Tähän huoneeseen ei tavallisilla ihmisillä ole asiaa: Vain portaissa olevat pienet metallirenkaat paljastavat erityisen sisäänkäynnin Helsingin rautatieasemalla - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Tähän huoneeseen ei tavallisilla ihmisillä ole asiaa: Vain portaissa olevat pienet metallirenkaat paljastavat erityisen sisäänkäynnin Helsingin rautatieasemalla

Norjalaistaiteilijan tekemät pienet kivimiehet reunustavat presidentin sisäänkäyntiä.

Norjalaistaiteilijan tekemät pienet kivimiehet reunustavat presidentin sisäänkäyntiä.

Julkaistu: 14.2. 7:30

Helsingin päärautatieasemalla on sisäänkäynti, jolla on erityinen historiallinen merkitys. Asema täytti viime vuonna pyöreät sata vuotta, mutta paljon ehti tapahtua ennen aseman vihkiäisiä.

Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin päärautatieasema vihittiin vuonna 1919. Sitä voi hyvällä syyllä pitää arkkitehtinsä maineikkaimpana työnä.

Lonely Planet -matkaopaskirja ja BBC ovat valinneet aseman maailman kauneimpien rautatieasemien joukkoon. Mutta asema vaati ison määrän hikeä, työtä ja kyyneleitä, ennen kuin ovet saatiin auki yleisölle.

”Eliel Saarinen suunnitteli asemasta kokonaistaideteoksen. Hän suunnitteli rakennuksen sisä- ja ulkoarkkitehtuurin sekä paljon huonekaluja”, kertoo Pirjo Huvila, joka on eläkkeellä oleva rautatiearkkitehti.

VR:n entinen arkkitehti Pirjo Huvila ja hankepäällikkö Jani Jääskeläinen suunnittelevat rautatieasemalle uudistuksia.

VR:n entinen arkkitehti Pirjo Huvila ja hankepäällikkö Jani Jääskeläinen suunnittelevat rautatieasemalle uudistuksia.

Helsingin ja Hämeenlinnan välille avattiin Suomen ensimmäinen rautatieyhteys vuonna 1862, ja samaan aikaan Helsinkiin valmistui ensimmäinen rautatieasema. Sen suunnitteli lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt, maalari Albert Edelfeltin isä. Hänen tehtävänään oli suunnitella asemat Helsinki–Hämeenlinna-rautatien varteen.

”Niistä on vielä jäljellä Turengin, Hyvinkään ja Tikkurilan asemat, ja luultavasti hän suunnitteli myös Järvenpään vanhan aseman”, Huvila tietää.

Edelfeltin suunnittelema päärautatieasema oli samalla paikalla missä nykyinenkin asema.

”Se oli hyvin edustava rakennus, mutta se tuli 40 vuodessa liian pieneksi kasvaville matkustajamäärille.”

Huvilan mukaan Saarisen suunnittelema asema vetää ainakin kymmenkertaisen määrän matkustajia verrattuna Edelfeltin asemaan.

”Se kertoo, millaiset odotukset rautatieliikenteen kasvulle asetettiin. Ehkä Saarisen asema oli kooltaan jopa ylimitoitettu ajan oloihin. Mutta matkustaminen oli silloin erilaista. Matkustaminen oli hidasta ja sitä tehtiin ajan kanssa. Asemien ravintolat olivat osa matkantekoa, niissä käytiin virkistäytymässä ennen ja jälkeen matkan. Helsingin ja Hämeenlinnan välillä pysähdyttiin Hyvinkään asemaravintolaan kahville”, Huvila kertoo.

1890-luvulla rautatiehallitus alkoi jo suunnitella uutta asemarakennusta. Aseman pohjakaava määrättiin U:n malliseksi ja vuonna 1903 julkisivusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu. Kilpailun raadissa istui vanhan polven arvostettuja arkkitehtejä, kuten Gustaf Nyström ja Sebastian Gripenberg.

Kilpailun voitti Eliel Saarinen ehdotuksellaan Siipipyörä maapallolla. Pieniä siipipyörä-aiheisia koristeita voi nähdä nykyäänkin aseman julkisivussa, esimerkiksi Rautatientorin puoleisen ravintolan sisäänkäynnin yläpuolella.

Siipipyörät ja maapallo ravintolan oven yläpuolella.

Siipipyörät ja maapallo ravintolan oven yläpuolella.

Saarisen voittoehdotus oli hyvin kansallisromanttinen ja muistutti vieressä olevaa Kansallisteatteria. Suunnitelma sai osakseen ankaraa kritiikkiä ja lehdissä julkaistiin siitä kiistakirjoituksia ja pilakuvia. Äänekkäimmät kriitikot olivat arkkitehdit Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengell, jotka olivat itsekin osallistuneet kilpailuun, mutta eivät yltäneet voittoon.

”Saarisen kollegoiden mukaan suunnitelma oli liian vanhanaikainen. Kansallisromantiikka edusti heidän mielestään vääriä arvoja ja katsoi menneisyyteen, kun rautatiet edustivat tulevaisuutta”, Huvila sanoo.

Saarinen kuunteli kritiikkiä avoimin mielin. Hän matkusteli vaimonsa kanssa Keski-Euroopassa ja tutki mannermaisia rautatieasemia.

”Ainakin saksalaisia ja sveitsiläisiä asemia hän kävi katselemassa. Suomeen palattuaan hän muokkasi ja uudisti suunnitelmansa”, Huvila kertoo.

Helsingin vanha rautatieasema on vielä pystyssä, kun uutta rakennetaan. Kuva vuodelta 1914.

Helsingin vanha rautatieasema on vielä pystyssä, kun uutta rakennetaan. Kuva vuodelta 1914.

Uutta rautatieasemaa ryhdyttiin rakentamaan joulukuussa 1905. Kesti siis neljätoista vuotta ennen kuin ovet saatiin auki suurelle yleisölle.

Ensin valmistui hallintorakennus vuonna 1909, ja vuonna 1912 alkoi varsinaisen asemarakennuksen paalutustyöt ja rakentaminen. Vanha Edelfeltin asema purettiin vasta, kun uusi oli kokonaisuudessaan valmis. Ensimmäinen maailmansota hidasti rakennustöitä.

”Keskeneräinen asema toimi sodan aikana venäläisenä sotilassairaalana. Ravintolasaleissa oli sänkyjä potilaille”, Huvila kertoo.

Helsingin rautatieasema toimi sotasairaalana ensimmäisen maailmansodan aikana.

Helsingin rautatieasema toimi sotasairaalana ensimmäisen maailmansodan aikana.

Rautatientorin laidalla on sisäänkäynti, jota reunustaa norjalaisen taiteilijan tekemät patsaat. Ne ovat kuin pääsisäänkäynnin patsaiden pikkuveljet.

Portaissa olevat metallirenkaat paljastavat, että siinä on paikka punaiselle matolle. Kyseessä on presidentin sisäänkäynti eli alkujaan keisarin sisäänkäynti. Venäjän viimeinen keisari Nikolai II ehti kerran vierailla asemalla. Se toimi silloin sairaalana.

”Hänen vierailustaan rautatieasemalla on säilynyt filmipätkä. Hänen kuvaamisensa oli visusti kielletty, mutta joku rohkea uskalsi kuvata.”

Presidentin odotushuone valmistui alkujaan keisarin käyttöön.

Presidentin odotushuone valmistui alkujaan keisarin käyttöön.

Eliel Saarinen suunnitteli asemalle kalusteet ja sisäpintojen koristeet. Asemalle tuli myös taidetta, josta tunnetuimmat ovat kivimiehet, jotka ottavat matkustajat vastaan pääsisäänkäynnillä. Patsaita on käytetty hyväksi myös VR:n markkinoinnissa. Patsaat on veistänyt Emil Wikström.

”On pohdittu, kummalle kuuluu kunnia patsaista, Wikströmille vai Saariselle. Saarinen nimittäin piirsi julkisivusuunnitelmista isoja väritettyjä akvarelleja, joissa patsaat oli jo esitetty. Luultavasti Saarinen suunnitteli patsaat ja Wikström teki vain käytännön toteutuksen”, Huvila pohtii.

Toinen merkittävä taideteos on Pielisen aaltoja kuvaava valtava maalaus. Eero Järnefeltin, A. W. Finchin ja Ilmari Aallon teos ripustettiin ensimmäisen luokan ravintolan takaseinälle. Nykyään tilassa on Burger King -ketjun hampurilaisravintola. Maalaus tehtiin alkujaan Berliinin kansainväliseen matkailunäyttelyyn vuonna 1911, mutta sittemmin se sai pysyvän kodin rautatieasemalta.

”Ravintolassa tupakoitiin vuosikausia. Kun kymmenisen vuotta sitten salia entisöitiin, myös maalaus puhdistettiin. Tupakansavu oli tehnyt siitä ihan sinapinkeltaisen. Puhdistuksen jälkeen Kolin maisema näyttää paljon kirkkaammalta. Olin ennen luullut, että maalaus esittää kellertävää iltapäivän maisemaa, mutta se onkin raikas keskipäivän maisema.”

Eero Järnefeltin Koli-aiheinen maalaus päätyi Berliinistä Helsingin rautatieasemalle.

Eero Järnefeltin Koli-aiheinen maalaus päätyi Berliinistä Helsingin rautatieasemalle.

Aseman lähes 50 metriin kohoavasta tornista on tullut Helsingin tunnetuimpia maamerkkejä. Valmistuessaan se oli kaupungin korkein torni.

”On ainakin kaksi syytä, miksi asemilla on tornit. Ne ovat maamerkkejä, joiden luokse on helppo suunnistaa. Lisäksi tornien kellot olivat tärkeitä. Junat olivat ensimmäisiä kulkuvälineitä, joilla oli aikataulut. Kaikilla ihmisillä ei ollut omia kelloja.”

Tornissa on näköalaparvekkeet jokaiseen ilmansuuntaan.

”1910-luvulla, ennen kuin asema edes oli avattu, torni toimi näköalapaikkana, jonne myytiin lippuja.”

Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan jälkeen asema saatiin vihdoin vihittyä käyttöön vuonna 1919. Avajaistilaisuudessa läsnä olivat pääministeri, valtionhoitaja Gustaf Mannerheim ja tietysti arkkitehti Saarinen.

Salit olivat koristeltu Suomen lipuilla, ja Robert Kajanuksen johdolla Helsingin kaupunginorkesteri soitti Finlandian. Venäjän valtakunnan läntisimmäksi pääasemaksi rakennettu asema avattiin itsenäisen Suomen keskusasemana.

Tuoreimmat osastosta