Helsingin edustalta paljastui tuntematon löytö: Meressä makaa mahdollisesti yli satavuotias muinaisjäännös, josta ei tiedetä mitään - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Helsingin edustalta paljastui tuntematon löytö: Meressä makaa mahdollisesti yli satavuotias muinaisjäännös, josta ei tiedetä mitään

Hylky on ympyröity punaisella viistokaikuluotainkuvassa. Kuvassa vasemmalla aallonmurtajan seinämä. Hylyn kaaret erottuvat hyvin rivistönä toisella kyljellä kuvan alareunan puolella. Vasemmassa alakulmassa näkyy veneenlaskupaikan betonilaatta. Muutoin pohjassa näkyy muun muassa autonrenkaita ja laituripainoja sekä irtonaista puutavaraa.

Julkaistu: 27.4. 8:29

Meressä Kaivopuiston edustalla on tunnistamaton puinen hylky, joka on pahoin rikkoontunut. Puun kunto ja hylyn rakennustyyli viittaavat sen olevan muinaisjäännös.

Helsingistä Kaivopuiston edustalta on löydetty meren pohjasta mahdollinen muinaisjäännös.

Kyseessä on laivan hylky, joka on tiettävästi uponnut viimeiselle leposijalleen yli 100 vuotta sitten.

Meren pohjassa havaittiin viistokaikukuvaamalla 17 metriä pitkä ja viisi metriä leveä hylky. Puurakenteisesta aluksesta on jäljellä pohja ja kylkien alaosia. Toinen kylki on irronnut kölistä ja makaa parin metrin syvyydessä meren pohjassa. Hylky on pahoin rikkoutunut ja sen osia on levinnyt laajalle alueelle.

Hylyn puuosien kunto ja sen rakennustyyli viittaavat siihen, että kyseessä voi hyvinkin olla yli satavuotias alus.

Löytö tehtiin viime syksynä toteutetussa tutkimuksessa, jossa kartoitettiin Helsingin Merisataman vedenalaista arkeologiaa. Samaisessa tutkimuksessa tehtiin myös muita hylkylöytöjä, joista pääosa oli modernien veneiden jäännöksiä. Tutkimuksen raportti on valmistunut huhtikuun alussa.

Yli sadan vuoden ikäinen hylky ei ole täysin poikkeuksellinen löytö, kertoo Merisataman inventointia tehnyt meriarkeologi Eveliina Salo.

”Melkein joka kerta löytyy vanhempi hylky. Varsinkin tällaisissa vanhoissa satamapaikoissa ja kaupunkien edustoilla ne ovat aika yleisiä löydöksiä.”

Pelkän kuvaamisen avulla hylyn ikää ei pystytä päättelemään täydellä varmuudella. Hylyn historialliseen arvoon viittaa puun lisäksi se, että hylyn päälle on kasautunut suuria kiviä, jotka vaikuttavat olevan peräisin Sirpalesaaren ja Liuskasaaren välisen aallonmurtajan rakennusvaiheista. Tämä viittaisi siihen, että alus on uponnut ennen aallonmurtajan rakentamista.

Aallonmurtaja on ilmaantunut alueen karttoihin viimeistään vuonna 1909.

Raportin mukaan alus on uponnut syvälle sedimenttiin ja sitä on myös kertynyt runsaasti aluksen sisälle. Hylyn sisällä on irtonaisia lankkuja ja muita hylyn osia sekä mahdollisesti puisen tynnyrin jäänteitä.

Merisataman tutkimuksen toteutti meriarkeologiaan ja vesistöjen tutkimiseen erikoistunut Nordic Maritime Group. Työn tilasi Helsingin kaupunki ja se liittyy käynnissä olevaan Merisataman saarten asemakaavan muutokseen.

Inventointi antaa kuvan siitä, pystytäänkö suunnitelmat toteuttamaan ilman, että vedenalaista kulttuuriperintöä tuhotaan. Tärkeät kohteet pyritään aina ensisijaisesti väistämään rakennustöissä, kertoo Helsingin kaupunginmuseon arkeologi John Lagerstedt.

Muutosalueeseen kuuluvat Sirpalesaari, Liuskasaari, Liuskaluoto, Uunisaaret, Harakka, Vanha Räntty ja Särkkä sekä niitä ympäröivät vesialueet. Kaavamuutoksen tarkoituksena on lisätä saarten virkistyskäyttöä. Suunnitelmana on rakentaa alueelle uusia rakennuksia, aallonmurtajia sekä laitureita.

Merisataman alueella on ollut satama-alue ja teollista toimintaa 1800-luvulta lähtien. Merisatama muodostaa yhden Suomen suurimmista pienvenesatamista 1 200 venepaikallaan.

Aluksen uppoamispaikan viereinen Sirpalesaari oli vielä 1900-luvun alussa teollisuusaluetta, jossa toimi muun muassa konetehdas ja telakka. Nykyään saari on Suomalaisen Pursiseuran käytössä.

Laivojen hylkyjen lisäksi alueelta löydettiin muita satama- ja teollisuusalueille tavallisia löytöjä kuten suurikokoisen hirsiarkun jäänteet ja telakan raiteet.

Mikäli suunnitellut rakennustyöt eivät osu samoihin kohtiin löytöjen kanssa, suunnitelmissa voidaan edetä. Jos suunnitelmat kuitenkin osuvat pohjasta löytyneen mahdollisen muinaisjäännöksen kohdalle, tulee kohdetta tutkia lisää. Lisätutkimuksista ja etenemisestä päättää Museovirasto.

Jos kohteeseen ei tarvitse tehdä lisätutkimuksia rakennustöiden kannalta, merkitään se näillä tiedoilla muinaisjäännösrekisteriin ja sen tarkempi tutkiminen jätetään tältä erää.

Tällöin mystisen hylyn historia jäisi arvoitukseksi, joka hautautuu pikkuhiljaa syvemmälle meren pohjaan.

Lue lisää: Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvikaarta, joka on kuin suoraan keskiajalta

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?