Kun Harri Nieminen avasi uunin, kylpyhuoneesta katkesivat sähköt: Siinä ei ollut mitään järkeä, mutta se paljasti täysin hutiloidun viimeistelyn tuliterässä kerrostalossa - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Kun Harri Nieminen avasi uunin, kylpyhuoneesta katkesivat sähköt: Siinä ei ollut mitään järkeä, mutta se paljasti täysin hutiloidun viimeistelyn tuliterässä kerrostalossa

Kanariankuja 4:n Hitas-talon suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu. Talon julkisivu on isoilta osin lasitettua tiiltä.

Julkaistu: 15.5. 12:00

Helsinkiläinen kerrostalo on täynnä sähkövikoja, kummallisia asennuksia, kolhiintuneita karmeja, naarmuisia lattioita ja epätasaisesti maalattuja kattoja. Asukkaat ovat joutuneet taistelemaan saadakseen ostamansa kodit kuntoon.

Helsinkiläisen Harri Niemisen kotona leivottiin hiljattain pizzaa juhlan kunniaksi. Syynä juhlimiselle oli asunnon uunin kuntoon saaminen. Ennen korjaajan saapumista uunia ei ollut voinut käyttää viikkoihin.

”Kun sen luukun avasi, meillä meni aina kylpyhuoneesta sähköt”, Nieminen kertoo.

Kyse oli tosin vain osavoitosta. Moni puute asunnossa odottaa vielä korjaajaansa. Nieminen asuu marraskuussa 2019 valmistuneessa Hitas-kerrostalossa Helsingin Jätkäsaaressa, jonka viimeistelytöissä on ollut isoja ongelmia.

”Muuton aikaan joulukuussa meillä oli 30 kohdan vikalista, jossa oli pienempiä ja isompia juttuja”, Nieminen kertoo.

”Ongelmat rakennuttajan ja pääurakoitsijan kanssa alkoivat heti kaupanteon jälkeen. Yhteydenottoihin ei enää vastattu, eikä melkein mihinkään muutostoiveisiin suostuttu. Edes seinien maalaus muuksi kuin valkoiseksi ei onnistunut”, Harri Nieminen kertoo.

Asumisen aikana vikoja on paljastunut lisää.

Kuluneiden viiden kuukauden aikana lista on kyllä lyhentynytkin, mutta esimerkiksi kylpyhuoneen pieleen mennyttä kaakelointia, väärin tehtyjä kaatoja tai lattialle vettä valuttavaa vinoon asennettua wc-pönttöä ei ole korjattu.

Kylpyhuoneen laatoituksessa on epätasaisuuksia ja saumoissa reikiä.

WC-pöntön alta vuotaa vettä.

Jätkäsaaressa Kanariankuja 4:ssä sijaitsevan talon on rakennuttanut pohjalainen rakennusyhtiö Lakea.

Pääurakoitsijana rakennushankkeessa on ollut Uudenmaan Mestari-Rakentajat (UMR).

Kerrostalossa on yhteensä 70 asuntoa. Myös kymmenien muiden osakkaiden asunnoissa on ollut samanlaisia tai pahempia puutteita ja ongelmia kuin Niemisellä. Asukkaat jakavat tietoa ja vinkkejä asioiden hoitamisesta yhteisessä Facebook-ryhmässä.

”Joku naapuri laittoi juuri tiedon, että heiltä menee sähköt koko asunnosta, jos lieden laittaa päälle”, Nieminen kertoo.

”Toisella naapurilla taas oli sellainen ongelma, että kun kenen tahansa summeria siinä portaassa soitettiin, heidän asunnossaan soi summeri joka kerta. Kytkennät olivat menneet hutiin.”

Monet asuntojen ongelmakohdista havaittiin jo vastaanottotarkastuksessa. Viat ja puutteet luvattiin korjata parin viikon aikana ennen joulun alla tapahtunutta muuttoa.

Juuri mitään listojen asioista ei kuitenkaan oltu hoidettu muuttoon mennessä. Niinpä Nieminen ryhtyi toimiin.

Eteisen kaapin ovi osui palovaroittimeen niin, ettei ovea voinut avata kunnolla.

”Otin aina kuvan viasta, kirjoitin kuvauksen ja keräsin havaintoja powerpointtiin slide slidelta. Sitten lähetin ne rakennuttajalle, rakennusyhtiölle ja isännöitsijälle joka maanantai. Meni kuusi viikkoa ennen kuin kukaan reagoi viesteihini mitenkään”, hän kertoo.

”Kysyin, tulevatko nämä viestit edes perille, kun kukaan ei vastaa mitään. Silloin UMR:n yhteyshenkilö vastasi vain, että tulevat perille.”

Korjauksia on saanut vain lukemattomia kertoja eri viestintävälineiden kautta pommittamalla. Osa osakkaista on Niemisen mukaan käyttänyt vaatimustensa pontimena ulkopuolisten tarkastajien lausuntoja.

”Rakennuttaja, urakoitsija ja aliurakoitsijat eivät ole osoittaneet minkäänlaista aloitteellisuutta tai palveluasennetta. Osapuolet ovat vain syytelleet toisiaan hyvin avoimesti.”

Useimmat puutteista eivät Niemisen mukaan ole olleet merkittävästi asumista haittaavia. Pienempää kiusaa niistä on kuitenkin asukkaille ollut.

”Jo ensimmäisenä iltana muuton jälkeen huomasimme, että aina kun joku avasi porraskäytävän oven, meidän ulko-ovemme piti sellaisen tömäyksen. Yöllä heräsi joka kerta, kun joku tuli sisään taloon tai meni ulos”, Nieminen sanoo.

Kun asiaa vihdoin tultiin helmikuun puolivälissä korjaamaan, selvisi ettei ovea oltu asennettu riittävän tiiviisti. Ylimääräisiä ääniä kuului myös makuuhuoneessa.

Vaatekaapissa oli reikä, josta kuului viemärin äänet.

”Vaatekaapissa oli iso reikä, mistä kuului niin kova lorina, että mietin aluksi, onko joku putki räjähtänyt. Mutta ei, ääni kuului vain siksi, että joku naapuri oli mennyt vessaan tai suihkuun.”

Lopulta aukkoon tultiin laittamaan eristettä ja kansi päälle. Toinen vaatekaappi odottaa yhä hyllyjään.

Kerran Nieminen yritti säätää uunin kelloa. Koska se ei onnistunut, hän päätti laittaa laitteesta sähköt pois sulakkeesta kääntämällä.

”Ajattelin että uuni unohtaisi kellonajan. Kun käänsin sulakkeesta, sähköt eivät menneet uunista, vaan meillä sammui toisessa huoneessa tietokone. Eli sähkökaapin kytkennät olivat miten sattuu.”

Asunnossa sattumalta muilla asioilla käynyt sähköaliurakoitsija tiesi kertoa, että asunnoissa on tehty joitakin kytkentöjä eri tavalla kuin suunnitelmissa. Joitakin sähkökytkentöjä taas ei ollut tehty lainkaan.

”Parvekkeen valo ei meillä syttynyt aluksi ollenkaan. Selvisi, ettei sitä oltu kytketty mihinkään sähköihin. Lamppu oli vain laitettu kiinni seinään”, Nieminen kertoo.

Sähköpulmien lisäksi useimmissa asunnoissa on ollut pahoja ongelmia lämpötilojen säätelyssä.

”Toiset joutuvat tuulettamaan koko ajan ja pitämään lattialämmityksiä pois päältä, ja silti on 24 astetta. Toiset pitävät kaikkia lämmityksiä täysillä, mutta lämpötila on joku 19 astetta”, Nieminen kuvailee.

Huoltoyhtiö on yrittänyt tuloksetta korjata lämpötilaongelmia.

Saunojen kiukaat oli asennettu väärin niin, etteivät saunat lämpene kunnolla. Myös lvi-asennuksissa on tapahtunut virheitä. Suihkuista esimerkiksi puuttui joitakin tiivistyksiä.

Yhdessä asunnossa oli asennettu kylpyhuoneen pistorasia tismalleen käsisuihkun kohdalle. Jossakin saippuateline oli niin lähellä suihkua, ettei suihkua saanut telineeseen.

”Käsisuihkuissa taas oli niin lyhyet letkut, ettei niitä voinut käyttää. Me emme meinanneet saada suihkua sen takia edes irti telineestä”, Nieminen kertoo.

Jonkun asunnossa keittiön hana oli posahtanut irti, ja keittiöön oli tulvinut vettä.

Lunta ei ensimmäisenä talvena juuri satanut, mutta sen vähän sulamisvedet päätyivät sadevesijärjestelmän sijaan joidenkin asuntojen parvekkeille. Talon jakokeskuksissa on ensimmäisten kuukausien aikana ehtinyt sattua myös kaksi vesivahinkoa.

”Vesivahinkojen syytä selvitetään. Toivomme tietenkin, ettei mitään isompia rakennusvirheitä ole tehty”, Nieminen sanoo.

Parvekkeen liukuoven karmeissa on vaurioita.

Yksi ikkunankarmeista oli halki. Lisäksi monissa karmeissa oli lommoja.

Moni korjausta odottavista tai jo korjatuista asioista ovat lähinnä kosmeettisia. Niemisen asunnon lattiassa on naarmuja, ikkunanpielissä kolhuja, katot oli maalattu epätasaisesti ja kaappien ovet olivat yhtä siksakkia.

”Jalkalistat näyttivät siltä, että joku harjoittelija on laittanut ne kännissä paikalleen. Yhden jalkalistan päässä oli ehkä viisi naulaa ihan kuin asentaja olisi ampunut niitä matkan päästä vähän huonolla tähtäimellä.”

”Välillä ei ole voinut kuin nauraa ja miettiä, ovatko he tosiaan ajatelleet, että tämä on ok työn jälkeä.”

Lattialistoissa oli vaurioita.

Kaapistojen ovia ja laatikoita ei oltu tasattu.

Jokainen osakas on toistaiseksi joutunut käymään väsytystaistelua puutteiden korjaamisesta erikseen. Syynä on se, ettei rakennuttaja ole järjestänyt yhtiökokousta, jossa taloyhtiön hallinto siirretään rakentamisaikaiselta hallitukselta osakkaiden muodostamalle hallitukselle.

Taloyhtiön isännöinnistä puolestaan vastaa rakennuttaja Lakean oma isännöintipalvelu.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimiehen ja kuluttajariitalautakunnan jäsenen Kristel Pynnösen mukaan on täysin normaalia, että uudiskohteen käyttöönoton jälkeen syntyy lista puutteista. Hän sanoo, että äärimmäisen harvoin tulee kuitenkaan vastaan tilanteita, joissa syntyisi epäily, että mitään on tehty tahallaan huonosti.

”Tämän taloyhtiön tilanne kuulostaa poikkeuksellisen pahalta. Ei asioiden pitäisi olla tuolla mallilla. Tulee kuva, että rakennuttaja on ollut huolimaton”, Pynnönen sanoo.

”Laki lähtee siitä, että vuositarkastuksen yhteydessä esille tuodut viat ja puutteet on korjattava määrätyssä ajassa. Viat jotka haittaavat huoneistossa asumista tai aiheuttavat vahinkoa, pitää korjata nopeammin. Tällaisia ovat esimerkiksi vesivuodot ja toimimattomat pistorasiat.”

Pynnönen pitää hyvin ongelmallisena, että taloyhtiön hallinto on yhä rakennusaikaisella hallituksella, joka muodostuu rakentajatahojen edustajista. Myös rakennuttajaan sidoksissa oleva isännöitsijä on esteellinen ajamaan taloyhtiön asiaa.

”Hallinnonluovutuskokous täytyy järjestää. Muuten asumisaikaiselle hallitukselle jää todella lyhyt aika seurata asioita ennen vuositarkastusta”, Pynnönen sanoo.

Asuntokauppalain mukaan hallinnonluovutuskokous on kutsuttava koolle rakennusten käyttöönottohyväksynnän jälkeen ilman aiheetonta viivytystä.

Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila pahoittelee, että viimeistelytöitä on jäänyt tehtäväksi asumisaikana. Mantila arvelee, että rakennuksen arkkitehtuuri on voinut tuoda urakoitsijalle haasteita aikataulun hallintaan.

Parvekelasien yläpuolella olevan laudan alta vilkkuvat tiilet.

”Rakennus on erikoinen. Sen rakentamisessa on ollut paljon muuttujia”, hän sanoo.

”Me asuntojen myyjänä vastaamme, että kaikki korjaukset tullaan tekemään takuuajan loppuun mennessä. On valitettavaa, että se kestää.”

Mantila sanoo yhtiön tiedottaneen, ettei kaikkia asioita korjata heti, vaan ainoastaan asumista haittaavat virheet.

”Loput tehdään viimeistään vuositakuukorjausten yhteydessä. Urakoitsijoille on kohtuuttoman kallista korjata asioita pyyntö kerrallaan.”

Lisää aiheesta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?