Taas yksi Merimaa: Juhani Merimaan lapsenlapsi Mikko, 21, yritti pysyä erossa legendaarisesta rockklubista, mutta lopulta Tavastia vei hänet mukanaan

Julkaistu:

Mikko Merimaan ensimmäinen pesti perheensä musiikkibisneksissä oli muutaman tunnin lipunmyyntivuoro festareilla. Elokuussa hän aloitti Tavastian ohjelmavastaavana.


Jos isoisä sattuu olemaan Tavastian isänä pidetty Juhani Merimaa ja äiti tapahtumalippuja myyvän Tiketin omistaja Mirva Merimaa, on todennäköisesti keskimääräistä vaikeampaa olla päätymättä mukaan musiikkibisnekseen.

Mikko Merimaalla, 21, on tästä kokemusta.

”Olin Tavastialla ensimmäistä kertaa kaksiviikkoisena, ja siitä asti olen enemmän ja vähemmän pyörinyt täällä”, Merimaa kertoo.

Alkuun musiikki ei suinkaan ollut mikään ykkösasia nuoren Merimaan elämässä.

”Olin tuossa ihan kulman takana päiväkodissa, ja skidithän pitää hakea pois sieltä tiukasti ennen viittä. Äiti ei yrittäjänä siihen aina ehtinyt. Silloin vaari haki minut päiväkodista, ja tulimme Ilvekseen syömään lohikeittoa ja pelaamaan futista Tavastian salissa”, Merimaa kertoo.


”Monesti tuli ärsyttäviä soittelijoita häiritsemään pelejä, eli toisin sanoen illan bändi tekemään soundcheckiä.”

Merimaan haaveammatitkin olivat pitkään jossakin ihan muualla kuin keikka- ja lipunmyyntibisneksessä. Merimaasta piti tulla futisammattilainen tai rocktähti. Senkin jälkeen, kun suurisuuntaisimmat tähtihaaveet jäivät taakse, mieli yritti kehittää vaihtoehtoista urasuunnitelmaa.

”Mietin että tekisin jotakin muuta, ettei tarvitsisi tehdä töitä sukulaisten kanssa”, Merimaa sanoo.

Lopulta musiikkibisnes kuitenkin imaisi Merimaan. Tai itse hän käyttää sanaa ajautua. Kesäduuni vähän venähti, Merimaa sanoo. Tuli jokin sijaistuksen tarve. Ja sillä tiellä hän on yhä.

Kokemusta keikka- ja lippubisneksestä oli tosin ehtinyt karttua jo aika tavalla ennen pidempää sijaisuutta. Merimaan ensimmäinen pesti perheensä musiikkibisneksissä oli muutaman tunnin lipunmyyntivuoro festareilla.

Sitä, oliko ihka ensimmäinen kerta Vantaan Ankkarockissa vai Turun Ruisrockissa, Merimaa ei muista. Yhtä kaikki hän oli tuolloin 11–12-vuotias.

Yläkouluikäisenä hän teki TET-harjoittelunsa Tiketin lipunmyynnissä. Lukion ohessa Merimaa oli asiakaspalvelutöissä Tiketissä ja myi lippuja Tavastialla.


”Kun olin 17-vuotias, aloimme pyörittää Tavastialla Uusi polvi -klubia Jonttu Luhtavaaran ja Okko Käyhkön kanssa”, Merimaa kertoo.

Klubin idea oli antaa pienille bändeille mahdollisuus toteuttaa unelmansa Tavastialla. Uusi polvi -klubi avasi Tavastian ovet paitsi marginaalisemmille bändeille, myös alaikäisille.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi vuonna 2016, Merimaa aloitti täysipäiväisen työn Tiketin myyntiosastolla tapahtumakoordinaattorina. Pian hänelle alkoi kasautua myös muita alan töitä.

Alkuvuodesta 2017 Merimaa päätyi turkulaisen musiikkiklubi Gongin ohjelmavastaavaksi. Kesällä 2018 hän sai Tiketissä vastuulleen Tavastian lipunmyynnin ja markkinoinnin.

Pikku hiljaa Merimaa alkoi olla mukana myös Tavastian keikkabuukkauksissa, ja kuukausi sitten legendaarinen rockklubi tiedotti, että Merimaa on nimitetty sen ohjelmavastaavaksi.


”Nyt päävastuu keikkojen sopimisesta on minulla. Vastuu kasvoi aika merkittävästi”, Merimaa sanoo.

Silti Merimaasta tuntuu hassulta, että häntä on haluttu nostaa jalustalle nimityksen vuoksi. Keikkoja kun järjestetään tiimityöllä. Tavastian edustajana on usein mukana myös toimitusjohtaja Juhani Merimaa, artisteja ja bändejä taas edustavat useimmiten keikkamyyjät.

Vaikka nyt on ohjelmapuolella puikoissa nuorempi Merimaa, luvassa ei ole mullistuksia. Ja jos sellaisia tuleekin, ne noudattelevat entiseen tapaan musiikkimaailman trendejä.

”Musiikkiala, musiikinteko muuttuu. Pyrimme olemaan etunenässä tuomassa klubille uusia artisteja, ja nimenomaan monenlaisia, genreihin katsomatta”, Merimaa sanoo.

Avainsana on kiinnostavuus ja toinen olennainen asia ajoitus.

”Joku artisti voisi haluta tänne keikalle jo nyt, mutta oikea momentum voi olla vasta puolen vuoden päästä.”

Katse on entistä tiukemmin uusissa artisteissa siksikin, että kokeneempia voi olla nykypäivänä hankalampi buukata, Merimaa sanoo. Syynä on se, että kilpailuun keikoista ovat lähteneet myös isommat estradit, kuten Hartwall Arena ja olympiastadion.

”Cheek ja Vain elämää ovat mullistaneet suomalaista musamaailmaa. Pidän hyvänä asiana, että suomalaisetkin artistit voivat tehdä isoja juttuja. En koe, että se on klubitoiminnalta pois”, Merimaa sanoo.

Itse asiassa asia saattaa olla pikemminkin päin vastoin. Livekeikkojen suosio vaikuttaisi ylipäätään olevan kasvussa. Viime vuonna Tavastialla järjestettiin ennätysmäärä, useita kymmeniä, loppuunmyytyjä keikkoja.

”Stadissa on muutenkin tosi eläväinen livemeininki”, Merimaa sanoo.

Merimaa sanoo pyrkivänsä käymään mahdollisimman paljon keikoilla muualla, kuten Korjaamolla, On the Rocksissa, Kuudennella linjalla ja Nosturissa.

”Vaikka olisi keikalla vapaa-ajalla, sitä kuuntelee väkisin ammatillisella mielellä ja tarkkailee yleisön reaktioita ja muuta mielenkiintoista.”

Välillä keikoille tulee käytyä viitenä iltana viikossa, joskus ei yhtenäkään. Suurin osa työstä tapahtuu kuitenkin toimistolla.

”Päiväni koostuvat pitkälti sähköpostien lukemisesta ja vastaamisesta, somepostauksista, lippujen myyntiin laittamisesta, keikkojen kuvaustekstien kirjoittamisesta ja promokuvien metsästämisestä”, Merimaa kertoo.

Merimaa sanoo olevansa kiitollinen, että on saanut ottaa ensiaskelia musiikkibisneksessä osaavien ammattilaisten opastamana.

”Mertsin [Juhani Merimaa] kanssa meillä on ollut aika lunki meininki. Suhde äidin kanssa on erilainen, mutta hän on ollut ihan korvaamaton apu kaikessa.”

Vaikka Merimaa on päässyt lukiopohjalta isoihin saappaisiin, hän aikoo jatkaa opintoja. Tällä hetkellä tuore ohjelmavastaava opiskelee oppisopimuksella Markkinointi-instituutissa, ja suunnitelmissa ovat kaupallisen alan opinnot.

”Keikkamyynti, hintojen määrittäminen ja keikan budjetin laskeminen ovat ihan matikkaa. Siksi alan opiskelu voisi olla fiksua.”

Kiinnostus musiikkialaan ei silti aikanaan syntynyt euron merkit silmissä. ”Näin festareilla paljon bändejä, ja innostuin itsekin soittamisesta.”

Merimaa oli 12-vuotias, kun hän perusti kavereidensa kanssa ensimmäisen bändinsä, Philadelphia Dynamiten. Kokoonpano kiersi ahkerasti Helsingin nuorisotaloja ja kouluja.

Yksi ympyrä sulkeutui, kun kymmenen vuotta sitten perustettu bändi soitti tällä viikolla jäähyväiskeikkansa Semifinalissa.

”Nuorisotalokiertueelta on tullut paljon hyvää kokemusta tähän nykyiseen työhöni. Esimerkiksi keikkatuotannosta ja markkinoinnista. Että miten ne ystävät ja vanhemmat saa sinne keikalle.”

Rumpuja soittava ja laulava Merimaa ei ole erityisen innokas puhumaan omista bänditouhuistaan, koska hän haluaa pitää oman musiikintekonsa ja työnsä keikkabisneksessä erillään.

Lapsuuden iltapäivien ykkösaktiviteettia jalkapalloakin Merimaa harrastaa edelleen. Hänen joukkueensa on vitosdivarissa pelaava FC Tavastia. Joukkue on perustettu jo vuonna 1985.

”Aika vähäiselle minun pelaamiseni on jäänyt. Tällä kaudella en ole pelannut yhtään sarjapeliä”, Merimaa sanoo.

Se ei ehkä kuitenkaan haittaa, koska mainetta ja kunniaa on jalkapallon saralla tullut silti niitettyä. Oulussa järjestettiin elo–syyskuun vaihteessa Rockfutiksen SM-kisat.

”Me voitimme siellä Suomen mestaruuden”, Merimaa kertoo.