”Munauikkarit” jakavat Helsingin uimahallit kahteen leiriin: ”Emme pysty kontrolloimaan mitä siellä alla on”

Julkaistu:

Uima-asuja kontrolloidaan hygieenisyyssyistä.


Niin kutsuttu ”munauikkari”-sääntö jakaa Helsingin uimahalleja.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton puheenjohtaja Jukka Rantala otti aiemmin keskiviikkona Ilta-Sanomissa kantaa uimahallien tiukkaa uima-asusääntelyä vastaan. Rantala totesi, että erityisesti teinipojat inhoavat uimahallien vaatimusta tiukkojen ja lyhytlahkeisten uimahousujen käytöstä.

”He kutsuvat niitä munauikkareiksi, eivätkä suostu laittamaan päälleen”, Rantala totesi.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto onkin tehnyt suosituksen, jonka tarkoituksena on tehdä uimahalleista tasa-arvoisempia paikkoja. Suosituksessa toivotaan, että uimahallit joustaisivat uima-asuvaatimuksissaan. Rantala kertoo HS:lle, että suositus onkin vauhdittanut sääntöjen päivittämistä monessa uimahallissa.

Esimerkiksi Espoon uimahalleissa shortsikielto ei enää päde. Myöskään Helsingin kaupungin kokonaan omistamissa uimahalleissa ei tarvite käyttää ihonmyötäisiä uimahousuja.

Lue lisää: Nyt altaaseen pääsee uimashortseissa: Espoo höllensi hallien sääntöjä, ”myös tangat edelleen ihan ok”

Kieltoja on aikaisemmin perusteltu esimerkiksi sillä, että henkilökunnan on vaikea valvoa, mitä materiaalia uima-asut ovat. Materiaalilla on nimittäin paljon enemmän merkitystä kuin lahkeen pituudella tai löysyydellä.

Urheiluhallien toimitusjohtaja Pekka Laitinen sanoo, että kaikissa Urheiluhallien uimahalleissa pitäisi olla yhtenäiset säännöt. Urheiluhallien uimahalleja ovat Vuosaaren, Kontulan, Kallion, Siltamäen, Mäkelänrinteen ja Malmin uimahallit. Shortsit on kaikissa paikoissa periaatteessa kielletty.

”Me emme mitenkään valvo housujen väljyyttä tai lahkeen pituutta, kunhan ne ovat uimapukukankaasta”, Raatikainen sanoo.

Säännöt kuulostavat siis hieman tulkinnanvaraisilta.

Tiukan linjan tulkinta on tehty esimerkiksi Mäkelänrinteen uimahallissa, jossa pitäisi uimahallin hallipäällikkö Nipa Avénin mukaan käyttää ihonmyötäisiä uimahousuja.

”Emme pysty kontrolloimaan sitä, mitkä ovat uimashortseja ja mitkä ei, tai mitä siellä alla on.”

Avén sanoo, että nuoriso saattaa käyttää uimashortsien alla esimerkiksi boksereita.

Mäkelänrinteen ympärillä on myös paljon jalkapallokenttiä ja välillä uimahallissa on todistettu tilanteita, joissa jalkapallojoukkueet ovat yrittäneet tulla uimaan pelishortseissa.

Uimashortsikysymystä käsitellään hänen mukaansa vuosittain. Kysymys ei ole tällä hetkellä ajankohtainen, mutta sääntöjen muuttaminen ei kuulosta Avénista aivan mahdottomalta asialta.

”Asiat kehittyvät.”

Vaikka uimashortsien käyttö on Mäkelänrinteessä kielletty, saa uimapukukangasta olevassa burkinissa tai merenneidon pyrstössä uida.

Burkinit liittyvät myös uimaopetus- ja hengenpelastusliiton suositukseen. Jukka Rantala muistuttaa, ettei suosituksessa ole kysymys ainoastaan uimapukusäännöistä.

”Tässä on kysymys paljon isommasta asiasta eli siitä, onko kaikilla suomalaisilla mahdollisuus päästä uimahalliin. Haluamme huomioida myös etniset vähemmistöt ja liikuntarajoitteiset”, Rantala sanoo.

”Meidän pitäisi tehdä kaikkemme, että mahdollistettaisiin kaikkien liikkuminen ja uimahallissa käyminen. Uimahallin pitää olla matalan kynnyksen liikuntapaikka.”

Turhat säännöt saattavat sulkea joitain ihmisryhmiä turhaan ulkopuolelle.

Yksi viimeisimmistä villityksistä vesilajien joukossa on merenneitouinti. Lajissa käytetään lantiolta varpaisiin ulottuvaa pyrstöä. Pyrstö on tehty uimiseen soveltuvasta materiaalista, joten sen käytölle ei ole mitään estettä.

”Se on mahtava uusi juttu, johon tätä on hyvä verrata”, hengenpelastusliiton Jukka Rantala sanoo.

Rantalan mielestä on ristiriitaista kieltää pitkät shortsit, jos samassa altaassa saa uida pyrstön kanssa.

Samalla merenneitouinti on tuonut halleihin uusia asiakkaita. Sellaisia, jotka eivät välttämättä ole kiinnostuneita perinteisestä uinnista.