Hurlumhei-meiningistään tunnettu kioski lopettaa Helsingissä – Myös 1930-luvun kioskirakennuksen kohtalo vaakalaudalla - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Hurlumhei-meiningistään tunnettu kioski lopettaa Helsingissä – Myös 1930-luvun kioskirakennuksen kohtalo vaakalaudalla

Julkaistu: 25.6. 14:32

1930-luvulla rakennetun Kivinokan kioskin vuokrasopimus päättyy joulukuussa.

Ulkoilijoiden ja mökkeilijöiden suosima Kivinokan kioski, tuttavallisemmalta nimeltään Maijan kioski, on näillä näkymin auki viimeistä kesää.

Persoonallisen kioskin vuokrasopimus päättyy vuoden loppuun mennessä. Helsingin kaupunki valmistelee Kivinokkaan viheraluekaavaa, jossa alue on suunniteltu virkistys- ja merimatkailukäyttöön. Kahvilatoiminnan jatkuminen suositulla ulkoilualueella on saanut kannatusta sekä kaupungin että kaupunkilaisten puolesta, mutta esimerkiksi sopivan yrittäjän löytyminen ja liiketoiminnan kannattavuus ovat vielä auki.

Johanna Vijalla on mökki lähellä Maijan kioskia. Hän on ostamassa kesän toisia munkkeja. ”Ne on niin isoja, ettei voi montaa syödä”, hän nauraa.

Myös se, jatkuisiko kahvilatoiminta samassa rakennuksessa vai rakennettaisiinko tilalle toinen, on edelleen kysymysmerkki.

”Kaavatyö on kesken ja paljon asioita selvittämättä, mitään ei voi vielä luvata”, Helsingin kaupungin maisema-arkkitehti Maija Lounamaa sanoo.

Maija Hyvönen on työskennellyt kahvila-alalla jo yli 50 vuotta. Kivinokan kioskiin hän otti nimiinsä 20 vuotta sitten. Hän kutsuu paikkaa luontolataamoksi, jossa kaupunkilaiset voivat ladata akkujaan vain pienen matkan päässä keskustan hulinasta.

Maija Hyvösen mielestä kahvilan pitäminen pitää mielen virkeänä.

Kioski on koristeltu yltä päältä niin Hyvösen kuin muidenkin taiteilijoiden maalauksilla ja teoksilla. Taiteilija Miina Äkkijyrkän vasikat, Markku ”Sika” Puustisen possut ja Olli Sellmanin maalaukset seikkailevat talon seinillä, pöydillä ja ovissa. Pihalla kotkottaa kanoja, ja kahvilan alakerrassa esillä on lammasaiheinen taidenäyttely.

”Ihmiset rakastavat tätä paikkaa, kun täällä on vähän hurlumhei-meininki”, Hyvösen ystävä Arja Merikallio sanoo.

Taide on olennainen osa Maijan kioskia.

Kioskin ensimmäisenä juhannuksena kaksi vuosikymmentä sitten mökin lukot oli liimattu kiinni niin, että Hyvönen joutui avaamaan ovet sorkkaraudalla. Kyseistä tapausta lukuun ottamatta paikkaan liittyy ainoastaan hyviä muistoja.

”Kaikki hyvä loppuu aikanaan”, Hyvönen toteaa.

Vuonna 1937 rakennettu mökki oli alkujaan Elannon myymälä. Maija Hyvönen toivoo rakennuksen säilyvän kioskimuseona, jossa voisi järjestää esimerkiksi erilaisia kielikursseja ja taideryhmiä sekä hoitaa eläimiä, kuten kanoja, lampaita ja vuohia.

Maijan kioskin pihalla on kanoja ja tilaa istuskella.

Helsingin kaupunginmuseon mukaan historiallinen kioskirakennus olisi säilyttämisen arvoinen. Sen merkitseminen suojeltavaksi vaatii kuitenkin rakennushistoriallisen selvityksen, jota ei ole vielä tehty. Säilymisen edellytyksenä on lisäksi se, että rakennuksella on käyttöä.

Kioskin kohtaloa pohditaan seuraavan kerran ensi syksynä, kun Kivinokan asemakaavaluonnos tulee nähtäville.

”Selkänsä kun kääntää, niin Miina Äkkijyrkkä on jo oveen taiteillut”, Maija Hyvönen sanoo.

Monet asiakkaista ovat käyneet kahvilla Maijan kioskilla jo useita vuosia, jotkut toistakymmentä vuotta. Paikalle saavutaan veneillen ja kävellen. Eräs kahvittelija kutsuu Maijan kioskia Kivinokan sydämeksi, jossa kellonehdot eivät päde.

Hyvönen alkaakin puuhailla aamuisin jo 4–5 aikaan ja pitää ovet auki iltaan saakka. Ensimmäinen asiakas käy jo aamutuimaan.

”Käyn täällä, vaikka minulla on omakin baari, josta saan kahvia” herttoniemeläisen Bar Helmen pitäjä Khac Dinh kertoo.

Khac Dinh ja Julia, 8, käyvät Maijan kioskilla lähes päivittäin.

Dinh lähtee aamuisin kalaan ja pyörähtää sitä ennen kahvilla Maijan luona. Eväitä ei tarvitse ottaa mukaan, koska kioskilta saa munkkeja. Hyvönen arvelee tehneensä elämänsä aikana yli 50 000 munkkia.

Dinhin mielestä on surullista, että Maijan kioski ei ainakaan sellaisenaan enää jatka. Munkit, jäätelö ja suklaa maistuvat myös 8-vuotiaalle Julia-tyttärelle.

”Yksi päivä emme käyneet kioskilla, niin Julia jo pyysi, että eikö voitaisi mennä Maijalle”, Dinh hymyilee.

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?