Lehtisten perheen elämä muuttui yhdellä lauseella: Oton, 6, Espanjan-loma vaihtui rajuihin hoitoihin - HS-Helsinki - Ilta-Sanomat

Lehtisten perheen elämä muuttui yhdellä lauseella: Oton, 6, Espanjan-loma vaihtui rajuihin hoitoihin

Otto Lehtisen joulutoivelistalla uusi suosikkipelaajan paita makuuhuoneen seinälle.

Otto Lehtisen joulutoivelistalla uusi suosikkipelaajan paita makuuhuoneen seinälle.

Julkaistu: 3.12. 9:11, Päivitetty 3.12. 9:33

Lehtisten perheen elämä ei ole ollut ennallaan sen jälkeen kuin perheen kuopus sai lääkäriltä huonoja uutisia.

Jotain pientä flunssaa vain, Anetta Lehtinen ajatteli sulkiessaan kotinsa ulko-oven töihin lähtiessään.

Oli tammikuun alku 2019. Kuusivuotias Otto Lehtinen oli jäänyt kotiin viettämään joululoman viimeisiä päiviä ukin ja isosiskojen kanssa kipeän oloisena. Uudenvuodenaattona hän oli itkeskellyt kipeää jalkaa ja saanut kuumeen.

Aamupäivään mennessä Otto ei ollut herännyt. Anetta päätti työpäivänsä ja lähti lapsen kanssa lähisairaalaan. Sieltä heidät ohjattiin Jorviin lisätesteihin. Lääkäri epäili luutulehdusta.

Tuskin se on mitään vakavaa, Ilari Lehtinen mietti samaan aikaan työpaikallaan.

Hän oli jo ilmoittanut pomollensa lähtevänsä hieman aikaisemmin töistä hakeakseen Anettan ja Oton Jorvista kotiin.

Arki-iltaisin Lehtiset kokoontuvat keittiöön iltapalalle. Kuvassa Anetta, Otto, Saga ja Ilari Lehtinen

Arki-iltaisin Lehtiset kokoontuvat keittiöön iltapalalle. Kuvassa Anetta, Otto, Saga ja Ilari Lehtinen

Otto oli aina ollut terve, hän oli sairastanut vain yhden keuhkokuumeen kaksivuotiaana. Lehtisten elämä oli tavallista lapsiperhearkea pyykkivuorineen ja kiireineen. Keväälle perhe oli suunnitellut jotain erityistä, yhteisen loman Espanjaan. Isommille sisaruksille oli katsottu kuukauden ajaksi koulu valmiiksi, asuntokin oli jo varattu.

Koko elämä voi kuitenkin muuttua yhdellä lauseella.

Kun lääkäri astui huoneeseen Anettan ja Oton luo hänellä oli hyviä uutisia, röntgenkuvat olivat puhtaat. Mutta sitten seurasivat huonot uutiset: kuusivuotias Otto on sairastunut leukemiaan.

Jalkapallo on nyt seitsenvuotiaan Otto Lehtisen lempiasia koko maailmassa.

Kuvituskuva
Äidin työkaverilta yllätyslahjana saatu Teemu Pukin pelipaita on sängynpäädyssä paraatipaikalla.

Äidin työkaverilta yllätyslahjana saatu Teemu Pukin pelipaita on sängynpäädyssä paraatipaikalla.

Oton huone on Myyrmäessä sijaitsevan kodin toisessa kerroksessa. Huoneelle seinille on ripustettu riviin tärkeimmät aarteet. Suosikkipelaaja Lionel Messin kaksi pelipaitaa, Antoine Griezmannin sekä Harry Kanen paidat.

Sängyn jalkopäässä on viime keväänä saatu kansallissankari Teemu Pukin pelipaita suoraan pelikentältä hankittuna. Sen Otto sai yllätyslahjana äitinsä työtoverilta.

Hänen elämänsä on omistettu jalkapallolle. Hän harrastaa sitä päivittäin pelaamalla Fifaa Playstationilla, potkimalla palloa isän kanssa olohuoneessa tai ulkona höntsäillen kavereiden kanssa.

Liikuntatunnit ovat pannassa laskimokatetrin vuoksi, mutta ensi keväänä Otto pääsee taas juoksemaan.

Liikuntatunnit ovat pannassa laskimokatetrin vuoksi, mutta ensi keväänä Otto pääsee taas juoksemaan.

Otto ei saa vielä osallistua koulun liikuntatunneille. Se vähän harmittaa häntä, Anetta Lehtinen kertoo.

”Oton lempitunnit koulussa ovat välitunti ja ruokatunti”, hän naurahtaa.

Kaikki liian riehakas liikkuminen on kielletty niin kauan kuin rinnassa on vielä keskuslaskimokatetri. Vaatteiden alta sitä ei oikeastaan erota, eikä Otto muutenkaan näytä kipeältä. Hän juoksentelee olohuoneessa, tekee näyttäviä filmauksia ja liukuja lattialla niin kuin kuka tahansa samanikäinen lapsi.

Otto herää aamuisin seitsemältä, syö aamupalan ja lähtee kouluun. Ison pihan toisella puolella olevassa koulussa ovat myös isosiskot Ada, 11, ja Saga, 10. Ekaluokkalaisten koulupäivät ovat noin viisituntisia, joista Otto on paikalla keskimäärin kolme tuntia. Sen jälkeen hän tulee takaisin kotiin, jossa nyt omaishoitajana oleva Anetta-äiti laittaa välipalaa.

Joinain päivinä Otto on niin väsynyt koulusta, että hän tarvitsee päiväunet. Vaikka lääkeannoksia on jo pienennetty, vievät ne silti veronsa. Iltaisin energiaa kuitenkin riittää.

”Sitten se on futista, futista, futista”, Anetta Lehtinen kertoo.

Kuvituskuva
Kuvituskuva
Ilari ja Otto Lehtinen ottavat toisistaan mittaa olohuonejalkapallossa lähes joka ilta. Sitä varten on tehty myös omat varoituskortit. Isosisko Ada ei lähtenyt tällä kertaa huoneestaan mukaan peleihin.

Ilari ja Otto Lehtinen ottavat toisistaan mittaa olohuonejalkapallossa lähes joka ilta. Sitä varten on tehty myös omat varoituskortit. Isosisko Ada ei lähtenyt tällä kertaa huoneestaan mukaan peleihin.

Syöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 150 alle 16-vuotiasta lasta. Lasten yleisin syöpä on leukemia eli verisyöpä. Uusia leukemiapotilaita tulee Helsingin uuteen lastensairalaan vuosittain noin 15–20.

Leukemiadiagnoosi ei läheskään kaikkien potilaiden kohdalla tarkoita kuolemaa. Parantumisen todennäköisyydet ovat hyvät, sillä kolme neljästä lapsisyöpäpotilaasta paranee pysyvästi.

Tavallisin lasten sairastama leukemia on imusolmusta eli lymfosyytistä lähtöisin oleva muoto. Sitä kutsutaan akuutiksi lymfosyyttileukemiaksi (ALL). Siihen sairastuneista lapsista yli 80 prosenttia paranee.

Oton ALL varmistui tammikuun ensimmäisellä viikolla lastensairaalan Taika-osastolla selkäydinnäytteellä. Näytteen perusteella 89 prosenttia luuytimestä oli täynnä syöpäsoluja.

Tästä alkoivat rankat lääkehoidot. Otto otettiin osastolle saman tien, eikä hän päässyt kuukauteen poistumaan huoneestaan.

Kotisairaala on ollut pelastus Lehtisille. Kerran viikossa sairaanhoitaja tulee kotiin ottamaan verinäytteet, eikä perheen tarvitse juosta viikoittain sairaalassa.

Kotisairaala on ollut pelastus Lehtisille. Kerran viikossa sairaanhoitaja tulee kotiin ottamaan verinäytteet, eikä perheen tarvitse juosta viikoittain sairaalassa.

Vanhemmille ensimmäinen kuukausi oli kaikista kamalin. Sitä varjosti pelko siitä, selviääkö lapsi ollenkaan. Ensimmäisen kuukauden ajan voitiin vain arvuutella alkavatko hoidot tepsiä. Kun Anetta Lehtinen kysyi ensimmäiseltä lääkäriltä, mitä töihin pitää ilmoittaa, neuvoi lääkäri unohtamaan työt. ”Teidän aikataulunne menevät nyt täysin uusiksi”, lääkäri sanoi.

Aluksi vanhemmat saivat töistään kaksi viikkoa sairauslomaa. Toinen vanhemmista oli koko ajan Oton kanssa osastolla, toinen suhasi kodin ja sairaalan väliä. Sisarukset eivät saa infektioriskin takia tulla osastolle, joten isosiskot olivat joko kotona isovanhempien kanssa tai sairaalan yleisissä tiloissa koulupäivien jälkeen.

Kun yksi perheestä sairastuu, miten useamman lapsen perheessä saadaan säilytettyä jonkinlainen tavallinen arki?

Lehtisten kotona arkea pyrittiin isosiskojen kanssa pitämään mahdollisimman paljon kiinni rutiineissa, Ilari Lehtinen kertoo. Lapsille on luvattu, että kevään peruuntunut lomamatkakin toteutuu heti kun Otto saa katetrin pois ja luvan matkustaa.

”Ihan kaikkina iltoina vanhemmat ei ole kotona”, Ilari Lehtinen sanoo avatessaan juomapulloa keittiöön tulleelle Sagalle.

Sagan mielestä muutos arjessa oli kuitenkin aika iso. Pikkuveli ei ollutkaan enää aina koulun jälkeen kotona, ja riehakas menokin oli rauhoittunut.

Isosiskoille pikkuveljen sairastuminen oli vaikea kokemus, mutta pikkuhiljaa arki on palannut takaisin tutuksi. Saga ja Otto keskustelevat jalkapalloilijoiden tuuletustyyleistä.

Isosiskoille pikkuveljen sairastuminen oli vaikea kokemus, mutta pikkuhiljaa arki on palannut takaisin tutuksi. Saga ja Otto keskustelevat jalkapalloilijoiden tuuletustyyleistä.

Helmikuussa Otto pääsi kotiin, mutta osastolla piti käydä keväällä kolmen viikon välein viikko kerrallaan saamassa lääkkeitä. Lisäksi kotisairaala kävi kaksi kertaa viikossa ottamassa verikokeet kotona.

Kortisoni muutti Oton ulkonäköä rajusti. Lääkkeet turvottivat kasvot ja hiukset ajettiin, koska hiuksia alkoi jäämään tukkoina tyynylle.

Vuoteen on mahtunut myös hyviä uutisia. Hoidot ovat tepsineet.

Kuvituskuva
Iltaisin on myös lääkkeiden aika. Nestemäistä antibioottia pitää ottaa kolmesti viikossa.

Iltaisin on myös lääkkeiden aika. Nestemäistä antibioottia pitää ottaa kolmesti viikossa.

Heinäkuussa Otolta otettiin uusi selkäydinnäyte: se oli täysin puhdas. Syöpäsoluja ei löytynyt, mutta hoitoja jatketaan silti yhteensä kaksi ja puoli vuotta, jotta uusimisriski saadaan minimoitua.

Ilari ja Anetta Lehtinen olivat sopineet olevansa vuorotellen poissa töistä. Toukokuussa he vaihtoivat, ja Anetta sopi työnantajansa Postin kanssa olevansa palkattomalla vapaalla vuoden loppuun.

Syyskuussa kesken osastojakson Anettan puhelin soi. Puhelu oli töistä. Hän vastasi siihen samalla kun Otto pelasi tabletillaan vieressä sängyssä.

Postissa oli tuolloin käynnissä yt-neuvottelut. Pomo soitti kertoakseen, että Anetta on saanut potkut.

”Oli aika epätodellinen tilanne istua siinä sairaalasängyn vieressä lapsen kanssa ja kuulla, että 18 vuoden työpaikka meni nyt siinä. Tällaisessa tilanteessa.”

Toisaalta, Anetta Lehtinen pohtii, ehkä oli hyvä saada nämä uutiset tässä tilanteessa. Oma arvopohja on mennyt niin uusiksi, ettei lähes mikään hetkauta. Ei edes työpaikan menettäminen.

Helmikuuhun asti Lehtinen saa irtisanomisajan palkkaa, sen jälkeen hänen pitää keksiä jotain uutta. Hän on harkinnut alanvaihtoa ja on hakenut opiskelemaan fysioterapeutiksi.

Mutta nyt mennään päivä kerrallaan.

Kuvituskuva
Keväällä osastolle lähteminen oli Otosta kivaa, koska siellä sai pelata vaikka koko ajan. Nykyään Otto olisi jo mieluummin kotona perheen kanssa.

Keväällä osastolle lähteminen oli Otosta kivaa, koska siellä sai pelata vaikka koko ajan. Nykyään Otto olisi jo mieluummin kotona perheen kanssa.

Puolen vuoden ajan Lehtinen on ollut kotona. Koulujen alettua hän on pystynyt ottamaan päivittäin muutaman tunnin omaa aikaa. Yleensä hän suuntaa liikkumaan – lenkkipolulle tai uimahallille. Puhelin on aina mukana, hallilla se on vesitiiviissä pussissa altaan reunalla.

Keväällä itsestä huolehtiminen jäi, parisuhteesta puhumattakaan. Nyt kun elämä on kesän jälkeen tasaantunut, kevät näyttäytyy yhtenä sekavana kaaoksena.

”En tiedä miten olemme saaneet pidettyä tämän kaiken kasassa. Se on vain ollut pakko pitää”, Anetta Lehtinen sanoo.

Kesän jälkeen Otolla on ollut osastoviikkoja kahden kuukauden välein.

Osastojaksojen ajan Ilari Lehtinen hoitaa töiden jälkeen kodin juoksevat asiat, käy kaupassa, tekee läksyjä sisarusten kanssa. Iltaisin on vielä käynti sairaalalla. Viikonloppuna pariskunta vaihtaa vuoroja.

Elämä osastolla on rajattu yhteen huoneeseen. Kompaktissa tilassa on lapsen sänky, vuodesohva aikuiselle, pöytä ja pari tuolia.

Päivät osastolla käyvät helposti hieman tylsiksi. Enää edes pelaaminen ei tunnu niin kivalta.

Seuraavalla osastoviikolla, joulukuun alussa, Otolta otetaan jälleen uusi selkäydinnäyte. Se on ensimmäinen heinäkuun puhtaan näytteen jälkeen. Näytteen valmistumista pitää odotella kuukauden puoliväliin.

Vanhemmille ne ovat pitkiä viikkoja.

”Sitä aina jännittää, että tuleeko hyviä vai huonoja uutisia”, Anetta Lehtinen sanoo.

”Hyviä”, puoliso sanoo vierestä.

Koko perhe on selvästi iloinen siitä, että sairaalassa tarvitsee viettää vähemmän aikaa. Yhteiset hetket kotona tuntuvat merkityksellisemmiltä, eikä pienestä jaksa kinata.

Arki-illat taittuvat jalkapalloa pelaten olohuoneessa. Otto on perheen maalitykki. Iltaisin viisikko kokoontuu pöydän ääreen, ja Otto ottaa reippaasti lääkkeensä, vaikka niiden maku saakin naaman vähän nyrpistämään.

”Siitä saa tosi paljon energiaa, kun näkee että Otolla menee hyvin”, Ilari Lehtinen sanoo.

Tänä vuonna perhe pääsee juhlimaan joulua kotona. Lapset ovat jo tehneet toivelistansa joulupukille. Otto toivoi Legoja ja uutta pelipaitaa. Isosiskot ovat toivoneet koiranpentua ja leipomistarvikkeita.

Vanhempien suurin toive on puhdas näytetulos.

Ja jos vielä jotain saa toivoa, Anetta Lehtisen mielestä ruotsinristeily keväällä perheen kanssa olisi ihan huippujuttu.

Heinäkuussa otettu puhdas näyte on antanut toivoa ja iloa koko perheelle. Seuraavan näytteen tuloksia he odottavat joulukuun puoleen väliin. Puhdas näyte olisi paras joululahja, mitä vanhemmat voivat toivoa.

Heinäkuussa otettu puhdas näyte on antanut toivoa ja iloa koko perheelle. Seuraavan näytteen tuloksia he odottavat joulukuun puoleen väliin. Puhdas näyte olisi paras joululahja, mitä vanhemmat voivat toivoa.

Lisää aiheesta