Slangi on historiallinen jäänne, sanoo hittibiisejä ”keski-ikäisten slangiksi” kääntävä kuoro - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Slangi on historiallinen jäänne, sanoo hittibiisejä ”keski-ikäisten slangiksi” kääntävä kuoro

Nykymaailmaa ei voi kääntää enää puhumaan slangia, sanoo helsinkiläinen kuoro. He kääntävät tunnettujen kappaleiden sanoituksia stadilaisten suuhun.

23.2. 14:00

Nuoruus on siitä metkaa aikaa, että silloin tarttuu mukaan moni asia, joka kantaa läpi elämän: musiikkimaku, harrastukset tai vaikkapa lempiruoat. Ja sitten on vielä kieli, tapa puhua.

Ruskeasuon seurakuntasaliin on kokoontunut joukko, joka kasvoi 1950- tai 1960-luvun Helsingissä. Nuoruuden kieli oli slangi, ja se on vanhemmiten yhä läsnä.

Tällä kertaa tosin laulaen. Paristakymmenestä suusta kajahtaa Niin gimis on stadi -kappale:

Niin gimis on Stadi, ois toivomus snadi: et tsiigaa sais sen vielä kerran. Mieli Sörkkaan ois tsöraa, sinne skuru kyllä föraa...

Slangikuoro harjoittelemassa Matti Reittamon johdolla Ruskeasuon seurakuntasalossa.­

Sekakuoro nimeltä Slangikuoro harjoittelee ohjelmistoaan, ja kuoronjohtaja Matti Reittamo ohjeistaa: ”Vedetään mieluummin vähän överiksi kuin himmataan.”

Kuoro syntyi seitsemän vuotta sitten osana slangia vaalivaa Stadin Slangi -yhdistystä.

”Tämän piti alun perin olla vain harrastuspiiri. Mukaan tuli paljon ihmisiä, joilla ei ollut aiempaa kokemusta kuoroista. Nyt ollaan täysverinen kuoro ja lauletaan neliäänisesti”, sanoo Lasse Solman.

Solmanilla itsellään on pitkä kuorotausta. Hän lauloi pienenä poikana Cantores Minoreksessa ja sen jälkeen lukuisissa kuoroissa. Harrastuksen myötä hän oli tutustunut myös Matti Reittamoon, jonka kanssa hän lauloi samassa kuorossa.

Kuoronjohtaja Matti Reittamo säestää laulajia välillä kitaralla ja välillä haitarilla.­

Herrat päättivät perustaa uuden kuoron slangiharrastuksen jatkeeksi, sillä aiemmassa kuorossa väki vaihtui jatkuvasti. Syy oli sinänsä hieno ja kaunis, mutta haittasi harrastusta.

”Varsinkin altot tuppaisivat tulemaan raskaaksi, kuoronjohtajista puhumattakaan”, Reittamo muistelee ja hymyilee.

Slangikuoro esittää toki nimensä mukaisesti lauluja, joiden sanat on käännetty slangiksi, mutta puhdasoppinen sen ohjelmisto ei ole. Kuoro laulaa lisäksi muita lauluja ja myös muilla kielillä.

”Afrikaansia, latinaa, italiaa, ranskaa...”, Solman luettelee.

Lasse Solman on laulanut koko ikänsä kuoroissa. Ura alkoi poikakuoro Cantores Minoreksessa.­

”Jopa suomea!” huikkaa Reittamo.

”Ei todellakaan mitään pakkoslangia”, lisää Soile Tammisto, joka liittyi kuoroon sen toimittua vuoden päivät.

Slangiksi laulaminen on kuitenkin se, mikä erottaa kuoron muista Suomen kuoroista. Kuoron ohjelmisto koostuu ”keski-ikäisten slangista”, jota Helsingissä puhuttiin 1950- ja 1960-luvuilla.

”Nimenomaan slangin takia minä tulin kuoroon. Se on normaalia kieltäni. Kuoroissa olin laulanut iät ja ajat”, Tammisto sanoo.

”Huvittaisi laulaa myös nykyistä nuorisoslangia, mutta eihän me sitä osata.”

Vuosi sitten kuorolaiset tekivät pesäeron Stadin Slangiin ja perustivat oman yhdistyksen. Ero ei ollut dramaattinen, sillä kuoro laulaa yhä Stadin Slangin tilaisuuksissa.

Yleisölle ero näkyi vain siinä, että vaakaraitaiset esiintymispaidat vaihtuivat Marimekon pystyraitaan.

Soile Tammisto on laulanut slangikuorossa kuusi vuotta.­

Lähtökodista johtuen yleisöä ja keikkoja on lähinnä Helsingissä. Pohjoisin paikka, jossa kuoro on esiintynyt yleisölle, on Kerava. Kuoro on konsertoinut kaksi kertaa kaupunginkirjastossa.

Nyt suunnitteilla on kuitenkin Slangikuoron ensimmäinen ulkomaanmatka. Kohteena olisi Espanja ja Fuengirolan suomalaissiirtokunta.

”Siellä toimii Costan Stadilaiset -yhdistys. He ovat toivoneet, että tulisimme sinne”, Solman kertoo.

Slangiohjelmiston kokoaminen on sikäli haastavaa, että sanat on käytännössä käännettävä itse. Uusia kuorolauluun sopivia ja slangiksi sanoitettuja kappaleita ei juuri ilmesty.

”Slangi on historiallinen jäänne, yksi kulttuurin muoto. Ei nykymaailmaa voi kääntää enää puhumaan sitä”, Reittamo sanoo.

Poikkeuksena on tietysti Tuomari Nurmio, joka on tehnyt kokonaisen levyn slangilauluja. Tulipa Tonnin stiflat -kappaleesta ilmestyessään vuonna 1999 jopa radiohitti.

Helsingin Slangikuoro perustettiin huhtikuussa 2013.­

Kaikkia haluamiaan lauluja kuoro ei ole saanut ohjelmistoonsa, sillä kappaleen tekijällä on oikeus kieltää kappaleensa muokkaaminen.

Frediltä lupa on saatu, samoin Muskalta. Myös Edu Kettusen Lentäjän poikaa olemme saaneet esittää slangilla. Hector taas ei ole lupia antanut”, Solman kertoo.

Siksi helpointa on ottaa ohjelmistoon vanhoja lauluja, kuten Niin gimis on stadi:

Siel friidut ne sjungaa ja lanteet ne gungaa, globos sekoo ja sydämes studaa. Oman sussun siel hittais, onnen glasarista kittais, oís elämä niin kivaa ja gutaa.

Vaikkeivät nuoret enää vanhaa slangia puhukaan, aina joukosta löytyy joku perinnetietoinen. Niin gimis on stadi -nimellä ilmestyi vuonna 2016 Avionin Prinssin slangiksi räppäämä kappale – jolla ei toki ole mitään tekemistä samannimisen, kuoron ohjelmistossa olevan laulun kanssa.

Jutussa esiintyneiden slangisanojen merkityksiä voi etsiä Stadin Slangin julkaisemasta slangisanastosta osoitteessa slangi.net.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?