Helsingin ytimessä on valtava symboli, jonka merkitys on mysteeri: ”Pohjoisnuolesta” löytyy vain kaksi mainintaa kaupungin asiakirjoista

Julkaistu:

Rautatientorilla sijaitseva nuoli on halkaisijaltaan noin kymmenen metriä.
 

Oletko koskaan Rautatientoria ylittäessäsi pysähtynyt paikoillesi ja katsonut jalkoihisi? Jos olet, huomasitko värilliset nupukivet, jotka muodostavat torin pintaan kuvion?

Rautatientorin eteläpäässä on nimittäin ympyrän sisällä noin 10-metrinen nuoli. Se osoittaa kohti Kansallisteatterin sisäänkäyntiä, mutta ei kuitenkaan kohtisuoraan, vaan ihan vähän vinosti oikeaan. Ilmasta käsin nuoli erottuu selkeästi. Mutta mikä se oikeastaan on? Nuolen ympäristö ei tarjoa sen kummempaa selitystä kuviolle, eikä se tunnu olevan samalla lailla tunnettu kuin esimerkiksi Kaivopuiston rannan kompassitori.

Ensimmäinen maininta nuolesta löytyy vuoden 1987 yleissuunnitelmasta, joka koskee Rautatientorin peruskorjausta.

Suunnitelmassa on eritelty torin päällystemateriaaleja. Keskelle torin eteläpäätyä on piirretty nuolikuvio, johon viitataan suunnitelmassa ”pohjoisnuolikuviona”. Suunnitelman nuoli osoittaa lähes kohtisuoraan Kansallisteatterin sisäänkäyntiin.

Nuolikuvio näkyy myös toisessa kaupungin asiakirjassa samaiselta vuodelta. Päällystesuunnitelmassa nuolikuvion materiaaliksi on merkattu nupukivi, eli kuvio on muodostettu kiveystä käyttäen, ei maalattuna.

Muuta tietoa kaupungilla ei nuolesta ole. Tietopalvelusuunnittelija Laura Lindbergin mukaan peruskorjauksen aikaiset urakka-asiakirjat ovat jo säilytysaikojen mukaisesti hävitetty.

Kun nuolen suuntaa katsoo esimerkiksi Googlen karttapalvelun kautta, näyttää helposti siltä, että se osoittaisi pari astetta itään pohjoisesta. Kompassin kanssa katsottuna nuoli on kuitenkin tismalleen pohjoisen suuntainen.

Pohjoisen sijainnin voi todeta muutamallakin eri menetelmällä. Kompassin käyttämä pohjoinen on niin sanottu magneettinen pohjoinen, joka määrittyy maapallon magneettikentän avulla. Magneettinen pohjoinen on jatkuvasti pienessä liikkeessä ja Suomessa se tarkoittaa noin 0,2 asteen vuosittaista siirtymää itään päin.

Pohjoisen voi määritellä myös maantieteellisenä pohjoisena, jolloin määritellään kyseisestä paikasta lyhin tie pohjoisnavalle. Kartoissa käytettävä karttapohjoinen perustuu koordinaatiojärjestelmiin, jotka saattavat poiketa maantieteellisestä pohjoisesta.

Rautatientorin ”pohjoisnuoli” ei kuitenkaan ole kohtisuorassa torin suuntaisesti, toisin kuin suunnitelmissa on alunperin piirretty. Nuolen osoittamassa suunnassa sijaitsee myös yksi Helsingin maamerkeistä, eli Kallion kirkon torni. Tämä voi olla merkityksellistä siitä syystä, että ennen vuotta 2012 Kallion kirkon torni oli Helsingin paikkatietojärjestelmän nollapiste eli origo.



Torni valikoitui nollapisteeksi, koska silloisessa kaupunkirakenteessa se oli kauas näkyvä maamerkki monesta suunnasta, kertoo kaupungingeodeetti Heikki Laaksonen.

Kallion kirkko rakentui Itäiselle Papinkadulle vuosina 1908–1912. Vanha koordinaatiojärjestelmä oli käytössä 1900-luvun alkupuolelta aina vuoteen 2012 asti. Sen jälkeen Helsinki siirtyi valtakunnalliseen EUREF-koordinaatiojärjestelmään.