Suosion saavuttanut laji rantautui Suomeen sattumalta: ”Se tapahtui ihan täysvahingossa”

Julkaistu:



Lievestuoreen Piukku toi padelin Helsinkiin. Jyväskylän kupeesta, Laukaan Lievestuoreelta kotoisin oleva Piukku Kopiloff rakensi padel-kenttiä jo kun osa nykyisistä padel-aktiiveista vielä tapaili tenniksen alkeita tenavana pallopelien alkeita.

Nyt nämä entiset tenavat ovat perustaneet omia padel-kenttiään. Tänä vuonna uudet kenttäkeskukset on avattu ainakin Helsingin Lauttasaareen ja Espoon Tapiolaan.

Molempien perustajat ovat jolleivät aivan nuorukaisia ainakin nuoria miehiä. Jostain syystä he ovat suurimmaksi osaksi aktiivikoripalloilijoita.

Ja tennisharrastajia he toki ovat enemmän tai vähemmän. Tennis padelista ensivilkaisulla tuleekin mieleen. Hetken kun sitä katselee, se vaikuttaa enemmän squashilta. Maajoukkuepelaajien pelaamana etenkin.

Kenttä muistuttaa tenniskenttää, mutta on pienempi. Mutta peli on toista. Osaavat pelaajat pystyvät hyödyntämään kentän seiniä. He odottavat rauhassa, että pallo pomppaa seinästä ja sen jälkeen sijoittavat kierteisen lyönnin harkitusti ja hallitusti.

Nyt kentällä pinkovat pelaajat todella ovat osaajia, Suomen mittakaavassa. Julius Lehmuskallio, Roope Kailaheimo, Markus Männistö ja Kaj Swanljung ovat kaikki maajoukkuepelaajia, Lehmuskallio ja Kailaheimo miesten maajoukkueen, Männistö ja Swanljung veteraanien.

Vaikka kentällä on raavaita miehiä, voima ei nyt jyllää. Toisin on miesten tenniksessä, jossa räjähtävä avaussyöttö usein määrää pallon kulun.

Miesten maajoukkue karsiutui tulevalla kaudella Portugalissa järjestettävästä EM-turnauksesta.

”Alkukarsinnasta mentiin jatkoon, jatkokarsinnassa tuli stoppi”, Lehmuskallio sanoo.

Tärkeintä ei ole voitto vaan osanotto, totesi nykyaikaisen olympialiikkeen isä, ranskalainen paroni Pierre de Coubertin.

Niin padelissakin, ja eritoten padelissa. Ei Suomen eikä monen muun maan pelaajapohja riitä vielä kamppailuun kärkisijoista.

Espanjassa pohjaa sen sijaan riittää. Laji on sieltä levinnyt kaikkialle Eurooppaan. Espanjasta myös Piukku Kopiloff toi lajin Helsinkiin.

”Se tapahtui ihan täysvahingossa”, Kopiloff sanoo nyt.

Entinen Lievestuoreen Sisun keihäänheittäjä, lajissa suomen mestari, oli vuosituhannen vaihteeseen tultaessa pitkään asunut Gran Canarialla ja opettanut siellä tennistä.

”Tennis vain yksinkertaisesti loppui. Muutin Barcelonaan kolmeksi vuodeksi ja valmistuin padel-ohjaajaksi.”

Kopiloff muutti takaisin Gran Canarialle ja opetti siellä padelia. Hänen lähtiessään vuosittain kesäksi Suomeen paikalliset padel-opettajat järjestivät hänelle aina illallisen. Kevään 2003 illallisella kollegat uhkasivat tulla Suomeen aloittamaan maassa Kopiloffin kanssa padelkulttuurin, vaikkeivät Suomen oloista mitään tienneetkään.

”Television säätiedotuksissa oli Suomen kohdalla vain reikä.”


Porukka tuli Kopiloffin kainosteluista huolimatta Suomeen, ja pian oli pystyssä maan ensimmäinen, tosin väliaikainen padel-kenttä Helsingin Kalastajatorpalla. Se oli menestys, ja Kopiloff innostui.

Hän rakensi syksyllä Suomen ensimmäisen pysyvän kentän Helsingin Hietsuun, Hietaniemen uimarannalle. Kirjaimellisesti rakensi.

”Omin käsin”, Kopiloff korostaa.

Lauttasaaressa maajoukkuepelaajien kamppailua seuraa läpinäkyvän muovilevyn takana Suomen mestari. Hän ei tosin ole mestari itse padelissa.

Lauttasaaressa keskuksen yhtiökumppaninsa kanssa avannut Marius Van Andringa ihastui padeliin kolmisen vuotta sitten. Hän kutsuu padelia koripallon tasapainolajiksi.

”Tässä kiehtoo se, että tämä on yhdistelmä yksilö- ja joukkuelajin välillä. Koripallokentällä on viisi pelaajaa, tässä tulos on tosi paljon riippuvainen siitä, miten itse pelaat.”

Espoon Tapiolassa heiluvat hihat. Kentälle levitetään hiekkaa, jotta kenkä liukuu hieman sen pinnalla.

Tapiolan kentän perustajina olivat Ville Puotila, Visa Tarjanne ja Villematti Kopio, Petri Kuitunen ja Ilari Seppälä. Kuitusta lukuun ottamatta koripalloilijoita hekin. Heistä Tarjanteella on vahva tennistausta, minkä vuoksi hän padelistakin kiinnostui. Kaverit innostuivat sitten hänen myötään.

”Parasta tässä on matala aloituskynnys, jos vertaa esimerkiksi tennikseen. Lajiin pääsee sisälle helpolla”, Tarjanne sanoo.

”Ja sosiaalisuus ehdottomasti myös. Tämä on nelinpeli, ja tulee usein pelattua kavereiden tai perheen kanssa.”


Lauttasaaren ja Tapiolan tuoreet padel-yrittäjät ovat hakeneet oppia lajiin Sörnäisistä. Siellä Piukku Kopiloff opettaa lajiin uusia kouluttajia omassa padel-keskuksessaan.

Eikä hän opeta vain opettajia.

”Uskon, että lajin tulevaisuus tulee aina lasten ja nuorten kautta”, Kopaleff sanoo.

Sen vuoksi hän on käynyt vapaaehtoistyönä esittelemässä peliä peräti 600 koulussa.

Oikaisu 27.8.2019 kello 14.23: Jutussa sanottiin aiemmin, että Espoon uudet padel-kentät sijaitsevat Matinkylässä. Kentät sijaitsevat Tapiolassa.