Matkailukeisari Kalevi Keihänen ilmestyi yhtäkkiä Hämäläisten kotiin ja ilmoitti ostavansa koko talon – Tällainen oli Tapiolan legendaarisen Korpilinnan nousu ja tuho - HS-Espoo - Ilta-Sanomat

Matkailukeisari Kalevi Keihänen ilmestyi yhtäkkiä Hämäläisten kotiin ja ilmoitti ostavansa koko talon – Tällainen oli Tapiolan legendaarisen Korpilinnan nousu ja tuho

Keihäsmatkojen perustaja Kalevi Keihänen halusi aikoinaan perheelleen isomman asunnon. Hän löysi Pohjois-Tapiolasta vanhan funkkishuvilan ja rakensin sen kellariin baarin ja uima-altaan.

Kalevi Keihänen kuvattiin chinchillaturkissaan Korpilinnan pihalla keväällä 1973.­

30.10. 7:38

Kukaan perheestä ei tiennyt, mistä Kalevi Keihänen oli keksinyt Korpilinnan. Yhtenä päivänä Keihäsmatkojen perustaja vain ilmestyi Anna-Liisa Hämäläisen pihalle Pohjois-Tapiolan ja Mankkaan rajalle ja ilmoitti, että hän haluaisi ostaa tämän talon.

Hämäläinen oli jäänyt leskeksi jonkin aikaa aiemmin. 1940-luvun alussa rakennetun funkkishuvilan ja sen suuren pihapiirin ylläpito yksin oli raskasta.

Hämäläinen päätti myydä Korpilinnaksi nimetyn huvilan Keihäselle. Kalevi Keihänen oli Hämäläiselle – ja monille muillekin suomalaisille – tuttu Keihäsmatkat-matkatoimistosta, jonka hän oli perustanut vuonna 1965.

Korpilinna Kalevi Keihäsen aikana vuonna 1973.­

Kauppakirjaa ei ole tallessa, mutta Hämäläinen ja Keihänen solmivat kaupat Korpilinnasta joskus 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Tarkkaa kauppahintaa ei tiedetä.

”Äiti ei puhunut raha-asioista, mutta sen tiedän, että hän myi talon hyvällä hinnalla”, kertoo Hämäläisen tytär Anna-Karina ”Anika” Pohto-Annanpalo.

Korpilinna on Pohto-Annanpalon syntymäkoti ja hän on viettänyt siellä lapsuutensa ja nuoruutensa. Nykyisin hän asuu Espoon Matinkylässä ja viettää talvet Sri Lankassa.

Korpilinnan kauppaan kuului luonnollisestikin Keihäsmatkojen pakettimatka Kreikkaan Rodokselle. Mukaan matkalle lähti iso joukko sukua – siis sitten, kun Anna-Liisa Hämäläinen oli ensin suostuteltu ylipäänsä lähtemään Keihäsmatkojen matkalle.

”Äiti sanoi ensin, että häntä ei mikään Keihäsmatkojen Kalevi mihinkään lennätä. Sanoin äidille, että ole hiljaa ja ota ne liput. Se oli hauska matka!” Pohto-Annanpalo sanoo ja nauraa.

Anna-Karina Pohto-Annanpalo asuu yhä Espoossa. Kodin ruokapöytä ja katossa roikkuva kristallikruunu ovat kuuluneet Korpilinnan alkuperäiseen sisustukseen.­

Kalevi Keihänen teki Korpilinnan tunnetuksi 1970-luvuilla haastatteluissa, joissa hän esitteli hulppeaa huvilaansa.

Korpilinnan tarina alkoi kuitenkin jo 1930-luvulla, kun everstiluutnantti Antti Hämäläinen, Anna-Liisa Hämäläisen puoliso ja Anna-Karina Pohto-Annanpalon isä, rämpi Pohjois-Tapiolassa vesurin kanssa etsimässä sopivaa talon paikkaa.

Antti Hämäläinen on kertonut, että hän kulki pitkin kiinalaisten ensimmäisen maailmansodan aikana kaivamia juoksuhautoja.

Lue lisää: Tuhansia kiinalaisia tuli sata vuotta sitten kaatamaan metsää Helsingin seudulle – se oli virhe, joka johti ryöstöihin ja murhiin

Usea juoksuhauta johti keskusbunkkeriin, joka oli täyttynyt vedellä. Vesi oli peräisin bunkkerin pohjalla olevista lähteistä. Hämäläinen sai idean: hän teki lähteistä vesialtaan ja rakensi sen viereen talon perheelleen.

Hämäläisten aikana altaassa ui ruutanoita. Keihäsestä kertovissa jutuissa taas mainitaan usein, kuinka hänellä oli pihallaan lohiallas.

”Voi olla, että Keihänen oli vaihtanut kalat tai sitten hän vain kutsui ruutanoita lohiksi”, Pohto-Annanpalo sanoo.

Keihänen teki pihan lammesta suihkulähteen. Haastatteluissa hän kertoi kasvattavansa altaassa lohia.­

Korpilinna valmistui nimensä mukaisesti keskelle korpea, nykyisen Pohjois-Tapiolan ja Mankkaan rajalle 1940-luvun alussa. Sotien jälkeen ympäristöön alkoi nousta rintamamiestaloja. Hulppea huvila ja sen varakkaat asukkaat erottuivat joukosta.

”Annoin uudet lelut aina kavereille. Äiti ihmetteli, minne olin lelut hävittänyt. Vastasin, etten tiedä”, Pohto-Annanpalo sanoo.

”Vaikka luulisi, että se on ollut ihanaa elämää, oli oikeastaan aika kamalaa, että oli niin erilainen kuin muut. Kun sain uudet housut, revin ne puukolla rikki ja ompelin, jotta ne näyttäisivät kuluneilta.”

Korpilinna valmistui 1940-luvun alussa.­

Nykyään voi olla hankala hahmottaa, kuinka metsässä Pohjois-Tapiolan ja Mankkaan rajalla tuohon aikaan elettiin. Hämäläisilläkin oli lammas ja sikoja useampana kesänä.

Kun Pohto-Annanpalolla oli lapsena tylsää, hän kiipesi isän pienoiskiväärin kanssa Korpilinnan katolle ja yritti ampua oravia.

”Onneksi en osunut!”

Hämäläisten aikana Korpilinnassa oli kaksi asuinkerrosta, ullakko ja kellari. Alakerrassa sijaitsi sali, ruokasali, keittiö ja Antti Hämäläisen työhuone, yläkerrassa makuuhuoneet.

Pohto-Annanpalo muistelee, kuinka teinivuosina poikaystävillä oli tapana kiivetä hänen huoneeseensa villiviinin ristikkoa pitkin.

”Pojat pitivät aina jotain meteliä. Äiti sitten tietysti kuuli sen ja tuli koputtamaan huoneen oveen. Sanoin pojille, että syöksykää ulos, ja niin he sitten kiipesivät ristikkoa alas.”

Anna-Karina Pohto-Annanpalolla on vielä tallessa vanha baarikaappi, joka oli Korpilinnassa hänen isänsä huoneessa.­

Kalevi Keihänen laajensi Korpilinnaa. Kellariin hän teki baarin ja uima-altaan, pihalle nousi savusauna.

”Meillä se oli ollut vain hiili- ja perunakellari, ja yhtäkkiä siellä oli baari!” Pohto-Annanpalo nauraa.

Helsingin Sanomien jutussa toukokuussa 1973 kerrottiin, kuinka Korpilinnan baarista ”pieniä sieviä yhden drinkin pulloja löytyy lasivitriinien kätköistä noin 700, minkä pitäisi olla lajissaan ainakin maan toiseksi monipuolisin valikoima”.

Koristeena baarin seinällä roikkuivat Lasse Virénin juoksukengät.

”Keihäsen kotibaari värivaloineen ja stereomusiikkeineen kelpaisi minkä ravintolan koristukseksi hyvänsä”, HS kirjoitti.

Kerrotaan, että Keihänen ei viihtynyt baareissa. Niinpä hän tykkäsi kestittää vieraita kotonaan Korpilinnassa. Keihäsen ystävä, tämän vuoden syyskuussa kuollut sanoittaja Vexi Salmi kertoi Ilta-Sanomien haastattelussa helmikuussa, että laulaja Irwin Goodman asui perheineen Korpilinnassa Keihästen luona noin puoli vuotta.

Goodman oli menettänyt asuntonsa Tampereella vuonna 1976, ja Keihänen tarjosi hänelle majapaikan.

Kalevi Keihänen rakennutti Korpilinnan kellariin baarin, johon mahtui noin 20–30 henkeä.­

Pohto-Annanpalo pääsi Keihäsen aikana kerran vierailulle lapsuudenkotiinsa. Laulaja Eino Grönin puoliso Marjatta Grön on Pohto-Annanpalon hyvä ystävä. Eino Grön puolestaan tunsi Kalevi Keihäsen ja onnistui sitä kautta järjestämään naisille vierailun Korpilinnaan.

”Siellä oli edelleen tallessa se vanhan huvilan henki. Jopa vanhan huoneeni ikkunahakaset olivat tismalleen samat kuin silloin aikoinaan”, Pohto-Annanpalo kertoo.

”Se oli lystikäs visiitti. Keihänen oli oikein mukava mies. Siinä me juotiin kahvit ja istuttiin ruokasalissa.”

1970-luvun alussa Keihänen oli kovassa nosteessa: matkailubisnes kukoisti ja chinchillaturkkiin pukeutunut Keihänen oli tuttu näky lehtien palstoilla.

Samoihin aikoihin Korpilinnan kanssa hän osti myös Westendin edustalta saarimökin piilopirtikseen.

Lue lisää: Espoon Westendin edustalla on saaria, joissa raharikkaat toteuttivat päähänpistojaan lupia paljon kyselemättä – ”Se oli sitä aikaa”

1970-luvun puolessa välissä Keihäsmatkat joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Keihänen oli sijoittanut suuria summia omaan lentoyhtiöönsä, mutta vuoden 1973 öljykriisi ravisteli talousmarkkinoita niin, että Helsingin Osakepankki päätti lopettaa Keihäsen yhtiöiden rahoittamisen. Vuoden 1974 toukokuussa Keihäsmatkat hakeutui konkurssiin.

Konkurssia seurasi Keihäsen omaisuuden setviminen, ja siinä vasaran alle joutuivat niin Korpilinna kuin Westendin saarimökkikin. Molemmat pakkohuutokaupattiin 1970-luvun lopussa.

¨

Korpilinnan osti espoolainen liikennöitsijä Kauko Tyllilä. Kauppahinta oli 600 000 markkaa, nykyrahassa noin 365 000 euroa. Kauppahintaa moitittiin aikoinaan halvaksi. Ei kuitenkaan tiedetä, oliko se vähemmän vai enemmän kuin mitä Keihänen oli Korpilinnasta vajaat kymmenen vuotta aikaisemmin maksanut.

Tyllilä ei missään vaiheessa asunut Korpilinnassa vaan vuokrasi sitä ulkopuolisille. Jossain vaiheessa rakennuksessa toimi taidegalleria.

Rakennus pääsi huonoon kuntoon, ja vuonna 1988 Tyllilä myi Korpilinnan rakennusliikkeelle, joka purki vanhan huvilan ja rakensi sen tilalle rivitaloja vuonna 1994.

Nykyisin Korpilinnan paikalla on rivitaloja.­

Korpilinnan purkaminen oli todennäköisesti kehityksen vääjäämätön päätepiste. Sen ympärillä Pohjois-Tapiola ja Mankkaa kasvoivat vauhdilla, ja jo Hämäläisten aikana oli selvitetty vaihtoehtoa, jossa Korpilinnan paikalle olisi rakennettu rivitaloja.

Pohto-Annanpaloa ei Korpilinnan purkaminen juuri hetkauttanut.

”Se ei tuntunut enää miltään. En ollut käynyt siellä vuosiin. Se on vähän sama asia kuin jos joku vanha sukulainen kuolee. Kyllä se riipaisee, mutta pitää myös olla realisti ja osata päästää irti.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?