Harvojen tuntema ”avaruustorni” kurkottelee taivaisiin tavallisessa helsinkiläislähiössä – Mistä on kyse? - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Harvojen tuntema ”avaruustorni” kurkottelee taivaisiin tavallisessa helsinkiläislähiössä – Mistä on kyse?

Keski-Vuosaaren maamerkin, vuonna 1973 valmistuneen lämpövoimalan, korkean tornin esikuva löytyy Ruotsin Göteborgista. Kuva on lukijan ottama.

Julkaistu: 30.7. 10:18

1960-luvun alussa rakennettu Keski-Vuosaari on joutunut luopumaan monista aikakauden rakennuksista, mutta vanha lämpölaitos pysyy.

Vuosaari tunnetaan merenrannastaan, Aurinkolahden hulppeasta rantabulevardista ja Uutelan sekä Kallahdenniemen upeista luontokohteista. Korkeiden tornitalojen keskeltä löytyy 1960-luvulla rakentunut Keski-Vuosaari, joka kätkee pihapiiriinsä paikallisen erikoisuuden.

Vuonna 1973 valmistunut lämpövoimalarakennus on nykypäivän kaupunkikuvassa harvinainen näky. Arkkitehtien Touko Nerosen ja Antti Miettisen suunnittelema voimalaitos on yksi ainoita Keski-Vuosaaressa yhä jäljellä olevia rakennuksia, jota ei rakennettu asumiskäyttöön. Samalta aikakaudelta peräisin olleet vesitorni, eteläinen ostoskeskus ja muutamia pienempiä myymälärakennuksia on purettu kehittyvän kaupungin tieltä.

Lämpövoimalalla kerrotaan olevan tärkeä merkitys Keski-Vuosaaren kaupunkirakenteessa. Korkealle kohoava piippu on alueensa maamerkki. Kuva on lukijan ottama.

Nykypäivänä vanha voimalaitos on tyhjillään. Alueen kaavamuutosdokumentista ei selviä, milloin lämpökeskus on poistettu käytöstä. Aikoinaan sillä on tuotettu kaukolämpöä isolle osaa Vuosaarta. Polttoaineena on tuolloin käytetty raskasta ja kevyttä polttoöljyä.

”Siihen on aikanaan tehty kaavamuutos ja poikkeamispäätös, jonka mukaan rakennettiin iso kerrostalo voimalan viereen. Alueella on kaksi eri kohtaa rakentamatta: voimalaitoksen piippu ja sen viereinen kohta, mihin voi rakentaa matalan asuintalon”, kertoo Vuosaaren asemakaavoituksen tiimipäällikkö Tuukka Linnas.

Vuonna 2009 voimaan tulleen asemakaavassa voimalaitoksen tontti muutettiin asuinrakennusten korttelialueeksi ja samalla rakennus suojeltiin sr-2a-merkinnällä. Voimalaa tai sen piippua ei siis saa purkaa tai muuttaa sen ulkokuoren materiaaleja.

Kaavadokumentista käy selville myös se, miksi voimalan tontin merkintä piti saada muutettua asuinkäyttöön.

Vanha lämpökeskus piippuineen sekä sen alla olevan autohallin maanpäällinen itäreuna on tarkoitus remontoida asuinkäyttöön. Alkuperäisen viitesuunnitelman mukaan voimalaan on mahdollista tehdä kolme parvellista asuntoa, joista kaksi on kaksikerroksista. Ennen asuinkäyttöön siirtymistä voimalan betonirakenteet tulee kunnostaa vähäisistä öljyhiilivetypitoisuuksista.

Voimalaa ei ole remontoitu vielä asuinkäyttöön.

Nykyisellään voimalaitos on yksityisessä omistuksessa. Tällä hetkellä tontilla ei näy merkkejä remontointiaikeista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?