Kolme poikaa löysi ”katakombien” verkoston helsinkiläisen koulun alta kymmenen vuotta sitten – Alkoi urbaani­legendojen tulva, koska käytävistä tiedetään vähän - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Kolme poikaa löysi ”katakombien” verkoston helsinkiläisen koulun alta kymmenen vuotta sitten – Alkoi urbaani­legendojen tulva, koska käytävistä tiedetään vähän

Ressussa koulua käynyt Onni Holmström kavereineen tutki koulun alla kulkevia käytäviä, joita osa oppilaista ei uskonut olevan olemassakaan.

Nykyisen Ressun peruskoulun pihaa viimeisteltiin vuonna 1939.­

12.10. 14:00

Jos puutöiden tunnilla iski tylsyys, oli apu onneksi lähellä.

Ressun peruskoulun puukäsityön luokasta saattoi livahtaa helposti omille teilleen, muistelee koulussa noin kymmenen vuotta sitten ollut entinen oppilas Onni Holmström HS Helsingille.

Kiinnostavin retkikohde oli leikkimielisesti katakombeiksi kutsuttu kellarikerros. Varsinaisia opetustiloja ei kellarissa ollut, ja oppilailla oli harvoin asiaa varastotiloihin.

”Kun ei siellä ollut opetusta, niin ei siellä ollut sitten valvovia silmiäkään.”

Valvonnan puute ja kiertelyn luvattomuus tekivät kellarista kiinnostavan, eikä Pariisin kuoleman käytävistä muistuttava lempinimi varmasti ainakaan vähentänyt viehätystä.

Holmström ystävineen alkoi tehdä tutkimusretkiä ”katakombeihin”. Eräänä päivänä kaverukset olivat saaneet talonmieheltä tarvittavat avaimet väittämällä, että he hakevat varastoon unohtuneita käsitöitään.

Kun lukitut ovet eivät enää olleet este, saattoivat uteliaat yläkoululaiset jatkaa tutkimuksiaan yhä syvemmälle. Vastaan tuli jotain erityisen jännittävää: seinässä oleva metallinen luukku, jonka takana olisi ties mitä.

Luukku oli vain noin metrin korkuinen, mutta sen avaaminen vaati kolmen teinipojan kaikki voimat. Lopulta reitti oli selvä, ja seinän toisella puolella näkyi avautuvan käytäväverkosto.

Käytäväverkostoon vievät luukut ovat lukittuja.­

Käytävät olivat yllättävän matalia, ja tutkimusmatkailijat joutuivat kulkemaan kyyryssä.

”Niitä ei oltu tehty mitenkään helpoiksi tai mukaviksi kävellä”, Holmström kuvailee.

Liikkumista helpottivat vanhat hehkulamput, joista osa toimi yhä kuin ihmeen kaupalla. Valosta huolimatta käytävät koettelivat suuntavaistoa, eikä Holmström osaa sanoa tarkalleen mihin päin käytävät koululaisia veivät.

Jotkin käytävistä oli tukittu, toisista nousi tikkaita katossa oleville luukuille. Seinillä oli lisää erinäisiä luukkuja, joista osan saattoi avata.

Yhden luukun takaa löytyi huone, jonka Holmström muistelee olleen käytäviä korkeampi, lähempänä tavanomaista huonetta. Tilassa oli jopa kaluste, yksi vanha koulutuoli.

”Mietin, että onkohan se voinut olla sitten joku sen aikainen kuumotuskäytävä, joka on päättynyt siihen huoneeseen”, Holmström pohtii ja lisää toivovansa, etteivät koulun entiset oppilaat ole joutuneet istumaan jälki-istuntojaan kolkossa maanalaisessa huoneessa.

Aikansa käytäviä tutkittuaan seurue päätti palata takaisin maan pinnalle. He kertoivat muille oppilaille löydöstään jopa hieman rehvastellen. Osa kuulijoista kiinnostui käytävistä, mutta jotkut taas eivät uskoneet tarinaa laisinkaan.

Talonmieskin sai kuulla tarinan, kun kaverukset palauttivat avaimet oudon pitkään kestäneen varastoreissunsa jälkeen. Oppilaiden onneksi talonmies ei suuttunut kuultuaan luvattomasta tutkimusretkestä, ja Holmström ystävineen uskaltautui kysymään josko hän tietäisi jotain käytävien alkuperästä.

Talonmies arveli käytävien olevan sodanaikaisia hätäpoistumiskäytäviä, sillä rakennus oli valmistunut vuonna 1939 ja ollut sodan aikana käytössä sairaalana.

Kaverukset tyytyivät vastaukseen. Käytävät ovat silti käyneet Holmströmin mielessä aina silloin tällöin, etenkin kun varmaa selitystä niiden alkuperästä ei ikinä löytynyt.

Kutkuttavat käytävät muidenkin mieliä. Ressun peruskoulun rehtori Leena Liusvaara vahvistaa käytävien todella olevan olemassa ja ne ovat koulun oma urbaanilegendojen lähde.

Holmström kavereineen saa nykyiseltä rehtorilta anteeksi vuosikymmenen takaisen retkensä kielletyille käytäville. Ovet on kuitenkin lukittu syystä, eikä oppilaiden ole sallittua kulkea kellarikerroksissa mielensä mukaan.

Käyttötarkoituksesta on esitetty arvauksia ilmanvaihtoreiteistä jo mainittuihin hätäpoistumisteihin, mutta oikeaa vastausta ei tiedä rehtorikaan.

Ei ihme, ettei koulun väellä ole tietoa käytävien käyttötarkoituksesta. Kysymys ei ole yksinkertainen kaupunkiympäristön toimialallekaan. Käytävien alkuperää ehtivät HS:n pyynnöstä pohtia useat kaupungin työntekijät.

Paikan päällä käynyt kaupungin tekninen isännöitsijä Pekka Kuusjärvi kertoo nähneensä käytävillä putkia ja kaapeleita. Tämän perusteella Kuusjärvi toteaa vahvimmaksi selitykseksi sen, että maanalainen verkosto on rakennettu huoltokäytäviksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?