Yllättävä neuvo autoilijoille: Katso navigaattoria ennen jokaista arkista kauppareissua niin säästät tukun rahaa, kertoo tuore selvitys - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Yllättävä neuvo autoilijoille: Katso navigaattoria ennen jokaista arkista kauppareissua niin säästät tukun rahaa, kertoo tuore selvitys

Navigaattorin käytöllä voi säästää polttoainekuluissa, kertoo tiistaina julkaistava selvitys.

Julkaistu: 29.6. 12:19

Pienilläkin teoilla ja navigaattorin oikealla tulkitsemisella voi laskea autonsa kulutusta Helsingin seudun ruuhkaisilla teillä, kertoo tuore selvitys.

Ennen auton ratin taakse istahtamista kannattaisi vilkaista navigaattoria, vaikka mielessä olisikin jo käypä reitti.

”Tällaisesta kannattaisi ottaa itselle hyvä tapa”, sanoo Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) johtava tutkija Juhani Laurikko.

Neuvon taustalla on Nesteen, Here Technologiesin ja PTV Groupin tiistaina julkaistava selvitys, jossa tutkittiin ajoreitin vaikutusta polttoaineen kulutukseen. Reittejä tutkittiin etenkin pääkaupunkiseudulla. VTT oli hankkeessa mukana kommentoijan, tulosten käsittelijän ja selittäjän roolissa.

Polttoaineen kulutusta eri reiteillä testattiin Googlen navigointipalvelun avulla. Kulutusta tutkittiin ajamalla yhteensä kolmetoista eri matkaa, kukin kolmesti. Yksi jokaisesta kolmesta ajetusta reiteistä oli navigointipalvelun suosittelema.

Toteutunutta kulutusta seurattiin auton OBD-pistokkeeseen asennetun lisäosan avulla. Kerätyssä datassa käy ilmi esimerkiksi matkan pituus, kesto ja nopeuden vaihtelut. Kaikissa testiajoissa käytettiin samaa autoa. Kuskikin oli joka ajossa sama, jotta vaihtelut eivät selittyisi esimerkiksi ajotapojen eroilla. Testireittejä ajettiin eri vuorokaudenaikoina.

Espoossa testiajossa reittien väliset erot polttoaineen kulutuksessa olivat jopa parikymmentä prosenttia.

Testattavat matkat olivat pituudeltaan alle kymmenen kilometriä ja aikaa niihin kului tavallisesti alle varttitunti. Matkat ajettiin pääsääntöisesti Kehä kolmosen sisäpuolella tai sen lähialueilla. Näin testit vastasivat arkisia tilanteita, joissa moni lähtee ajamaan lyhyehköjä matkoja tapaamisiin tai asioille suunnittelematta reittiä sen tarkemmin.

”Oletuslähtökohta oli se, että useimmat valitsevat aina sen nopeimman reitin, sillä ihmisten mielestä aika on aina se kaikkein arvokkain resurssi ja sen käyttö täytyy minimoida”, Laurikko selittää.

Selvityksessä haluttiin haastaa tämä asetelma ja ajatus ajankäytön minimoimisesta kaikissa tilanteissa. Tulokset näyttävät, ettei lyhin ja nopein reitti välttämättä ole aina se paras. Muutamasta lisäminuutista luopuminen voi kannattaa.

”Sille saa sitten palkintona sen, että tuottaa vähemmän päästöjä ja käyttää vähemmän polttoainetta, mikä näkyy sitten omassa kukkarossa.”

Jos ajoreitiksi valitsisi aina Googlen navigaattorin parhaana suositteleman, laskisi polttoaineen kulutus keskimäärin yli kuusi prosenttia. Kilometrejä ei tarvitse kertyä vuodessa kovinkaan paljoa, kun kulutuksen laskeminen tuntuisi jo kymmenien eurojen säästönä.

Esimerkiksi 1 500 euroa vuodessa polttoaineeseen käyttävällä säästö olisi lähes noin sata euroa.

Alle kymmenen prosentin säästö saattaa kuulostaa pieneltä, mutta vuositasolla säästö alkaa tuntua jo kukkarossa. Jos ajokilometrejä kertyy vuodessa vaikkapa 18 000, voisi vuositasolla säästää helposti sata euroa.

”Olen nähnyt jopa niinkin hassuja ajatuksia, että mitä nopeammin on perillä, sitä vähemmän kuluu polttoainetta.”

Vielä merkittävämpiä tulokset ovat ilmaston kannalta. Selvityksen mukaan Helsingin kokoisella alueella polttoainetta säästävän reitin suosiminen vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 80 600 tonnilla vuodessa. Määrä vastaa lähes 20 000 helsinkiläisen tai 30 000 henkilöauton vuoden päästöjä.

Jos kaikki autoilijat ympäri maan tai jopa maailman ajaisivat nykyistä ympäristöystävällisemmin, vähenisivät päästöt entisestään.

Tuloksissa tuli esille myös nopeuden vaikutus polttoaineen kulutukseen. Pienemmillä ajonopeuksilla kulutus pysyi vähäisempänä. Tämä on todettu jo lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa, mutta kaikille autoilijoille se ei ole itsestäänselvyys.

”Olen nähnyt jopa niinkin hassuja ajatuksia, että mitä nopeammin on perillä, sitä vähemmän kuluu polttoainetta.”

Laurikko muistuttaakin polttomoottorisen auton kulutuksen muodostuvan eri tavoin kuin esimerkiksi sähkölaitteen. Siinä missä lepotilassa oleva sähkölaite kuluttaa tietyn määrän energiaa joka minuutti, ei auto kuluta polttoainetta minuuttien vaan ajetun matkan ja nopeuden mukaan. Ylinopeutta kaahaamalla ei siis säästä tankkauskuluissa, päinvastoin.

Kiinnostavinta tuloksissa on se, että potentiaalia olisi vielä suurempiinkin säästöihin. Testimatkoilla noin yksi kolmasosa Googlen suosittelemista reiteistä osoittautui ajon aikana jotain toista reittiä huonommaksi vaihtoehdoksi.

”Oli jokin yllättävä tekijä, joka ikään kuin pilasi sen”, Laurikko sanoo.

Epäonnistumisille löytyi kuitenkin selitys. Esimerkiksi eräässä tapauksessa suositeltu reitti kulki Kehä kolmosella, mutta ajon aikana tielle kehittyikin äkisti ruuhkaa. Lopulta pienempiä teitä kulkeva reitti olisi ollut kannattavampi.

Helsingissä pikaruokaravintolasta Pitäjänmäeltä oulunkyläläiselle huoltoasemalle Google suositteli reittiä, jonka ajamiseen kuluisi 13 minuuttia. Matkaa kertyisi yhteensä 11 kilometriä. Toinen reitti, joka oli pari kilometriä lyhyempi ja kulutti polttoainetta lähes kymmenen prosenttia vähemmän, ei ollut navigaattorin mielestä paras mahdollinen. Tämän toisen reitin ajamisessa olisi nimittäin kestänyt minuutin kauemmin.

Vantaalaisesta lentokenttähotellista Vantaanlaakson pohjoispuolelle suunnatessa navigaattori suositteli kolmesta reitistä sitä, joka kulutti polttoainetta kaikista eniten. Vähemmän kuluttavalla reitillä menovettä olisi kulunut kolmasosan verran vähemmän. Ajallisesti eroa eniten ja vähiten kuluttavien reittien välillä oli minuutti.

Reittivalinnan onnistuminen riippuukin pitkälti reititysalgoritmista. Jotkut navigaattorit käyttävät pelkästään karttaa ja saattavat suositella esimerkiksi Helsingin keskustan läpi ajamista ruuhkasta huolimatta, jos matka lyhenee sillä kilometrin.

Modernimmat navigaattorit osaavat huomioida nopeusrajoitusten ja etäisyyksien lisäksi tienkäyttäjien määrät. Liikenteen solmukohdissa kun harvemmin pääsee ajamaan rajoitusten mukaan, jolloin hidas vauhti ja jatkuva jarruttelu sekä kiihdyttely saavat kulutusmittarin viisarin väpättämään.

Monet erilliset navigointilaitteet ja älypuhelimissa käytettävät sovellukset keräävät tietoja liikenteestä jatkuvasti ja antavat ennusteita niiden mukaan. Google osaa esimerkiksi kertoa maanantaista ajomatkaa suunnittelevalle jo perjantaina, että neljältä iltapäivällä Töölöstä pohjoiseen ajaminen on yleensä hidasta.

Käytännön haasteena on kuitenkin se, että navigaattorin pitäisi pystyä reagoimaan muuttuviin tilanteisiin heti. Jos navigaattori ohjaa käyttäjiä esimerkiksi välttämään ruuhkaista kehätietä purkaakseen sumaa, voi tuloksena olla autio kehä ja autojen määrästä tukkiutunut pikkutie.

”Ja loppupeleissä jotkin asiat ovat sellaisia, että niitä ei kerta kaikkiaan voi ennakoida”, Laurikko muistuttaa.

Satunnaiset vastoinkäymiset ja epäonnistumiset reittivalintojen suosittelussa on kuitenkin huomioitu myös tutkimustuloksissa. Jos reitin suosittelu onnistuisi joka kerta, vähenisi polttoaineen kulutus vielä toiset kuusi prosenttia.

Tulevaisuudessa navigaattorit voisivat siis auttaa helsinkiläisiä autoilijoita keventämään päästöjään noin Oulunkylän asukasluvun verran samalla kun säästävät rahaa. Tähän ei riitä kuitenkaan vain teknologian kehitys, vaan valinnan ympäristön ja itsensä hyväksi tekee jokainen kuski itse.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?