Sakari Markkanen saattoi kokea lähihistorian järjettömimmän kasvatuksen: Isä muokkasi hänestä lapsesta lähtien ammattirikollista - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Sakari Markkanen saattoi kokea lähihistorian järjettömimmän kasvatuksen: Isä muokkasi hänestä lapsesta lähtien ammattirikollista

”Isässä oli kaksi puolta: mukava perheenisä mutta myös rikollinen, joka oli valmis käyttämään väkivaltaa”, kertoo Sakari Markkanen. Hänen isänsä Matti ”Volvo” Markkanen oli Suomen tunnetuimpia ammattirikollisia. Perhe asui Roihuvuoressa taustalla näkyvässä talossa.

Julkaistu: 17.4. 9:45

Narkomaani ampui luodin Sakari Markkasen äidin viereen: Tällaiseksi suistui normaali arki Suomen tunnetuimman pankkiryöstäjän perheessä.

Kun opettaja kyseli ekaluokkalaisilta Roihuvuoren ala-asteella toiveammatteja, useimmat pojat kertoivat haluavansa tulla poliiseiksi tai palomiehiksi.

Kun Sakari Markkanen kertoi, että hänestä tulee pankkirosvo, ei kukaan ihmetellyt. Kaikki tiesivät, kuka hänen isänsä oli.

Matti ”Volvo” Markkanen oli Suomen tunnetuin pankkirosvo, joka oli tullut kuuluisaksi tekemällä suuren määrän pankkiryöstöjä Pohjoismaissa 1960-luvun lopulta aina 1980-luvulle saakka. Lempinimensä Markkanen sai siksi, että suosi pakoautoina Volvoja.

Pienen Sakarin toive oli itseään toteuttava ennustus: hänestä tuli ammattirikollinen, varas ja huumekauppias.

Pankin hän ryösti 19-vuotiaana.

”Oli aika huonot lähtökohdat sille, että musta olisi tullut mitään muuta kuin ammattirikollinen. Isä opetti siitä monia juttuja, mutta enemmänkin kyse oli sen antamasta esimerkistä”, Sakari Markkanen, 32, kertoo.

Markkasen tie pienestä pojasta rikoksen ammattilaiseksi on kuvattu maaliskuussa ilmestyneessä teoksessa Rikolliseksi kasvatettu – Volvo-Markkasen pojan tarina.

Kimmo Laakson kirjoittamassa kirjassa Sakari Markkasen lisäksi ääneen pääsevät lukuisat ihmiset hänen elämänsä varrella: ystävät, opettaja, äiti ja työkaverit kaidan tien viereltä.

Matti Markkanen ja taaperoikäinen Sakari Markkanen Roihuvuoren-kodissa.

Kirjassa piirtyy kuva tavallisuudesta poikkeavasta perheestä, joka muutti Roihuvuoreen juuri ennen esikoispojan syntymää vuonna 1988. Kirjanpitäjä-äiti kärsi masennuksesta, mutta yritti pyörittää perheen arkea.

Isä eli rikollisen elämää ja käytti rahansa omiin menoihinsa. Perheen elättäminen jäi äidille.

Sakari oli lapsuudenkaverin mukaan lähes heitteillä. Aina pojalle ei ollut kotona edes ruokaa.

”En ehkä ole siitä ihan samaa mieltä, mutta minulla ei ole siitä muistikuvia”, Sakari Markkanen toppuuttelee.

”Ei minulla tosin ole vertailukohtaa siitä, miten muissa perheissä asiat olivat.”

Matti Markkanen ei juuri osallistunut poikansa kasvattamiseen. Sakari sai tehdä, mitä halusi.

”Mä olin isin poika pienestä lapsesta asti. Se oli mun sankarini, ja siitä mä otin mallia.”

Vuorenpeikontie 3:n pihalla leikkiville lapsille Matti Markkanen oli mukava, joulupukin näköinen setä, joka kertoi hyviä juttuja.

Roihuvuoressa Volvo-Markkasta kunnioitettiin, eivätkä vanhemmat yleensä kieltäneet omia lapsiaan leikkimästä Sakari Markkasen kanssa.

Elämä kotona oli kuitenkin levotonta. Moni isän vankilasta vapautunut kaveri haki Vuorenpeikontieltä kortteeria. Pyrkipä joku sisään jopa parvekkeelta.

Isä ja poika kotitalon eli Vuorenpeikontie 3 A:n pihalla 1990-luvun puolimaissa.

Isällä ja pojalla oli omia yhteisiä juttuja, joista ei äidille kerrottu. Matti Markkanen opetti poikaansa ampumaan haulikolla Roihuvuoren koulun lähellä olevassa metsässä.

Haulikko tuettiin puuhun, ettei se potkaise liikaa. Laukaus kaikui pitkin Roihuvuorta.

”Se oli isän opetus siitä, että miltä se ampuminen tuntuu. Olihan ne aseet jänniä ja kiinnostivat tosi paljon.”

Oppia poika sai myös autolla ajamisesta Roihupellossa sijaitsevalla parkkipaikalla.

”Selän takana oli kaksi tyynyä ja perseen alla toiset kaksi, että yletti polkimiin”, Markkanen muistelee.

”Kerran ala-asteikäisenä ajoin Lappeenrannasta Helsinkiin melkein koko matkan. Ajettiin pienempiä teitä.”

Sakari pääsi jo pienenä mukaan isän reissuille. Kerran he ajoivat Jyväskylään, jossa Matti Markkasella oli neuvonpito baarissa.

Poika leikki lattialla, kun isä keskusteli kollegansa kanssa siitä, miten jonkun polvilumpio kannattaisi ampua tohjoksi, ettei uhri enää kävele.

”Isässä oli kaksi puolta: mukava perheenisä mutta myös rikollinen, joka oli valmis käyttämään väkivaltaa. Faija ei itse tehnyt väkivaltajuttuja, mutta antoi niitä muiden tehtäväksi.”

Isänsä kykyä väkivaltaisuuteen Markkanen ei hämmästele, sillä väkivalta on hänen mukaansa normaali osa ammattirikollisen elämää. Enemmän hän hämmästelee normaalien keskiluokkaisten ihmisten suhdetta siihen.

”Niille väkivalta on tabu, mutta samaan aikaan ne mässäilevät katsomalla väkivaltaisia elokuvia. Sitä ajatusmaailmaa ja kaksinaismoralismia mä en oikein ymmärrä.”

Kodin levoton ilmapiiri heijastui Sakarin koulunkäyntiin. Poika ei kyennyt keskittymään, juoksi ympäriinsä ja hakkasi pulpettia.

Sakarin adhd:ta tutkittiin Lastenlinnassa, mutta vanhemmat lopettivat käynnit. Matti Markkasella oli kuitenkin oma keinonsa hillitä pojan levottomuutta koulussa.

Ala-asteen opettajan kertoman mukaan isä-Matti komensi luokkaan jonkun linnakundikavereistaan. Tämä istui luokan takana pulpetissa tunnilla ja joka kerta, kun Sakari yritti metelöidä, rankan näköinen tyyppi huusi: ”Sakke!”

Opettajan mukaan tehokuuri tehosi: Sakari Markkanen oli kolme seuraavaa kuukautta kuin enkeli.

”McDonald’sissa oli erillinen lasten leikkimaa. Siellä käytiin usein. Tämä on muistaakseni sieltä”, Sakari Markkanen muistelee.

Pian poikansa koulunkäynnin alkamisen jälkeen Matti Markkanen joutui vankilaan varastetun tavaran kätkemisestä. Tuomio muutti perheen arjen täydellisesti.

”Mulle ei saanut kertoa, että faija on linnassa. Kaikki muut lapset tiesi, mutta mulle ei saanut sanoa, vaikka se juttu oli esillä kaikkialla”, Sakari Markkanen muistelee.

Jotkut näkivät tuomiossa mahdollisuuden myös satuttaa tunnetun rikollisen poikaa.

”Yksikin tyyppi tuli sanomaan, että isäs on siellä, mihin kuuluukin. Sairasta sanoa sellaista pienelle lapselle.”

Pojalla oli ikävä isäänsä, isä taas pelkäsi perheensä turvallisuuden puolesta. Matti Markkasen pahin pelko oli, että toiset rikolliset yrittäisivät kidnapata Sakarin.

Volvo-Markkanen järjesti niin, että pojan koulutietä ja perhettä vahtivat Helvetin enkelit.

Markkasen pelko ei ollut täysin turha. Sen todisti laukaus, joka ammuttiin perheen olohuoneessa.

 ”Kuulin, kun joku käveli humalaisin askelin olohuoneessa. Tiesin, että äitikin oli siellä. Kuulin laukauksen.”

Sakari Markkanen oli omassa huoneessaan ja tiesi, että äiti oli olohuoneessa. Olohuoneessa oli myös joku toinen.

”Kuulin, kun joku käveli humalaisin askelin olohuoneessa. Tiesin, että äitikin oli siellä. Kuulin laukauksen”, Markkanen kertoo.

”Sen jälkeen oli hiiren hiljaista. Äiti ei sanonut mitään.”

Markkanen tiesi, miltä laukaus kuulostaa. Se ei ollut ensimmäinen hänen kotonaan ammuttu laukaus, ja olihan Sakari itsekin jo ampunut aseella.

Sakari kuuli askeleiden loittonevan ulko-ovelle. Sitten oli hiljaista.

”Tilanne pelotti, enkä uskaltanut mennä katsomaan. Jäin nukkumaan omaan huoneeseen.”

Ekaluokkalainen heräsi aamulla ja käveli olohuoneeseen. Äiti teki tavallisia aamuaskareitaan eikä puhunut mitään.

”Äiti oli nukkunut säkkituolissa. Luoti oli osunut äidin pään viereen, rikkonut säkkituolin ja jatkanut seinään. Äiti oli siivonnut niitä styroksinpalleroita pois.”

Luodin oli ampunut perheelle tuttu narkomaani. Kirjan mukaan mies sai maksaa teostaan, eikä enää kävele.

Matti Markkanen vapautui istuttuaan vankilassa runsaan vuoden. Pian tämän jälkeen Sakarin äiti romahti ja yritti itsemurhaa.

”En tiedä syitä, mutta uskon, että ne liittyivät isän rikolliseen elämään. Äiti olisi halunnut muutosta ja tavallista elämää.”

Vielä hetki aiemmin äiti oli vienyt Sakarin katsomaan isää vankilaan. Nyt isä vei poikaa katsomaan äitiä psykiatriselle osastolle.

”Kävin siellä ainakin kerran katsomassa. Siellä oli niitä hulluja, joilla viirasi aika pahasti päästä. Yksikin käveli koko ajan etukenossa toinen käsi kohotettuna, eikä ilmekään ollut normaali.”

Markkaset päättivät muuttaa 2000-luvun alkupuolella Roihuvuoresta Espanjaan, Fuengirolaan.

Siellä Sakari Markkanen aloitti yläasteen, mutta koulu jäi kesken. Hän palasi 16-vuotiaana yksin Suomeen.

Markkanen asui ensin isänsä rikoskaverin luona ja aloitti tämän avustuksella pienimuotoisen huumekaupan. Hän hankki myös ensimmäisen aseensa. Armeijan Sakari Markkanen kävi moitteetta ja kotiutui alikersanttina.

Myös muu perhe palasi Espanjasta Suomeen. Vanhemmat erosivat, ja Matti Markkanen asettui asumaan Itäkeskukseen.

Poika oli päässyt rikosten makuun, ja isä opetti lisää. Matti Markkanen opasti poikaansa muun muassa kassakaapin räjäyttämiseen siten, ettei seteleitä tuhoudu.

Nitroglyseriiniä Sakari oli oppinut valmistamaan jo teini-ikäisenä.

”Faijalla oli se tietotaito, ja se opetti, miten sitä tehdään turvallisesti. Jos ei tiedä, mitä tekee, se voi räjähtää käsiin, kun lämmöt nousee liikaa.”

Matti Markkanen tutustutti poikansa myös vanhempaan ammattirikolliseen, joka opasti Sakari Markkasta uralla eteenpäin. Aluksi he tekivät pieniä murtokeikkoja, mutta suunnitelmissa oli suurempaa.

Vuoden 2008 jälkeen Sakari Markkasesta tuli kovan luokan ammattirikollinen. Kolme vuotta sitten hän jätti laittomuudet. Tässä Markkanen nojailee vanhan ala-asteensa kaiteisiin Roihuvuoressa.

Syyskuun 11. päivänä 2008 Sakari ja hänen rikostoverinsa kaasuttivat autolla pankin lasiseinästä sisään eteläruotsalaisessa Lenhovdan taajamassa.

Pakomatka päättyi kuitenkin kiinniottoon Helsingin keskustassa. Lopputulos oli yllättävä: Markkasen oppimestari ja rikostoveri sai vuosien vankeustuomion, mutta kisälli jäi tuomitsematta.

Vanhempi ja kokeneempi oli avannut pankkisalissa suunsa, ja ääni tallentui valvontakameroihin. Markkanen oli pysynyt hiljaa, joten pitäviä todisteita häntä vastaan ei saa koottua.

Pankkiryöstön jälkeen Sakari Markkasesta tuli täysverinen ammattirikollinen. Hän myi huumeita ja aseita sekä teki murtokeikkoja.

Vankilaan hänet tuomittiin vuosiksi huumekaupoista ja aseellisesta ryöstöstä.

 ”Mä vedin koko mun aiemman elämäni vessanpöntöstä alas. Kaiken sen, mitä tiesin ja osasin. Kaikki piti opetella uudestaan.”

Kun Sakari Markkanen istui pitkää tuomiota Sörnäisten vankilassa, isä-Markkasen terveys romahti. Matti ”Volvo” Markkanen kuoli 2. maaliskuuta 2016 Meilahden sairaalassa.

Sakari Markkanen ei päässyt sellistä isänsä viereen tämän kuolinhetkellä. Isän kuolema kuitenkin muutti jotakin pojan mielessä. Hän alkoi pohtia tavallista elämää.

”Isän kuolemasta se ajatusprosessi lähti. En ollut koskaan aiemmin ajatellut, että lopettaisin rikokset ja alkaisin tehdä jotain rehellistä.”

Vapautumisensa jälkeen Markkanen kävi istumassa vielä kahden kuukauden tuomion. Sitten hän päätti, että rikokset saavat jäädä.

Markkanen ryhtyi elättämään itseään kirvesmiehenä rakennuksilla ja on ollut kaidalla tiellä kolme vuotta.

”Mä vedin koko mun aiemman elämäni vessanpöntöstä alas. Kaiken sen, mitä tiesin ja osasin. Kaikki piti opetella uudestaan.”

Seurauksena oli identiteettikriisi. Markkanen oli ollut kova ammattirikollinen, Sakke. Nyt hän ei enää tiennyt, kuka hän oikein oli.

”Kävin itse sen painin, enkä tarvinnut ammattiapua. Silloin seurustelin, ja parisuhde auttoi. Samoin läheiset ihmiset. Paras ammattiapu oli kotona.”

”Lopputulos oli, että mä olen yhä Sakke, mutta mä hoidan asiat eri tavalla.”

Vaikka Sakari Markkanen on jättänyt isänsä elämäntavan, isää hän ei ole jättänyt. Siitä pitää huolta rintaan otettu tatuointi.

Sydämen päältä maailmaa katselee joulupukin näköinen herrasmies.

”Kunnioitan sillä faijan muistoa. Isä oli mulle tosi rakas ja tärkeä. Nyt se on mulla aina mukana.”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?