Helsinki kadotti miljoonia euroja, jotka oli kerätty Itäkeskuksen asukkailta ja yrityksiltä – ”Tilannehan on kohtuullisen kiusallinen” - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Helsinki kadotti miljoonia euroja, jotka oli kerätty Itäkeskuksen asukkailta ja yrityksiltä – ”Tilannehan on kohtuullisen kiusallinen”

”Kaupunki on meille velkaa”, sanoo Arja Merikallio, joka on kaupungin vuokra-asujana osallistunut satojen muiden tavoin suuren väestönsuojan kustannuksiin. Suojaa ei koskaan rakennettu, eikä kukaan tiedä miksi.

Helsingin kaupunki keräsi Itäkeskuksessa kiinteistöiltä miljoonakorvaukset väestösuojapaikoista, jotka oli tarkoitus rakentaa Ystävyydenpuistoon.­

8.1. 8:30

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti Itäkeskuksen Ystävyydenpuistoon rakennettavasta yhteisväestönsuojasta jo vuonna 1974, mutta mitään ei ole rakennettu vieläkään. Kaupunki on kuitenkin laskuttanut Itäkeskuksessa asukkailta ja yrityksiltä väestönsuojapaikoista miljoonia euroja.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tilastot osoittavat, että Itäväylän etelänpuoleisen alueen kiinteistöiltä vuosina 1975–99 kerätyt varat ovat nykyrahassa noin 5,8 miljoonaa euroa. Alueen kiinteistöillä on ollut väestönsuojelulakiin perustuva suojarakentamisvelvoite.

Solmimalla sopimuksen kaupungin kanssa ja maksamalla sille rahaa suojapaikkojen rakentamisesta taloyhtiöt ovat välttyneet suojarakentamisvelvollisuudelta. Käytäntö on ollut Helsingissä yleinen, mutta Itäkeskuksessa asukkaat eivät ole saaneet mitään vastinetta rahoilleen.

Hanketta on lykätty useaan otteeseen, muun muassa etsittäessä alueen yleisluonteeseen sopivaa normaaliajan käyttötarkoitusta. Edellisen kerran hanke jäädytettiin tällä perusteella toukokuussa 2010. Kaupungilta arvellaan, että syynä lykkäykseen olivat erimielisyydet väestönsuojaan sijoitettavan pysäköintialueen koosta.

Vuonna 2009 myönnetyssä rakennusluvassa väestönsuoja olisi rauhan aikana käsittänyt muun muassa neljä salibandykenttää ja pysäköintitilat 250 autolle. Hanke oli mitoitettu 6 000:lle Itäkeskuksen asukkaalle ja alueella työskentelevälle. Saman postinumeron alueeseen kuuluva, myös ilman suojapaikkaa oleva, Marjaniemen omakotialue ei kuulu Ystävyydenpuiston väestönsuojan piiriin.

Hankkeen verottomat kustannukset arvioitiin vuonna 2010 noin 23 miljoonaksi euroksi. Kaupungin talous- ja suunnittelukeskus piti hintaa tuolloin ”edullisena”.

Ystävyydenpuiston kallion alle kaavailtua suojaa, jonka ajoluiska on suunniteltu Kauppakartanonkadun puolelle, ei löydy kaupungin uusimmasta rakentamisohjelmasta vuosiksi 2021–2030. Kauppakartanontien väestönsuoja on viimeinen kaupungin vielä rakentamattomista velvoitesuojista.

Kauppakartanonkatu 16:n korttelin purkutyöt ovat käynnissä. Taustalla näkyy Itäkeskuksen Maamerkki, joka on yksi kiinteistöistä, jotka eivät saaneet katetta rahoilleen. Kuva on otettu viime keväänä.­

Alue, jolta suojarahat määrättiin kerättäväksi, käsittää 47 tonttia Itäväylän eteläpuolella. Suurimmat yksittäiset korvaukset ovat maksaneet Kesko (520 000 euroa), Toyota (300 000 euroa) ja Maamerkki (250 000 euroa).

”Olin yhteydessä kaupungin talousvastaaviin jo vuonna 2014 ja vaadin, että he palauttavat maksamamme rahat nykykurssiin ja korkoineen, koska kaupunki ei ole pitänyt kiinni velvoitteistaan. Sieltä kuitenkin kieltäydyttiin. He olivat kyllä hyvin selvillä tilanteesta. Siitä huolimatta haluamme edelleen rahamme takaisin”, sanoo Maamerkki-tornitalon omistajan, Asunto oy Helsingin Helmitornin hallituksen puheenjohtaja Juha Björnman.

Toyota Suomi oy:stä kerrotaan, että ”yhtiö aikoo olla yhteydessä Helsingin kaupunkiin asian selvittämiseksi”. Kesko oyj ei vastannut tiedusteluun mahdollisista korvausvaateista.

Kauppakartanonkatu 16:n asukkaat maksoivat rakentamattomista 426:sta suojapaikastaan nykyrahassa yli 200 000 euroa.

1970-luvun lopulla rakennettu huonokuntoinen Helsingin kaupungin vuokra-asuntokortteli (Heka) purettiin tänä vuonna, ja asukkaat odottavat nyt väistöasunnoissa kevääseen 2023 asti, jolloin heidän uusien kotiensa pitäisi valmistua.

Kivikossa nyt asuva, Kauppakartanonkatu 16:n talotoimikunnan puheenjohtaja Arja Merikallio tuntee olonsa petetyksi.

”Kaupunki on meille velkaa. Sen pitää korvata meille, mitä me vuokralaiset olemme vuosien aikana sille väestönsuojista maksaneet. Kaupunki on tarjonnut meille asunnot, joissa ei lupauksista huolimatta ole suojapaikkoja. Ei asuntoja saisi ottaa käyttöön ennen kuin nämä asiat ovat kunnossa. Missä on kaupungin vastuu asukkaista?” Merikallio ihmettelee.

Kauppakartanonkatu 16:n talotoimikunnan puheenjohtaja Arja Merikallio vaatii Helsingin kaupungilta korvauksia asukkaille.­

Rakenteilla olevassa uudessa korttelissa asuntojen määrä lisääntyy 280:sta 296:een. Tontille on tulossa sekä asumisoikeusasuntoja että Hekan vuokra-asuntoja. Korttelin uudessa rakennusluvassa kalliosuojasta ei enää ole mainintaa.

Tällä kertaa suojapaikat on sisälletty kiinteistöihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Heka olisi maksattamassa vuokrissaan suojapaikkoja asukkailtaan toiseen kertaan.

Heka toivottaa asukkaat tervetulleiksi vuonna 2023 valmistuviin asuntoihin.­

Helsingin kaupungin kannalta tilanne on nolo. Se on katsonut pian puoli vuosisataa sormien läpi omaa rakennushankettaan, jossa rakennuslupa on edellyttänyt väestönsuojan rakentamista.

Samalla alueen nuoriso on jäänyt ilman kaivattuja liikuntatiloja. Toiminnallaan kaupunki on aiheuttanut pitkään jatkuneen laittoman tilanteen. Tällä hetkellä noin 40 rakennusluvan mukaista kohdetta Itäkeskuksessa ei täytä väestönsuojien osalta rakennusluvan vaatimuksia.

Helsingin kaupungilla vastuullinen taho on apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr.) johtama kaupunkiympäristön toimiala. Toimialajohtaja Mikko Aho on niukkasanainen.

”Olemme aloittaneet tutkimuksen asiasta. Pengomme nyt arkistoja ja asiakirjoja asian selvittämiseksi. Tilannehan on kohtuullisen kiusallinen siksi, että jos kerran kaupunki on veloittanut asuntoyhtiöitä väestönsuojan rakentamiseksi niin, missä ovat rahat ja miksi kaupunki ei ole omia asioitansa toteuttanut? Nyt en tiedä, mitä on tapahtunut ja miksi”, Aho sanoo.

Mahdollisia korvausvaateita hän ei halunnut kommentoida ennen selvityksen valmistumista.

Pelastuslaitokselta arvellaan, että koska rahoja ei aikanaan korvamerkitty, niitä käytettiin 1980-luvulla valmistuneen Roihupellon väestönsuojan rakennuskustannuksiin.

Arja Merikallio sanoo olevansa huolissaan oman alueensa asukkaiden turvallisuudesta.

”Kun aikanaan kysyin, mitä tehdä hälytyksen sattuessa, minulle sanottiin, että menkää sinne Itäkeskuksen uimahalliin. Meidän alueemme väellä ei kuitenkaan sinne ole asiaa. Se kuuluu toisen alueen asukkaille”, hän sanoo.

Jo rauenneessa rakennusluvassa yhteisväestönsuojan ajoluiska oli suunniteltu Kauppakartanonkadun puolelta.­

Myös Helsingin pelastuslaitos pitää tilannetta hankalana.

”Selvää on, että aseellisen selkkauksen aikana Itäkeskuksen eteläpuoleisen alueen 3 500 asukasta olisivat suojattomia ja heidät jouduttaisiin evakuoimaan kodeistaan. Alueella on myös useita työpaikkoja, joiden henkilöstölle ei voida asettaa suojapaikkoja”, pelastuslaitokselta kommentoidaan sähköpostitse.

Mutta miten on yleensä mahdollista, että väestönsuoja-asioista vastaava valvontaketju sisäasiainministeriöstä lääninhallitukseen ja Helsingin kaupunkiin on pettänyt täysin pian 50 vuoden ajan?

”Pelastuslaitos ei ole asiassa valvova viranomainen, ja toisten motiiveja on vaikea lähteä arvaamaan, Ehkä ajan saatossa organisaatioissa tapahtuneet muutokset ja henkilövaihdokset ovat aiheuttaneet ketjuun katkoja. Kaupungin rakennushankkeissa on aina oleellisesti mukana myös poliittinen elementti, joka usein vaikuttaa suuresti tehtäviin päätöksiin.”

Lue myös: Itäväylästä oli tulla Neuvostoliiton irvokkaan propagandan näyteikkuna 1973 – Nyt ”ystävyyden” ajasta muistuttaa syrjäinen puisto Itä-Helsingissä

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?