Lukiot hälyttävässä tilassa Helsingissä: Vain kaksi lukiorakennusta hyvässä kunnossa

Julkaistu:

Huonosta sisäilmasta kärsinyt suojeltu Alppilan lukion koulurakennus kävi läpi mittavan perusparannuksen, joka valmistui toukokuussa. Nyt koulun ovet avattiin opiskelijoille.


Tennarit nirskuvat uutuutta tuoksuvilla muovimattoisilla käytävillä. Opiskelijanuorukainen ottaa juoksuaskeleet ja pysähtyy juuri ennen ovea. Skriiik. Tuosta tulee muuten jäämään jälki.

Alppilan lukiossa uusi lukuvuosi on käynnistynyt vasta muutamia päiviä sitten. Tänä vuonna koulun alkuun liittyi ylimääräistä erityisyyttä, kun opiskelijat ja henkilökunta pääsivät palaamaan suuresta perusparannuksesta valmistuneeseen koulurakennukseen Viipurinkadulle.

Vuonna 1959 valmistuneen suojellun lukiorakennuksen suurremontti aloitettiin alkuvuonna 2017. Uusiksi meni lähes kaikki. Julkisivun materiaalit, sisätilojen pinnat, lattiat, ja isoimpana ilmanvaihto. Kouluun hankittiin myös täysin uudet kalusteet lukuun ottamatta muutamia entisöityjä ja kunnostettuja kalusteita.


Alun perin tiloihin oli tarkoitus päästä palaamaan jo tammikuussa, mutta remontti viivästyi puoli vuotta. Rehtori Susanna Kalmarin mukaan syynä myöhästymiselle olivat suojelukohteen remontoimisesta aiheutuneet lisätyöt. Erityisesti nykyaikaisen ilmanvaihdon asentaminen tiloihin aiheutti päänvaivaa, mutta lopputulokseen ovat olleet tyytyväisiä kaikki.

”Kyllä täällä aplodeerattiin yhdessä remontille ensimmäisenä päivänä”, Kalmari kertoo.

Aplodeille on varmasti ollut aihetta, sillä evakkovuodet väistötiloissa Haagan Mäkipellontien tiloissa eivät olleet täysi ihanteellisia. Väistötiloissa tehdyn kuntotarkastuksen perusteella tilojen olosuhteet voivat aiheuttaa terveyshaittoja tiloissa oleskeleville.


Paremman sisäilman lisäksi huomiota ovat saaneet opetustilat, joita on päivitetty nykyisen opetussuunnitelman tarpeisiin. Tiloista on pyritty tekemään monimuotoisia ja yhdisteltäviä, Kalmari selostaa. Esimerkkinä hän näyttää opetustilaa, jonka takaseinän saa tarvittaessa avattua kokonaan, jolloin kaksi tilaa yhdistyy.

Alppilassa on panostettu myös erityisaineiden tarpeisiin. Kemian luokassa kattoa halkovat luokkatilan mittaiset ”telakat”, joista on mahdollista saada työpisteille vettä ja vedenimua. Jokaisen työpöydän telakassa on myös imuri. Kuvataiteen luokan takatilasta löytyy vielä muoveissa oleva keramiikkauuni ja muita taidetarpeita.


Nelikerroksinen rakennus pitää sisällään 28 opetustilaa, joiden lisäksi on tietyille aineille personoituja luokkatiloja. Lukion lisäsiipeen rakentui remontin aikana uusi liikuntahalli, joka korvaa puretut liikuntatilat.

Tänä vuonna koulun käytävillä käyskentelee noin 700 opiskelijaa, joista ensimmäisen vuoden opiskelijoita on 220. Viime kevään yhteishaussa Alppilan lukio oli suosittu kohde. Yhteensä hakijoita oli 1999 ja heistä 420 haki ensisijaisesti juuri Alppilaan. Hakuinnostuksen vuoksi lukion keskiarvoraja nousi viime haussa 8,42:een.


Kalmari on lukionsa vetovoimaan tyytyväinen. Lukion sijainti keskeisellä paikalla Pasilan ja Alppiharjun välissä vetää väkeä puoleensa, mutta Kalmarin mukaan myös lukion yhteisöllisyydellä on iso merkitys kouluvalinnassa.

Kun Alppilan lukion korjausurakkaa reilu kaksi vuotta sitten aloitettiin, oli Helsingin kaupungin lukioiden tilanne hälyttävällä tolalla. Kaupungilla oli silloin ainoastaan yksi hyväkuntoinen lukiorakennus: Kruununhaan Sibelius-lukio, joka peruskorjattiin vuonna 2012. Loput kymmenen kaupungin suomenkielisten lukioiden rakennuksista olivat korjausjonossa sisäilmaongelmien, ahtauden tai huonon kunnon vuoksi.

Lue lisää: Hälyttävä lista julki: Helsingin kaupungilla on vain yksi hyväkuntoinen lukiorakennus

Helsingin kaupungin HS:lle toimittaman koonnin mukaan korjauksissa on päästy eteenpäin, mutta väistöön lähtö on edessä vielä useille opiskelijoille.

Korjaukset ovat tällä hetkellä kesken Ressun lukion ja IB-lukion tiloissa, Mäkelänrinteen lukiossa ja Helsingin medialukiossa.

Etu-Töölön lukiossa perusparannus aloitetaan ensi vuonna, jolloin opiskelijat siirtyvät väistötiloihin. Sama tilanne on Kallion lukiossa, jonka opiskelijat siirtyvät Laaksoon Lehtikuusentielle sen vapauduttua Reissun lukion väistökäytöstä.

Myllypurossa sijaitsevalle Helsingin kielilukiolle on suunniteltu kokonaan uusi koulurakennus, joka on tarkoitus saada käyttöön elokuussa 2023. Vuosaaren lukiolaiset pääsevät myös uusiin tiloihin, kun kaupungin elinkaarihankkeena toteuttama rakennusprojekti valmistuu kesällä 2021.

Helsingin luonnontiedelukio on siirtymässä uusiin korvaaviin tiloihin. Tällä hetkellä Kaupunki on neuvotellut Helsingin yliopiston kanssa yhteiskäyttötiloista Kumpulan kampuksella. Päätöksenteko yliopiston ja kaupungin yhteistyöstä on vielä kesken. Uudet korvaavat tilat on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2022 aikana.

Helsingin kuvataidelukion Pengerkadun sivutoimipisteen kuntoa on tutkittu ja korjattu. Perusparannus on suunniteltu vuosille 2023–2024. Torkkelinkadun päätoimipisteen perusparannus valmistui vuonna 2016.

Kaupungin 11 lukiosta nyt kaksi ovat kunnossa, loput odottavat edelleen mittavia tai pienempiä remontteja.

”Korjausvelka on jonkin verran kumuloitunut. Jossakin on jouduttu toimimaan nopeammalla aikataululla”, kertoo kaupungin palvelutilaverkkopäällikkö Jarmo Raveala.

Useat yhtäaikaiset korjaustarpeet tarkoittavat myös useita yhtäaikaisia väistötilojen tarpeita. Palvelutilaverkkopäällikkö Jarmo Raveala Helsingin kaupungilta kertoo, että opiskelijat pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan olemassa oleviin kiinteistöihin.

”Yleensä tilapäiset ratkaisut tulevat kalliimmaksi, kun kustannukset jyvitetään lyhyelle ajalle.”

Parakkien käytössä kustannuksia lisäävät myös tilaelementtien siirrot ja paikan ennallistaminen. Lisäksi opiskelijoille pitää järjestää erikseen tilaa ruokailulle ja liikunnalle.

Sopivia tiloja lukiolaisille ei ole kuitenkaan helppo löytää. Kaupunki onkin hyödyntänyt väistötilanaan esimerkiksi entistä Stadin ammattiopiston kiinteistöä Lehtikuusentiellä. Ravealan mukaan kiinteistön muutostöihin lukiolaisia varten on käytetty yhteensä 700 000 euroa. Tilaelementit olisivat tulleet huomattavasti kalliimmaksi.

Alppilassa käydään vielä haastatteluviikolla läpi viimeisimpiä korjaustarpeita ja asennetaan loput kalusteet paikoilleen. Mitään suurempaa ei ole Susanna Kalmarin mukaan ilmennyt, mutta aina löytyy vähän repsottavia tiivisteitä ja ovia, joiden lukituksissa on vähän hiottavaa.


Sisäpihalle odotetaan koulun väriläiskää: pissaavasta patsaasta tunnetun kuvanveistäjä Tommi Toijan suunnittelemaa patsasta, joka tulee keskelle vesiallasta.

Kalmari toivoo, että patsas ehtisi paikalle ennen elokuun lopun juhlallisuuksia. Aivan kuun lopussa koululla juhlitaan Alppilan lukion 60-vuotispäivää ja uudistettujen tilojen avajaisia.


Puitteet eivät voisi olla paremmat. Koulun persoonallisessa, amfiteatterin muotokieltä mukailevassa juhlasalissa Yrjö Kukkapuron tuolit on entisöity loistoonsa ja puinen lattia kiiltelee uutuuttaan.

Päätyseinän kattoon asti yltävät ikkunat uusittiin remontin yhteydessä. Mutta suojelukohteen arvoja mukaillen, ikkunat saivat pitää puiset karminsa.