Keikkapaikka The Circus lopettaa toimintansa Helsingin keskustassa: ”Äänieristys maksaisi miljoonia euroja”

Julkaistu:

Syynä on tarve mittavalle mutta epävarmalle äänieristysremontille, joka maksaisi miljoonia euroja.


Helsingin keikkapaikkatarjontaan on tulossa mittava aukko, sillä ydinkeskustassa sijaitseva 1 500 asiakaspaikan The Circus lopettaa toimintansa ensi kesäkuussa.

Syynä on kiinteistön muuttunut käyttötarkoitus. Circus sijaitsee osoitteessa Arkadiankatu 4–6 sijaitsevan rakennuksen alakerrassa. Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda on jo pitkään remontoinut taloon toimistotiloja.

”Rakennukseen on tulossa kansainvälisiä yrityksiä, joissa työpäivä ei pääty kello neljä tai viisi. Siksi tilaan pitäisi tehdä mittava äänieristys, vaikka Circuksen tapahtumat ovatkin ilta-aikaan”, sanoo Circuksen toimitusjohtaja Niko Hallamäki.

”Olemme vuokranantajan kanssa käyneet asiaa läpi tutkimuksia myöten noin vuoden päivät, ja niiden mukaan äänieristys maksaisi miljoonia euroja. Sittenkään ei olisi täyttä varmuutta siitä, ettei ääni kulje rakenteissa. Remonttiin ei siksi kukaan uskalla ryhtyä.”

Circuksen lopettaminen on suuri isku Helsingin elävän musiikin tarjonnalle – etenkin, kun myös Nosturi joutuu lopettamaan kuluvan vuoden lopussa. Nosturia pyörittävälle Elmulle ei ole löytynyt uutta paikkaa.

Muita saman kokoluokan populaariin musiikkiin keskittyneitä konserttipaikkoja ei Helsingissä ole. Esimerkiksi Tavastialle mahtuu 800 kuulijaa.

Circuksessa on järjestetty vuosittain keskimäärin sata tapahtumaa. Musiikin lisäksi ravintolassa on järjestetty hyvinkin erilaisia tilaisuuksia presidentinvaalitilaisuuksista aina showpainiin ja kamppailu-urheiluun.

Tapahtumaravintolan poistuminen vaikuttaa Hallamäen mukaan myös keskustan muuhun liiketoimintaan.

”Jos noin 120 000 ihmistä vuosittain on tullut meidän tapahtumiimme, niin kyllä he ovat käyneet syömässä ja juomassa ennen keikkaa tai sen jälkeen. Moni yritys on hyötynyt siitä.”

Elävän kulttuurin katoaminen keskustasta toimistotilojen tieltä on yleismaailmallinen ilmiö. Monen suuren kaupungin keskusta hiljenee täysin työpäivän päätyttyä.

Sitä kohtaloa Hallamäki ei Helsingille toivo. Hän ajattelee, että kyseessä on ehkä vain yksi vaihe Helsingin kehityksessä.

”En syytä asiasta ketään. Meidän yrittäjien ja myös Helsingin kaupungin tehtävänä on käyttää luovuutta, että uutta syntyy tilalle”, Hallamäki sanoo.

Toimitusjohtaja ei tosin vielä tiedä, mitä hän itse tekee sen jälkeen kun Circuksen ovet sulkeutuvat viimeisen kerran kesäkuun alussa.

Circus perustettiin vuonna 2009 alun perin yökerhoksi, mutta se muutettiin jo pari vuotta myöhemmin tapahtumaravintolaksi. Lama painoi päälle, ja kaupungissa oli yökerhoista runsas ylitarjonta.

”Circus aloitti maaliskuussa 2009 juuri kun lama iski kunnolla päälle. Myös kaupunkikulttuuri alkoi muuttua, eivätkä yökerhot enää kiinnostaneet. Ihmiset alkoivat käydä yhä enemmän tapahtumissa ja kahviloissa”, Hallamäki kertoo.

”Sosiaalinen mediakin vaikutti. Sitä kautta löysi seuraa ilman, että tarvitsi mennä baaritiskille notkumaan yömyöhään.”

Circus onnistui muodonmuutoksessaan etenkin musiikkikentän sirpaloitumisen myötä. Monella uudella genrellä ei vielä ollut omaa esiintymispaikkaa, mutta ne löysivät kodin Circuksesta.

”Isot alan toimijat ottivat meidät ennakkoluulottomasti vastaan, kiitos heille siitä.”

Hallamäen mukaan alusta lähtien oli tärkeää, ettei mitään musiikkityyliä rajattu pois. Circuksen lavalla onkin vuosien mittaan esiintynyt tunnettuja esiintyjiä laidasta laitaan, kuten esimerkiksi Ghost, Skrillex, Tiesto, ASP Rocky, Calvin Harris ja useimmat Suomen eturivin bändit.