Jakomäkeläiset siivoavat hittielokuvan tuomaa ankeaa leimaa: ”Olemme muutakin kuin niitä spugeja” - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Jakomäkeläiset siivoavat hittielokuvan tuomaa ankeaa leimaa: ”Olemme muutakin kuin niitä spugeja”

Jakomäen nuorisotalon edustalla poseeranneet jakistiimiläiset Soile Atacocugu, Anni Paukkala-Toivonen Sirpa Savoranta, leikkipuiston työntekijä. Jere Vuohijoki Santeri Kanula, edustaa koulua Petra Malmi, harjoittelija Sanna Tolvanen J

Jakomäen nuorisotalon edustalla poseeranneet jakistiimiläiset Soile Atacocugu, Anni Paukkala-Toivonen Sirpa Savoranta, leikkipuiston työntekijä. Jere Vuohijoki Santeri Kanula, edustaa koulua Petra Malmi, harjoittelija Sanna Tolvanen J

Julkaistu: 4.12. 12:26

Jakomäen alueen yhteistyöverkoston kokouksissa on mukana edustaja muun muassa koulusta, poliisista, seurakunnasta, vanhusten palvelukeskuksesta ja kaupunginosayhdistyksestä.

Vuonna 2003 ilmestyneen Nousukausi-elokuvan kuuluisassa kohtauksessa aviopari katselee parvekkeelta tyrmistyneinä lomakohdettaan. Hyvätuloinen espoolaispariskunta on hankkinut elämysmatkan työttömän arkeen Helsingin Jakomäkeen.

Jakomäessä Kankaretie 11:n kerrostalon parvekkeella kuvattu elokuvakohtaus on syöpynyt monien mieliin – jos jakomäkeläisiltä kysyy, vähän turhankin hyvin.

Elokuva teki Koillis-Helsingistä sijaitsevasta pienestä lähiöstä tunnetun. Elokuvan myötä Jakomäen menneinä vuosikymmeninä saama huono maine päätyi niidenkin tietoon, jotka eivät tienneet paikasta tuon taivaallista.

”Jakomäki on Suomen laajuisesti brändätty leffan kautta aika kuppaiseksi paikaksi”, toteaa nuorisotyöntekijä Essi Junikka.

Junikka työskentelee Jakomäen nuorisotalolla ja on puheenjohtaja Jakomäen alueen moniammatillisessa verkostossa, Jakis-tiimissä.

Kukaan tiimiläisistä ei muista tarkkaan, kuinka kauan verkosto on toiminut. Siitä he kuitenkin tuntuvat olevan yhtä mieltä, että oikea vastaus on lähemmäs parikymmentä vuotta.

Jakis-tiimiä puheenjohtaa Essi Junikka (vasemmalla). Junikka työskentelee Jakomäen nuorisotalolla.

Jakis-tiimiä puheenjohtaa Essi Junikka (vasemmalla). Junikka työskentelee Jakomäen nuorisotalolla.

Vastaavia yhteistyöryhmiä on lähes kaikilla Helsingin alueilla, kertoo yhdyskuntatyöntekijä Soile Atacocugu Helsingin kaupungilta. Monessa paikassa verkostopalavereissa käsitellään vain alueen lapsiin ja nuoriin liittyviä asioita.

”Yleensä tällaiset moniammatilliset ryhmät ovat huoliverkostoja. Jakis-tiimi poikkeaa positiivisesti. Kokouksissa ei sanota, ettei joku idea onnistu, vaan kokouksissa on sellainen ihmeellinen valoisuus. Kehitteille lähtee ihan hulvattomia asioita”, Atacocugu sanoo.

”Näin laajaa ja toimivaa yhteistyötä, tällaista yhteen hiileen puhaltamista en ole nähnyt muualla.”

Jakis-tiimiin kuuluvien toimijoiden lista on pitkä. Edustaja verkoston kokouksissa on muun muassa koululta, päiväkodista, vanhusten palvelutalosta, leikkipuistosta, nuorisotalosta, seurakunnasta, asukasyhdistyksestä, poliisista, kirjastosta, leikkipuistosta, terveydenhuollosta ja liikuntapalveluista.

”Joskus tiimin kokouksessa on ollut lähes 30 osallistujaa”, Atacocugu kertoo.

Kokouksissa vaihdetaan kuulumisia, ideoidaan yhdessä toimintaa ja tapahtumia alueen asukkaille ja ratkotaan ongelmia. Yksi ryhmän missioista on juurikin tehdä työtä alueen maineen parantamiseksi.

”Haluamme näyttää, että me jakomäkeläiset olemme muutakin kuin niitä spugeja. Juoppoja on joka ostarilla”, sanoo leikkipuisto Jakomäen ohjaaja Sirpa Savoranta.

Nousukausi-elokuvassa Jakomäki näyttäytyy pikkurikollisten paratiisina, missä on paljon työttömyyttä ja ränsistynyt kaupunkikuva. Tragikoomisinta alueen leimaantumisessa on se, ettei Nousukauden ”Jakomäkeä” kuvattu läheskään kokonaan Jakomäessä. Rouheutta elokuvan lähiökuvauksiin haettiin esimerkiksi Vantaan Hakunilasta ja Espoon Suvelasta.

Ei alueen maine silti ole täysin tuulesta temmattu. Moni väestön hyvinvointia kuvaava tilastomittari osoittaa vuodesta toiseen, että Jakomäessä on paljon huono-osaisuutta. Valtionverotuksen alaiset keskimääräiset vuositulot olivat Jakomäen peruspiirissä vuonna 2017 pienimmät koko Helsingissä.

Pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli alueella vuonna 2017 Helsingin suurin, lähes 50 prosenttia. Alueen työttömyysaste huiteli samana vuonna 18 prosentissa, kun se koko kaupungissa oli 10 prosenttia. Myös väestön sairastuvuutta osoittavan indeksin tuorein luku vuodelta 2015 on alueella kaupungin korkein.

Alppikylän, Heikinlaakson, Jakomäen ja Suurmetsän alueiden kaupunginosayhdistyksen Koillis-seuran puheenjohtajan Margit Isomäen mukaan huono-osaisuus ei ole aikoihin näkynyt juurikaan alueen katukuvassa.

”Täällä on ollut pitkään rauhallista. Jakomäki on mainettaan parempi paikka”, Isomäki sanoo.

Merkittävä rooli ongelmien ratkomisessa ja asuinviihtyvyyden lisäämisessä on ollut aktiivisella ja toimeliaalla alueverkostolla. Jakis-tiimin kautta leviää tieto ja ymmärrys siitä, mitä muualla tapahtuu.

Jos esimerkiksi kirjastossa oleilevan nuoren tilanne mietityttää, sitä ei tarvitse jäädä yksin ihmettelemään, toteaa Jakomäen kirjaston johtaja Leena Sallas.

”Jos jostakin lapsesta tai nuoresta herää huoli, että onko tällä kotona kaikki hyvin, emme jää ihmettelemään, vaan olemme yhteydessä muihin toimijoihin”, Sallas sanoo.

Alueen eri toimijoiden yhteistyöryhmä on näyttänyt voimansa myös silloin, kun huoli on koskenut isompaa lasten ja nuorten ryhmää.

”Tässä ryhmässä ratkottiin, mitä heidän kanssaan voitaisiin tehdä. Tilanteeseen lähdettiin hakemaan parannuskeinoja muun muassa nuorisotalon ja koulun yhteistyöllä perustamalla kohdennettua ryhmämuotoista harrastustoimintaa”, kouluvalmentaja Santeri Kanula Jakomäen peruskoulusta kertoo.

Ryhmä on Kanulan mielestä hyvä paikka koordinoida sitä, mitä minkäkin tahon on mielekästä tehdä alueella. Hän sanoo kuuntelevansa kokouksissa, onko viritteillä jotakin, mihin koulun kannattaa osallistua.

”Kun tuntee muut toimijat, on myös matala kynnys pyytää yhteistyöhön”, toteaa pappi Anni Paukkala-Toivonen Malmin seurakunnasta.

”Voi soittaa, että meillä olisi tällainen idea, lähdettekö mukaan. Yhteistyö on mutkatonta ja esteetöntä”, Savoranta sanoo.

Juhlapuheissa haikaillaan usein, että arjessa tarvittaisiin enemmän eri sukupolvien kohtaamisia. Käytännössä niin tapahtuu harvemmin, mutta Jakomäessä eri ikäisten yhdessä oleminen ja tekeminen ovat arkipäivää.

Päiväkodin ja koulun lapset käyvät esiintymässä Vuorensyrjän palvelutalon vanhuksille. Lapsilla ja vanhuksilla on myös yhteisiä laulu- ja askartelutuokioita.

”Nuorten kanssa vanhukset ovat tehneet yhdessä ruokaa. Parasta kaikkien mielestä oli läskisoossi”, kertoo Vuorensyrjän palvelutalon vastaava ohjaaja Mirja Rydman.

Verkosto järjestää yhteistyössä myös erilaisia tapahtumia. Yksi suurimmista on ensimmäisen adventin aikoihin järjestettävä Jakomäen joulumaa, jossa on paljon erilaista ohjelmaa kaiken ikäisille. Asukkaat myös Isomäen mukaan osallistuvat innokkaasti erilaisiin tapahtumiin.

Jotakin osuuvakin Nousukausi-elokuva on siis Jakomäestä onnistunut tavoittamaan, ja se on alueen yhteisöllisyys. Tarinan lomahuijauksessa kaiken menettänyt pariskunta saa apua alueen asukkailta.

”Tämä on pieni kylä, jonka vuoksi me kaikki teemme työtä”, Isomäki sanoo.

Lisää aiheesta