Daniela Yrjö-Koskinen vetää legendaarista helsinkiläisyritystä jo neljännessä polvessa: ”Tämä on kuin neljäs sisarus”

Julkaistu:

Helsinkiläinen Novita tähtää kansainvälisyyteen markkinoimalla mielikuvia neulomisen rentouttavasta vaikutuksesta. Yritys on saman perheen omistuksessa jo neljännessä polvessa, mikä on äärimmäisen harvinaista.


Me suomalaiset olemme neulontahullua kansaa.

”Sanoisin, että Suomessa neulotaan maailman eniten väkilukuun suhteutettuna”.

Tätä mieltä on kotimaisen perheyritys Novitan toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen. Novita on valmistanut käsityölankoja suomalaisten neulepuikoille jo yli 90 vuotta.

Vuosittain Kouvolan Koriassa sijaitsevassa kehräämössä valmistuu noin miljoona kiloa lankaa. Se tarkoittaa noin 10 miljoonaa lankakerää, joista suurin osa myydään lähimarketeissa, hypermarketeissa ja verkossa kotimaisille neulojille.

”Siitä saa jokaiselle suomalaiselle kahdet villasukat”, Yrjö-Koskinen naurahtaa.

Novitan tarinan alkujuuret sijoittuvat kieltolain aikaiseen Helsinkiin 1920-luvulle.

Vuosikymmenen alussa Ernst Gylfellä oli asiat hyvin. Hän oli lähes 50-vuotias ja johti Suomen suurinta kehräämöä Tampereen Klingedahlissa.

Gylfen mielessä eli kuitenkin unelma. Hän halusi perustaa Suomen ensimmäisen kampalankakehräämön ja alkaa karkean karstalangan sijasta tuottamaan laadukkaampaa käsityölankaa.

Gylfe päätti ottaa riskin. Hän pakkasi omaisuutensa ja muutti perheineen Bradfordiin, Britannian maailmankuuluun villateollisuuden mekkaan. Siellä hän opiskeli alaa kaksi vuotta, jonka jälkeen aika oli vihdoin kypsä.

Vuonna 1928 Gylfe toteutti unelmansa ja perusti Helsingin Villakehräämön vanhaan tupakkatehtaaseen Punavuoreen.


Nyt 90 vuotta myöhemmin yritys on edelleen pystyssä, edelleen Gylfen perijöiden omistuksessa ja se on kasvanut Suomen ja Pohjoismaiden suurimmaksi käsityölankojen valmistajaksi.

Tämän vuoden alkajaisiksi Novita, eli entinen Helsingin Villakehräämö, muutti uusiin toimitiloihin. Punavuoren uudella pääkonttorilla tulijaa tervehtivät villalankakerät ja neuleisiin puetut mallinuket. Tila on valoisa, ”skandinaavinen” ja erittäin hygge. Kuin Instagramin hempeällä estetiikalla toteutettu kuvavirta olisi materialisoitunut.

Vuodenvaihteeseen asti yritys toimi Lauttasaaressa, jonne Ernst Gylfe alkoi suunnittelemaan tehdasta 1930-luvulla. Sota-aika hidasti tehtaan valmistumista ja vaikeutti tuotantoa, kun raaka-ainetta lankoihin ei ollut. Ruotsista saadun viskoosin turvin tehtaan työntekijät saatiin pidettyä töissä neulomassa sukkia rintamalle. Vihdoin vuonna 1947 punatiilinen tehdas piippuinen valmistui Vattuniemeen.

Muutto Lauttasaaresta kantakaupunkiin symboloi ympyrän sulkeutumista, kuvailee Yrjö-Koskinen. Uusi toimitila sijaitsee vain korttelin päässä isoisoisän perustaman yrityksen ensimmäisestä toimitilasta.


”Jokaisella omistajasukupolvella on ollut omia unelmia ja riskinottokykyä. Niihin on perustuneet isot valinnat, jotka ovat ohjanneet tätä yritystä”, Yrjö-Koskinen sanoo.

Ernst Gylfen jälkeen yhtiöön johtoon nousi Yrjö-Koskisen isoisä Bosse Gylfe.

”Hän oli sellainen hulivili playboy, josta tuli lopulta loistava patruuna.”

Yrjö-Koskiselle ja hänen siskolleen Patricia Gylfelle isoisä Bosse Gylfe on jäänyt mieleen piheydestä ja elämänviisauksistaan.

”Ei ne isot tulot vaan ne pienet menot”, siskokset sanovat ääneen.

Näitä isoisän periaatteita yrityksessä noudatetaan edelleen, Yrjö-Koskinen sanoo.

Daniela Yrjö-Koskinen kirjoitti seitsemänvuotiaana päiväkirjaansa, että jonain päivänä hän seuraa isänsä jalanjäljissä ja ryhtyy Novitan toimitusjohtajaksi.

Vuodet veivät hänet opiskelemaan kauppatieteitä ja kansainvälistä markkinointia. Ennen perheyritykseen täysipäiväisesti siirtymistä Yrjö-Koskinen muutti Lontooseen työskennelläkseen kosmetiikkajätti Revlonin markkinointijohtajana.


Kotona päätöstä ei katsottu pahalla, päin vastoin.

”Meillä kaikilla [sisaruksilla] on ollut sama ajatus siitä, että olemme halunneet hakea oppia muualta ja tultu takaisin kun aika on ollut oikea”, Yrjö-Koskinen kertoo.

”Isäkin aina sanoi että tee ne virheet muualla”, hän jatkaa naurahtaen.

Vuonna 1998 Yrjö-Koskinen siirtyi Novitalle markkinointijohtajaksi ja vuonna 2008 sukupolvenvaihdoksen yhteydessä hänestä tuli yrityksen varatoimitusjohtaja. Kaksi vuotta myöhemmin hän nousi toimitusjohtajaksi jo neljännessä polvessa.

Tarkoitus on, että yritys jatkaa perheen omistuksessa myös tästä eteenpäin.

”Tämä yritys on meillä lainassa vain seuraavalta sukupolvelta.”

Jos tuijotetaan pelkkiä numeroita, ovat todennäköisyydet tätä tulevaisuudennäkymää vastaan.

”Tosiasia on että vain 13 prosenttia perheyrityksistä selviää toisesta kolmanteen sukupolveen ja vain kolme prosenttia selviää kolmannesta neljänteen”, Yrjö-Koskinen kertoo.

Novita ylitti ensimmäisen kriittisen rajapyykin, kun Yrjö-Koskisen isä, Ernst Gylfe nuorempi nousi yhtiön johtoon 1980-luvulla.

Tuolloin asiat olisivat voineet mennä hyvinkin toiseen suuntaan, sillä Gylfen sisarukset halusivat myydä yrityksen.

Ernst Gylfe päätti toisin. Hän otti ison lainan ja lunasti kaikki osakkeet itselleen.

Viime vuosina yhtiön liikevaihto on pysytellyt reilussa 20 miljoonassa eurossa. Viime tilikaudella yhtiö teki tulosta 0,6 miljoonaa euroa, kun vuonna 2017 tulos oli 1,3 miljoonaa. Novitan Seitsemän veljestä ja Nalle ovat edelleen Suomen suosituimpia käsityölankoja.

2000-luvun puoliväliin saakka toimitusjohtaja toimineen Gylfen aikana Novitasta kasvatettiin Suomen ja Pohjoismaiden suurin käsityölankojen valmistaja. Yrjö-Koskinen haluaa viedä tätä kehitystä eteenpäin tekemällä yrityksestä entistä digivetoisemman ja kansainvälisemmän.

Auttavana voimana on maailmalla jylläävä ”skandibuumi”. Hygge, lagom ja muut Skandinaviasta lähtöisin olevat kotoilun trendit ovat lähellä myös käsityöyrityksen arvomaailmaa.

”Me emme myy vain lankaa, vaan myös inspiraatiota”, Yrjö-Koskinen painottaa.

Kuluttajalle ei riitä, että lankakerät ovat kaupassa nätissä pinossa. Ihmiset tarvitsevat ohjeita ja houkuttelevan näköisiä neulemalleja, joita tehdä. Tähän tarpeeseen Novita on jo vuosikymmenten ajan kustantanut omaa Novita-nimeään kantavaa lehteä ja panostanut erityisen paljon digitaalisiin kanaviin.

Yrityksellä on verkkosivuillaan oma aktiivinen neulontayhteisönsä, jossa neulojat jakavat ohjeita ja voivat esimerkiksi myydä neulomuksiaan yhteisellä kauppapaikalla.

Suuren suosion ovat saavuttaneet myös neulekoulu-videot, joissa opetetaan kaikki silmukoiden luomisesta haasteellisempiin taitoihin, kuten villasukan kantapään tekemiseen.

”Kaikki taidot opitaan nykyään ruuduilta, siksi meilläkin on aloittelijat keskiössä”, Yrjö-Koskinen sanoo.

Yhtenä Novitan menestyksen tekijöistä on vuosien varrella ollut se, että yritys on siellä missä kuluttajat. Yrjö-Koskisen isän aikana se tarkoitti myynnin painopisteen siirtämistä erikoisliikkeistä automarketteihin.

Nyt kaupankäynti ja kuluttajat keskittyvät yhä enemmän verkkoon, ja tätä ennakoitiin Novitalla hyvissä ajoin.

Varsinkin nuorempien neulojien osuus on kasvanut huimasti ja myös yhä useampi mies löytää itsensä hypistelemästä lankakeriä. Nuorten houkuttelemiseksi Novita panostaa mielikuvilla markkinointiin. Pelkkien lankojen sijaan myydään ”mindfullnessia” ja ajatusta rauhoittumisesta.

”Tämä on täysi vastakohta pikamuodille.”

Kun Yrjö-Koskinen tapaa sisaruksiaan ja vanhempiaan, kääntyy puhe yleensä kymmenen minuutin kuluttua bisnekseen.

”Me ollaan kasvettu tämän yrityksen kanssa. Novita on kuin neljäs sisarus”, siskokset summaavat.

Vuonna 2007 Ernst Gylfe lahjoitti yrityksen osakkeet kolmelle lapselleen. Siitä lähtien Daniela Yrjö-Koskinen, Patricia Gylfe ja Ernst Fredrik Gylfe ovat istuneet yhtiön hallituksessa.

Viime keväänä Patricia Gylfe aloitti Novitan sisältötuottajana, jonka vastuualueena ovat digitaaliset kanavat Suomessa ja kansainvälisesti. Sveitsissä asuva veli on toimii hallituksen varapuheenjohtajana ja vastaa myös tuotantoon liittyvistä kehityshankkeista yrityksessä.

Tunteet ovat perheyrityksessä aina enemmän pinnalla, mutta onneksi myös hyvällä tavalla. Perhe jakaa monia onnistumia ja panostaa yhteiseen aikaan esimerkiksi matkustelemalla. Lisäksi Patricia Gylfe vastaa perheneuvostosta, jonka tarkoituksena on pitää myös puolisot ja lapset ajan tasalla yrityksen tilanteesta ja tutustuttaa heitä sen toimintaan.

Viimeksi perheneuvosto on vieraillut esimerkiksi Korian tehtaalla ja Britanniassa villantuottajien luona.

”Me todellakin haluamme, että tämä yritys viettää 100-vuotisjuhlaa kymmenen vuoden kuluttua”, Yrjö-Koskinen sanoo.