Vaihtuvat rakennustyylit ovat mielenkiintoinen näky, mutta Maritta Hyvärisen mielestä alueiden yleisilme voisi olla nykyistä yhtenäisempikin. Nyt Konala on täynnä eri vuosikymmenten rakennustyylejä, ja hyvin erilaisia taloja on rakennettu jopa samalle tontille.
“Aina kun jokin talo on valmistunut, kuvittelen, että tämä on varmaan viimeinen”, Hyvärinen sanoo.
Sitten rakennetaan lisää.
“Tuossa vasemmalla on entinen Konalan kirkko, joka on aikaisemmin valittu Suomen rumimmaksi kirkoksi”, Hyvärinen osoittaa.
Konalan kirkko sai rumimman kirkon tittelin Helsingin Sanomien vuonna 2014 järjestämässä äänestyksessä. Kun kirkkotoiminta rakennuksessa lopetettiin, siirtyi titteli Espoon Tapiolan kirkolle. Konalan kirkossa toimii nykyään päiväkoti.
Kuljemme Vanhaa Hämeenkyläntietä kohti vanhaa rintamamiestalojen aluetta. Matkalla tulee vastaan jälleen erilaista arkkitehtuuria, punaisia Helsinki-pientaloiksi nimettyjä tyyppitaloja. Talot näyttävät ulkopuolelta keskenään samanlaisilta pienine pihoineen.
Rintamamiestalojen alueella on sekaisin uutta ja vanhaa. Osa taloista on jälleenrakennuksen ajalta ja suojeltuja, osa niitä huomattavasti uudempaa tuotantoa. Tien päässä siintävät espoolaisten jouluvalot.
Kierros lähenee loppuaan, ja on aika suunnata takaisin kohti Ristikkoa. Konalankujan liepeillä katse kiinnittyy matalakattoiseen liikerakennukseen. Siinä toimii Mikon kiska, jota Hyvärinen kuvailee legendaariseksi.
Mikon kiska on ulkoa koruton, mutta sisältä täynnä luonnetta.
Kiska on auki aamukuudesta neljään iltapäivällä, joten alkuillasta ovi on jo kiinni. Sisällä on kuitenkin sen verran valoa, että erikoinen sisustus näkyy ikkunan takaakin. Sisustukseen kuuluu Elvis-muistoesineitä ja jouluasuun puettu täytetty poro.
Uudistuksista huolimatta Konalasta löytyy vielä luonnetta.