Autoilijat törttöilevät liikenteessä Katajanokalla: ”Monet kiellettyjä reittejä kulkevat ajavat tosi kovaa”

Julkaistu:

Helsingin poliisin liikennevalvonnan johtaja, ylikomisario Jarkko Lehtinen kertoo, ettei Katajanokan liikennetilanne ole poliisin valvonnassa ja tehtävissä noussut esille erityisen ongelmallisena.


Jalkakäytäviä pitkin ajelua, törttöilyä yksisuuntaisia katuja pitkin väärään suuntaan ja kaahailua asuinkaduilla. Esimerkiksi näistä syistä katajanokkalaiset ovat viime kuukausina olleet helisemässä.

Ruuhkia ja niistä johtuvia lieveilmiöitä on alueella vilkkaan sataman vuoksi riittänyt iät ja ajat. Viime aikoina tilannetta ovat kuitenkin pahentaneet useat meneillään olevat rakennusrankkeet. Katajanokalle rakennetaan parhaillaan muun muassa maanalaista pysäköintihallia.

Alueella on työmaa-aidoin reunustettuja kaivantoja, suljettuja katuja ja lukuisia muita liikenteen poikkeusjärjestelyitä. Se kiristänee autoilijoiden pinnaa ja saa heidät kaasuttamaan ja hakemaan vaihtoehtoisia, nopeampia reittejä joskus jopa liikennesäännöistä välittämättä.

”Alueella on merkein osoitettuja läpiajokieltoja ja lapsia liikenteessä -merkkejä, mutta ehkä ne uppoavat muuhun merkkimereen”, katajanokkalainen Jenni Tuomaala sanoo.

”Kerran näin kun maasturi painoi Linnankatua väärään suuntaan 70–80 kilometriä tunnissa. Molemmilla puolilla katua on lapsiperheiden suosimia korttelipihoja, ja lapset vaihtavat pihaa kadun yli melko liberaalisti. Ei itsellekään välttämättä tulee mieleen katsoa siihen suuntaan, mistä autoja ei pitäisi tulla.”

Erityinen huoli alueen asukkailla on Tuomaalan mukaan juuri lapsista. Katajanokan liikenneturvallisuuden parantamista vaativalla addressilla on reilu 140 allekirjoittajaa.

”Tämä on vähän kuin pieni kylä, ja monet lapsiperheet ovat muuttaneet tänne juuri siksi. Lapset on päästetty suhteellisen aikaisin kulkemaan itsenäisesti kouluun ja kavereille. Nyt monet ovat alkaneet hakea lapsiaan iltapäiväkerhosta”, Tuomaala sanoo.

Liikenneongelmia ei helpota se, että rakennustöiden vuoksi pysäköintipaikat ovat entistäkin tiukemmassa. Autoja pysäköidään aivan kiinni suojateihin tai jopa niiden päälle niin, että näkyvyys risteykseen peittyy.


Vanhemmat toivovat, että poliisi lisäisi liikenteen valvontaa alueella. He toivoisivat myös kaupungilta väliaikaisten liikennejärjestelyiden valvontaa sekä ratkaisuja alueella tapahtuviin toistuviin liikennerikkomuksiin.

”Monet kiellettyjä reittejä kulkevat ajavat tosi kovaa, kun varmaan ajattelevat vähentävänsä niin kiinni jäämisen riskiä”, Tuomaala sanoo.

”Tarvittaisiin myös pysyvämpiluontoisia hidasteita, kuten töyssyjä ja kavennuksia, ettei niin helposti huvittaisi lähteä kaahaamaan asuinkaduille.”

Helsingin poliisin liikennevalvonnan johtaja, ylikomisario Jarkko Lehtinen kertoo, ettei Katajanokan liikennetilanne ole poliisin valvonnassa ja tehtävissä noussut esille erityisen ongelmallisena.

”En tiedä, että tilanne siellä olisi muuttunut dramaattisesti”, hän sanoo.

Tilastot antavat viitteitä itse asiassa jopa päinvastaisesta.

”Tammi–heinäkuussa 2018 Katajanokalla sattui 11 liikenneonnettomuutta. Samalla ajanjaksolla tänä vuonna tapahtui täsmälleen saman verran onnettomuuksia. Vuodesta 2017 liikenneonnettomuuksian määrä on jopa hieman laskenut”, Lehtinen sanoo.

”Kun jollakin alueella tehdään rakennustöitä ja siitä aiheutuu liikenteeseen poikkeusjärjestelyitä, osa noudattaa kiertoreittejä, osa ei. Ne jotka eivät noudata, saattavat sitten ajella vaikka kävelyteillä. Katajanokan ongelmat siis ilmiönä tuttuja.”

Samantyyppisiä väliaikaisjärjestelyitä on kuitenkin Lehtisen mukaan lukuisia ympäri kaupunkia. Hän sanookin, että liikenteen valvontaa pyritään jatkuvan tilastoarvioinnin perusteella keskittämään sinne, missä tapahtuu eniten onnettomuuksia.

Toissa viikolla Katajanokalla suoritettiin kaksi kertaa raskaan liikenteen valvontaa. Alueella ei tilastojen mukaan kirjoitettu kyseisen viikon yhtään sakkoa tai tapahtunut yhtään ainoaa onnettomuutta.

Katajanokkalaisten huoli liikenneturvallisuudesta on kaupungilla tiedossa.

”Pääosin on tiedossa. Asiasta on saatu palautetta, ja palautteen aiheita on pyritty yhteistyössä ratkomaan. Tiiviissä kaupunkiympäristössä samanaikaiset työmaat aiheuttavat haittaa ja harmia”, sanoo alueiden valvonnan tiimipäällikkö Elina Airaksinen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Kaupunki hyväksyy aina liikenteen väliaikaiset poikkeusjärjestelyt. Niiden tulisi olla hyväksyttyjen suunnitelmien mukaiset, mutta käytännössä tilanne työmaalla elää ja järjestelyt voivat muuttua, Airaksinen sanoo.

”Urakoitsijat eivät muista aina hyväksyttää uutta suunnitelmaa kaupungilla. Valvoja puuttuu näihin heti huomatessaan.”

Työmaa-aikaisten liikennejärjestelyiden valvoja kiertää Airaksisen mukaan alueella päivittäin.

”Samalla valvojalla on kuitenkin useita muitakin alueita valvottavanaan, joten jatkuvaa päivystystä alueelle ei ole mahdollista järjestää”, hän sanoo.

Airaksinen kertoo, että alueidenkäytön valvoja on ohjannut hänelle palautteina tulleet pysyviin järjestelyihin liittyvät asiat liikennesuunnittelun puolelle.