Kerrostaloista piti tulla valkoisia ja taloyhtiökin oli jo ehditty ristiä ”Hohdoksi”: Lopputulos tyrmistyttää Helsingin lähiössä

Julkaistu:

”Me olisimme halunneet tehdä taloista vaaleammat, mutta kaupunkikuvan arkkitehdit halusivat, että niistä tulee tummemmat”, talot suunnitellut arkkitehti Jarmo Pulkkinen kertoo.


Helsingin Roihuvuoreen keväällä valmistuneista uusista kerrostaloista on muodostunut alueen asukkaiden keskuudessa kestopuheenaihe. Syynä on se, että havainnekuvissa komeili aikanaan valkoisia taloja, mutta todellisuus Strömsinlahdenpolulla on aivan toinen.

Asunto-osakeyhtiö Helsingin Hohdon talot ovat väriltään betoninharmaat. Tehostevärinä yksityiskohdissa on käytetty tiilenpunaista, joka sointuu vieressä sijaitsevaan Roihuvuoren punatiiliseen kirkkoon.


”Kun rakentaminen alkoi, työmaan viereen pystytettiin kyltit, joissa oli kuva tulevista taloista. Katsoin että tulee ihan mukavanoloiset talot kohottamaan alueen yleisilmettä”, kertoo Roihuvuoressa asuva Lotta Lindroos.

Kun väkeä alkoi keväällä muuttaa sisään taloihin, hämmennys oli melkoinen. Valmiit rakennukset näyttivät ihan erilaisilta kuin havainnekuvassa.

Lindroos ei ole ainoa, jota kuvien ja todellisuuden välinen ristiriita on kummastuttanut. Alueen Facebook-ryhmässä on aloitettu aiheesta useita keskusteluketjuja. Niissä on spekuloitu muun muassa sitä, miksei taloista tullutkaan valkoisia.

Taloyhtiön suunnitellut HPK Arkkitehtien arkkitehti Jarmo Pulkkinen osaa kertoa miksi.

”Me olisimme halunneet tehdä taloista vaaleammat, mutta kaupunkikuvan arkkitehdit halusivat, että niistä tulee tummemmat”, hän kertoo.

”En ole itsekään tyytyväinen siihen sävyyn. Väri muutettiin rakennuslupavaiheessa. Kitinvärinen oli se meidän ehdotuksemme.”


Pulkkisen mukaan julkisivut oli suunniteltu lähiympäristöön sopiviksi. Toisella puolella katua sijaitseva ostoskeskus on valkoinen, samoin kuin läheiset kerrostalo ja päiväkoti.

”Tuon värisinä talot eivät kyllä istu Roihuvuoren yleisilmeeseen”, Lindroos sanoo.

”Talot ovat kuin betonielementtimöykkyjä. Näyttää siltä, että elementit olisi vain jätetty siihen.”

Lindroosille tulee taloista mieleen marraskuu. Hänestä on apaattista kävellä niiden ohi.

”Suomessa on suurimman osan vuotta sään puolesta niin harmaata. Värikkäät talot piristävät, vaikka olisi harmaakin sää”, hän sanoo.

”Jos olisin ostanut asunto-osakkeen valkoisesta talosta ja päätynyt tuonväriseen, olisin varmaan nyt pohtimassa vahingonkorvauskysymyksiä.”

Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden lupayksikön päällikkö Anne Nurmio ei pysty kommentoimaan suoraan kyseisen taloyhtiön tapausta, koska ei rakennuslupaprosessin aikana ollut vielä nykyisessä työssään.

Yleisellä tasolla hän kuitenkin kertoo, että lupavalmistelun yksi ydintehtävistä on riittävän kaupunkikuvallisen laadun varmistaminen rakentamisessa. Helsingissä lupavalmistelun apuna toimii kaupunkikuvatyöryhmä, joka jo kertaalleen muutama vuosi sitten ehdittiin lakkauttaa.

”Huonoja suunnitteluratkaisuja on hämmentävän paljon liikenteessä. Niissä näkyvät aikataulu- ja kustannuspaineet välillä hyvinkin selvästi”, Nurmio sanoo.

Aiemmin suunnitelmiin on Nurmion mukaan puututtu yksityiskohtaisemmin. Nykyään ei anneta enää tarkkoja määräyksiä, vaan pyritään antamaan palaute yleisemmällä tasolla.

”Näissä asioissa ei ole objektiivista totuutta. Että vain tällä värisävyllä siitä tulee hyvä”, Nurmio sanoo.

”Helsinkiin rakennetaan niin paljon, ettemme edes ehtisi millään katsoa yksittäisiä sävyjä. Emme anna mitään värikoodeja. On arkkitehdin vastuulla löytää oikea sävy.”