Tästä huvilasta ei muuteta mitään ilman Britannian ulkoministeriön lupaa: Kaivopuiston jugend-aarre on säilynyt liki muuttumattomana sata vuotta

Julkaistu:

Kaivopuiston huvila on yksi Britannian erityisiksi luokittelemista residensseistä. Kaikki taloon tehtävät muutokset ja remontit suunnitellaan maan ulkoministeriössä.


Kaivopuistossa Itäinen puistokatu 15:n metalliportin takana, pienen hiekkatienpätkän päässä näkyy vaaleanpunainen jugendkaunotar. Rakennus on Britannian suurlähettilään virka-asunto.

Jykevine aitoineen ja valvontajärjestelmineen paikka näyttää yhtä saavuttamattomalta kuin muutkin alueen diplomaattikäytössä olevat rakennukset. Perjantaina 18. lokakuuta huvilan ovet kuitenkin aukenevat kaupunkilaisille.


Britannian hallitus osti arkkitehti Jarl Eklundin suunnitteleman, vuonna 1918 valmistuneen huvilan vuonna 1926. Residenssin ja sen vieressä sijaitsevan suurlähetystön tarinaa ei voi kuitenkaan kertoa hyppäämättä vieläkin pidemmälle historiaan.

On ehkä luontevinta aloittaa vuodesta 1838, jolloin Kaivopuistoon avattiin terveyskylpylä. Kylpylän perustanut yhtiö halusi tarjota vierailleen kauniin ja viihtyisän ympäristön. Niinpä se alkoi vuokrata tontteja sillä ehdolla, että niille rakennetaan puistoalueita kävelykäytävineen. Aitoja tonttien rajoille ei ollut lupa rakentaa.

Upporikas venäläinen ruhtinatar Zineida Jusupov päätti perustaa vuokraamalleen 3,5 hehtaarin tontille ajan hengen mukaisesti englantilaisen maisemapuutarhan.

Tontille nousi vuonna 1844 myös iso nelikerroksinen huvila, Villa Rauhaniemi, jonka parvekkeilta ja isolta kattoterassilta oli hyvät näkymät merelle ja Suomenlinnan saarille.


Sitkeiden aikalaishuhujen mukaan ruhtinatar hankki maapalstan itselleen juuri siksi, että se oli lähellä Suomenlinnaa. Siellä sijaitsevaan Helsingin merilinnoitukseen oli sijoitettuna Jusupovin rakastaja kapteeni Isakov.

Muutaman vuoden päästä välit Isakoviin mahdollisesti viilenivät. Ainakin ruhtinassuvun mielenkiinto Helsinkiä kohtaan lopahti, ja Villa Rauhaniemi myytiin. 1800-luvun lopun vuosikymmeninä ja 1900-luvun alussa paikka vaihtoi omistajaa useita kertoja.

Lopulta vuonna 1908 paikan osti Stockmann-tavaratalon perustaja Karl Stockmann. Hän jakoi ison maa-alueen kolmeksi tontiksi. Villa Rauhaniemi purettiin 1910-luvulla, ja tontin osti liikemies Severi Damsten. Hän rakennutti nykyisen residenssirakennuksen, joka sijaitsee tarkalleen samalla paikalla kuin Villa Rauhaniemi aikanaan.


Myös kahdelle muulle tontille nousi jugendhuvilat. Toisen oli suunnitellut Eklund, toisen taas Lars Sonck. Nyt niiden tilalla ovat vuonna 1951 valmistunut Ranskan suurlähetystö ja vuonna 1990 ovensa avannut Britannian suurlähetystö.

Damsten ei kauan uudessa kivitalossaan viihtynyt, vaan rakennus ehti jo kerran vaihtaa omistajaa ennen kuin siitä tuli Britannian suurlähettilään virka-asunto. Tätä nykyä rakennus on yhdistelmä klassista brittiläistä tunnelmaa ja modernia pohjoismaalaisuutta.

Huvila ei ole sadan vuoden kuluessa muuttanut juuri muuta kuin väriään. Kahdenkymmenen vuoden takaisessa julkisivuremontissa kävi ilmi, että ”englanninpunaiset” ulkoseinät olivat alun perin vaaleankeltaiset.

Toisen maailmansodan aikaan tosin oli lähellä, ettei huvilalle käynyt huonosti. Britannia oli julistanut sodan Suomelle ja suurlähettiläs oli lähtenyt maasta diplomaattisuhteiden katkettua.


Rakennuksesta pitivät huolta yhdysvaltalaiset. Sitten aivan rakennuksen etupihalle putosi pommi, joka rikkoi huvilan ikkunoita. Sen jälkeen rakennus oli sodan aikana hetken tyhjillään.

Kun paikka aikanaan 20-luvulla remontoitiin residenssiksi, puolet ullakosta muutettiin henkilökunnan majoitustiloiksi. Lisäksi vuosien saatossa on lisätty kylpyhuoneiden määrää, ja 1970-luvulla kellariin rakennettiin sauna- ja uima-allasosasto.

”Jossakin vaiheessa myös ruokailuhuonetta laajennettiin. Haluttiin että ruokasaliin mahtuisi pidempi pöytä”, kertoo residenssistä ja sen tapahtumista vastaava Niina Lemettilä.

Kaivopuiston huvila on yksi Britannian erityisiksi luokittelemista residensseistä. Kaikki taloon tehtävät muutokset ja remontit suunnitellaan tai ainakin hyväksytetään maan ulkoministeriössä.

Varastotilat, kellari, ullakko ynnä muut tilat mukaan lukien talossa on yhteensä 1 600 neliötä. Rakennus palvelee paitsi suurlähettilään ja tämän perheen asuntona, myös valtion edustustilana ja työntekijöiden työpaikkana.

”Residenssissä järjestetään vuoden aikana noin 300 erilaista tilaisuutta, esimerkiksi vastaanottoja, seminaareja ja illallisia”, Lemettilä kertoo.

Talon viidessä vierashuoneessa yöpyy usein vieraita. Residenssissä on majoittunut myös Britannian kuningasperheen jäseniä, viimeisimpinä prinssi William vuonna 2017. Kuninkaallisten ja valtionjohtajien yöpyminen oman maansa residensseissä on suurlähettiläs Tom Doddin mukaan aivan normaali käytäntö.


Kukkien kukinta residenssin upeassa puutarhassa on tältä vuodelta jo ohi. Tänäkin kesänä puutarhan laidalla kuitenkin kukki vaaleanpunainen suviruusu, jonka uskotaan olevan ruhtinatar Jusupovin istuttama.

”Aita tuli vasta 90-luvulla. Sitä ennen pihaan saattoi vain kävellä”, Dodd kertoo.