Helsingin laajeneminen itään on ohi, sanovat pysähtyneen kehityksen keskelle jääneet Östersundomin asukkaat - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Helsingin laajeneminen itään on ohi, sanovat pysähtyneen kehityksen keskelle jääneet Östersundomin asukkaat

Entisen Lounais-Sipoon, nykyisen Östersundomin kehitys tyssäsi siihen, kun alue liitettiin Helsinkiin vuoden 2009 alusta. Maa-alue on laajalti rakennuskiellossa kesken olevan kaavoituksen vuoksi.

Östersundomin keskustassa on K-kauppa, muutamia pieniä liikkeitä ja Pit Stop -ravintola.­

21.12.2019 6:00

Jos Helsingin itälaajentuminen olisi edennyt suunnitelmien mukaan, matka kaupungin itäisimpään kolkkaan, Östersundomiin hurautettaisiin jo parin vuosikymmenen päästä metrolla. Entinen Lounais-Sipoon alue siirtyi Helsingille vuonna 2009, vain pari vuotta kaupungin tekemän esityksen jälkeen.

Lainvoimaisen kaavan saaminen alueelle sen sijaan tuntuisi ottavan aikaa. Östersundomiin siis matkataan vielä pitkään peltoja, metsämaita ja haja-asutusalueita halkovaa Uutta Porvoontietä pitkin.

Helsingin hallinto-oikeus tyrmäsi Helsingin massiiviset rakentamishaaveet marraskuun lopussa toteamalla Östersundomin alueen yleiskaavan lainvastaiseksi. Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteiselle yleiskaava-alueelle oli suunniteltu 100 000 asukkaan ja 30 000 työpaikan kaupunginosia.

Kaava kumottiin pitkälti alueen luontoarvojen vuoksi. Ilman takapakkiakin alueen rakentaminen olisi todennäköisesti ollut vasta 2030–2040-lukujen asia.

Sipoon puolella, 600 metrin päässä rajasta asuva Kaj Laaksonen ei peittele tyytyväisyyttään.

”Juhlin oikeuden päätöstä.”

Sipoon puolella lähellä Helsingin rajaa asuva Kaj Laaksonen kävi lounaalla Östersundomin Pit Stopissa. Hän ei usko, että alueelle ikinä tulee kaavailtuja 100 000 uutta asukasta. ”Sen aika on ohi, että Helsinki laajenee maantieteellisesti.”­

Laaksonen perheineen muutti Sipooseen parikymmentä vuotta sitten Helsingin Kalliosta. Sipoolaistuminen tapahtui nopeasti. Pian muuton jälkeen Laaksonen oli sipoolaisten riveissä taistelemassa ensin Helsingin alueelle kaavailemaa kauppakeskushanketta ja sitten alueliitosta vastaan.

”Naapureiden suku on asunut samoilla sijoilla 1700-luvulta. Sellainen kotiseuturakkaus tarttuu”, Laaksonen toteaa.

”Sen aika on ohi, että Helsinki laajenee maantieteellisesti. Painopiste pitää olla täydennysrakentamisessa.”

Hän myös pohtii, mahtaako Helsinki olla tietoinen, millaiseen hankkeeseen se on lähdössä, jos rakentaminen joskus vielä pääsee alkamaan.

”Östersundomiin olisi vaikeaa rakentaa. Eivätkö ne ihmiset, jotka päättävät tällaisista asioista, käy edes maastossa. Suurin osa alueesta on höttöistä merenpohjaa tai jyrkkää kalliota.”

Sipoon saaristossa asuvalle Ulla Winbergille Helsingin palvelut kelpaavat, mutta rakentamissuunnitelmat saavat tylyn tuomion. ”Ne ovat ihan täysi fiasko.”­

Sipoon saaristossa asuva Ulla Winberg rantautuu asiointireissuillaan usein Helsingin puolelle Karhusaaren satamaan. Siitä hän kävelee lähimmälle Helsingin seudun liikenteen bussipysäkille ja köröttelee Itäkeskukseen, missä hän käy esimerkiksi silmälääkärissä.

Palvelut siis kelpaavat, mutta mittavat rakentamissuunnitelmat saavat Winbergiltä tylyn tuomion.

”Ne ovat ihan täysi fiasko. Eivät alueen asukkaat halua tänne niin paljon asuntoja.”

”Helsingin rakentamissuunnitelmat pilaisivat alueen alkuperäiset kulttuurimaisemat. Oli hyvä, että suunnitelma tyrmättiin”, sanoo Gunilla Hannelius.­

Gunilla Hannelius asuu Porvoossa asti, mutta ryhtyy silti heti juttusille, kun kuulee, millä asioilla toimittaja Östersundomin ainoassa ruokaravintolassa Pit Stopissa on. Hanneliuksen perheellä oli aiemmin pitkään talo Sipoossa. Nyt kun sitä ei enää ole, hän köröttelee usein herkuttelemaan Pit Stopin broileripastalla.

Lounais-Sipoon liittäminen Helsinkiin ja luontoa uhkaavat rakentamissuunnitelmat ovat Hanneliuksen mukaan Helsingiltä niin törkeitä temppuja, ettei ole olemassa painokelpoista tapaa ilmaista hänen näkemystään asiasta.

”Alue menetettiin niin härskillä tavalla, ja sen jälkeen kun pakkoliitos tehtiin, ei ole tapahtunut mitään. Alueen kehitys on tyssännyt. Jos ihmiset haluaisivat rakentaa vaikka taloja, se ei onnistu”, Hannelius puuskahtaa.

Suuressa osassa Östersundomin aluetta tosiaan on ollut vuosikaudet rakennuskielto ja toimenpiderajoitus. Syynä on alueen kesken oleva kaavoitustyö. Viime vuonna Helsingin kaupunkiympäristölautakunta jatkoi kieltoa vuoteen 2023 saakka.

Rakentamiseen voi yrittää hakea poikkeuslupaa. Käytännössä rakentamismahdollisuuksia rajoittaa myös Östersundomin alueen nykyisen yhdyskuntatekniikan huono kapasiteetti.

Nykyisen Östersundomin alueella koko ikänsä asunut Helmer Lindfors ei koe olevansa helsinkiläinen. Hän sanoo, ettei ole oikein mitään mieltä Helsingin kaavasuunnitelmien saamasta tyrmäyksestä. ”En halua asua keskellä rakennustyömaata.”­

Alueliitoksesta käytiin aikanaan tiukka vääntö. Helsinki havitteli alun perin Sipoonjoelle ja Ingmannin tehtaille asti ulottuvaa aluetta, mutta joutui lopulta tyytymään pienempään maa-alueeseen.

Ne taistelivat, jotka jäivät Sipoon puolelle, sanoo östersundomilainen Helmer Lindfors. Hän arvioi, että nykyisin Helsingin puolella asuvilla mielipidejakauma on puolet ja puolet.

”Sipoon puolelle jääneet maanomistajat ovat kyllä olleet harmissaan, koska heidän maansa arvo ei ole noussut niin paljon kuin Helsingin puolella. Liitosalueella hinnat nousivat merkittävästi yhdessä yössä”, Lindfors kertoo.

Lindfors itse vaikuttaa ainakin tällä haavaa suhtautuvan kymmenen vuoden takaiseen alueliitokseen ja Helsingin suurisuuntaisiin rakentamissuunnitelmiin rauhallisesti ja käytännönläheisesti.

”En halua asua keskellä rakennustyömaata. Niin naapuritkin ovat miettineet. Jos rakentaminen ehtii alkaa, on varmaan muutettava pois. Ajattelen siis, että hyvä vain, jos rakentamissuunnitelmat eivät minun aikanani toteudu”, Lindfors toteaa.

Östersundomilainen Nina Ekholm pyörittää alueen keskustassa Ekhome-sisustusliikettä. Alueliitosta vastustanut Ekholm kääntyi kuitenkin sen kannattajaksi, kun näki mitä Helsinkiin liittymisestä seurasi. ”Helsinkiin kuuluminen on tuonut paljon hyvää. Tänne tuli esimerkiksi julkinen liikenne, ja tyttäremme pääsivät Itäkeskukseen ruotsinkieliseen kouluun.”­

Landbossa asuva Nina Ekholm toivoo, ettei alueelle rakennettaisi niin paljon kuin Helsinki on kaavaillut. Hän haluaisi, että metsäneläimet vilistäisivät jatkossakin aivan ikkunan takana.

Aikoinaan alueliitosta vastustanut Ekholm on tätä nykyä tyytyväinen helsinkiläinen. Hän muutti silloiseen Sipooseen parikymmentä vuotta sitten Helsingistä.

”Muutin tänne mieheni kanssa Ullanlinnasta, ja rakensimme talon. Kymmenen vuotta myöhemmin Helsinki muutti meidän perässämme”, Ekholm sanoo viitaten alueliitokseen.

Ekholm muistelee, kuinka alue oli heidän tullessaan täyttä maaseutua. Tuore sipoolainen joutui ensitöikseen ajamaan ajokortin.

”Olemme nähneet, kun asvaltti ja katuvalot tulevat.”

Pit Stop on Östersundomin alueen ainoa ravintola. Yksi annoksista on saanut nimensä reilun kymmenen vuoden takaisen alueliitoksen innoittamana: Hellsinki-pastassa on kinkkua, pekonia, pestoa, kermaa, tomaattikastiketta ja jalopenoa.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?